Asian julkisuudesta

Asian julkisuudesta


Koko keskustelu asian julkisuudesta on rajattu vain siihen, onko asiakirjan laatija määritellyt yhden asiaa kuvaavista asiakirjoista laatimishetkellä salaiseksi.

Asian salaisuus ei riipu siitä, onko yksi sitä koskevista asiakirjoista laatimushetkellään salainen, vaan siitä, onko asia jo tullut muusta yhteydestä julkiseksi.

Mikä muu tahansa tulkinta johtaa siihen, että lehtien jakelijat ja myyjät syyllistyvät avunantoon virkasalaisuuden paljastamisessa samoin kuin ne, jotka lainaavat lehteään toisille tai puhuvat asiasta.

Joulukuussa 2002 julkistetun asian todistaminen helmikuussa 2003 ei ole asian julkistamista, vaan asiasta todistamista.

Suomenkin koululaitos levitti jatketusti ja järjestäytyneesti vuosia käsityksiä siitä, että Neuvostoliitto ja Saksa olisivat jakaneet Suomen ja Baltian etupiireihin vaarantaen maan suhteet ystävällismielisiin ulkovaltoihin, jotka pitivät asiaa koskevan asiakirjan edelleen salaisina.

Kuitenkin asiaa salaisesta lisäpöytäkirjasta levitettiin oppivelvollisuuden ankaruudella, vaikka asiakirja ei ollut julkinen, ei Saksan liittotasavallassa eikä varsinkaan Neuvostoliitossa.

Kerran julkistetusta asiasta todistaminen ei ole julkistamista vaan julkistetusta asiasta todistamista, sen vahvistamista.

Itsenäistä harkintavaltaa käyttävän tuomiosistuimen, vaikkapa "vain" alioikeudenkin, päätöksentekoon vaikuttaminen ennakkoon ei ole de Montesqueaun tuomiovallan loukkaamattomuuden periaatteen kunnioittamista eikä vahva näyttö siitä, että olisi sittenkään siirrytty täyteen länsimaisuuteen.
2146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ilta-Sanomat olisi eilen kerronut, että poliisi on tutkinut Iltapäivälehdille vuodon, ja TEHNYT SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖKSEN.

Jäätteenmäen ja Mannisen syyttämisessä on erikseen todettu, etteivät he ole vuotaneet Iltapäivälehdille.


Alustukseen liittyen onkin mielenkiintoista, kuka vuosi tiedon Ilta-Sanomille, joka jo 10.12. 2002 kertoi samat asiat, joita Jäätteenmäki 28.1. 2003 esitteli MTV3:n toimittajille.



Kuka oli vuotaja 9.12. 2002?

Äänestä
  • YDINKYSYMYS on:

    - Kuka on vuotaja jo 9.12. 2002?



    Miksi media on unohtanut Ilta-Sanomien uutisen?

    Maikkarikin on tänään kehunut itseään:
    Jupakka sai alkunsa 28.1. 2003, kun Jäätteenmäki esitteli papereitaan MTV3:n toimittajille.


    Milloin media kertoo, että asia paljastuí jo 10.12. 2002?


    Saiko Lipponen sai USAsta palattuaan median vaikemaan?

    Vai mitä tapahtui, ettei asiasta silloin noussut suurempaa asiaa?

    Kenellä oli tarve tuoda sama asia uudelleen esille?

    Jospa asia sittenkin tuli Jäätteenmäelle yllätyksenä jo ennen Mannisen ja Jäätteenmäen tapaamista?



    Ulkoministeriön (virkamiesten) ulkopuoliset Ilta-Sanomille vuotajat jo 9.12. 2002 ovat todella vähissä.

    Miettikääpä kuka vuotaja on!



    [email protected]

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


20040302 kirjoitti:

Asian julkisuudesta


Koko keskustelu asian julkisuudesta on rajattu vain siihen, onko asiakirjan laatija määritellyt yhden asiaa kuvaavista asiakirjoista laatimishetkellä salaiseksi.

Asian salaisuus ei riipu siitä, onko yksi sitä koskevista asiakirjoista laatimushetkellään salainen, vaan siitä, onko asia jo tullut muusta yhteydestä julkiseksi.

Mikä muu tahansa tulkinta johtaa siihen, että lehtien jakelijat ja myyjät syyllistyvät avunantoon virkasalaisuuden paljastamisessa samoin kuin ne, jotka lainaavat lehteään toisille tai puhuvat asiasta.

Joulukuussa 2002 julkistetun asian todistaminen helmikuussa 2003 ei ole asian julkistamista, vaan asiasta todistamista.

Suomenkin koululaitos levitti jatketusti ja järjestäytyneesti vuosia käsityksiä siitä, että Neuvostoliitto ja Saksa olisivat jakaneet Suomen ja Baltian etupiireihin vaarantaen maan suhteet ystävällismielisiin ulkovaltoihin, jotka pitivät asiaa koskevan asiakirjan edelleen salaisina.

Kuitenkin asiaa salaisesta lisäpöytäkirjasta levitettiin oppivelvollisuuden ankaruudella, vaikka asiakirja ei ollut julkinen, ei Saksan liittotasavallassa eikä varsinkaan Neuvostoliitossa.

Kerran julkistetusta asiasta todistaminen ei ole julkistamista vaan julkistetusta asiasta todistamista, sen vahvistamista.

Itsenäistä harkintavaltaa käyttävän tuomiosistuimen, vaikkapa "vain" alioikeudenkin, päätöksentekoon vaikuttaminen ennakkoon ei ole de Montesqueaun tuomiovallan loukkaamattomuuden periaatteen kunnioittamista eikä vahva näyttö siitä, että olisi sittenkään siirrytty täyteen länsimaisuuteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu