Asian julkisuudesta
Koko keskustelu asian julkisuudesta on rajattu vain siihen, onko asiakirjan laatija määritellyt yhden asiaa kuvaavista asiakirjoista laatimishetkellä salaiseksi.
Asian salaisuus ei riipu siitä, onko yksi sitä koskevista asiakirjoista laatimushetkellään salainen, vaan siitä, onko asia jo tullut muusta yhteydestä julkiseksi.
Mikä muu tahansa tulkinta johtaa siihen, että lehtien jakelijat ja myyjät syyllistyvät avunantoon virkasalaisuuden paljastamisessa samoin kuin ne, jotka lainaavat lehteään toisille tai puhuvat asiasta.
Joulukuussa 2002 julkistetun asian todistaminen helmikuussa 2003 ei ole asian julkistamista, vaan asiasta todistamista.
Suomenkin koululaitos levitti jatketusti ja järjestäytyneesti vuosia käsityksiä siitä, että Neuvostoliitto ja Saksa olisivat jakaneet Suomen ja Baltian etupiireihin vaarantaen maan suhteet ystävällismielisiin ulkovaltoihin, jotka pitivät asiaa koskevan asiakirjan edelleen salaisina.
Kuitenkin asiaa salaisesta lisäpöytäkirjasta levitettiin oppivelvollisuuden ankaruudella, vaikka asiakirja ei ollut julkinen, ei Saksan liittotasavallassa eikä varsinkaan Neuvostoliitossa.
Kerran julkistetusta asiasta todistaminen ei ole julkistamista vaan julkistetusta asiasta todistamista, sen vahvistamista.
Itsenäistä harkintavaltaa käyttävän tuomiosistuimen, vaikkapa "vain" alioikeudenkin, päätöksentekoon vaikuttaminen ennakkoon ei ole de Montesqueaun tuomiovallan loukkaamattomuuden periaatteen kunnioittamista eikä vahva näyttö siitä, että olisi sittenkään siirrytty täyteen länsimaisuuteen.
Koko keskustelu asian julkisuudesta on rajattu vain siihen, onko asiakirjan laatija määritellyt yhden asiaa kuvaavista asiakirjoista laatimishetkellä salaiseksi.
Asian salaisuus ei riipu siitä, onko yksi sitä koskevista asiakirjoista laatimushetkellään salainen, vaan siitä, onko asia jo tullut muusta yhteydestä julkiseksi.
Mikä muu tahansa tulkinta johtaa siihen, että lehtien jakelijat ja myyjät syyllistyvät avunantoon virkasalaisuuden paljastamisessa samoin kuin ne, jotka lainaavat lehteään toisille tai puhuvat asiasta.
Joulukuussa 2002 julkistetun asian todistaminen helmikuussa 2003 ei ole asian julkistamista, vaan asiasta todistamista.
Suomenkin koululaitos levitti jatketusti ja järjestäytyneesti vuosia käsityksiä siitä, että Neuvostoliitto ja Saksa olisivat jakaneet Suomen ja Baltian etupiireihin vaarantaen maan suhteet ystävällismielisiin ulkovaltoihin, jotka pitivät asiaa koskevan asiakirjan edelleen salaisina.
Kuitenkin asiaa salaisesta lisäpöytäkirjasta levitettiin oppivelvollisuuden ankaruudella, vaikka asiakirja ei ollut julkinen, ei Saksan liittotasavallassa eikä varsinkaan Neuvostoliitossa.
Kerran julkistetusta asiasta todistaminen ei ole julkistamista vaan julkistetusta asiasta todistamista, sen vahvistamista.
Itsenäistä harkintavaltaa käyttävän tuomiosistuimen, vaikkapa "vain" alioikeudenkin, päätöksentekoon vaikuttaminen ennakkoon ei ole de Montesqueaun tuomiovallan loukkaamattomuuden periaatteen kunnioittamista eikä vahva näyttö siitä, että olisi sittenkään siirrytty täyteen länsimaisuuteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensinnäkin: näytät (tietoisesti?) sekoittavan kaksi erillistä asiaa: "asian julkisuus" ja "asiakirjan julkisuus".
"Asian salaisuus ei riipu siitä, onko yksi sitä koskevista asiakirjoista laatimushetkellään salainen, vaan siitä, onko asia jo tullut muusta yhteydestä julkiseksi."
Asian salaisuus ei todellakaan riipu asiakirjojen mahdollisesta salaisuudesta, eikä asiaa ei voi määrätä salaiseksi.
Sen sijaan asiakirjan voi määrätä salaiseksi, ja ratkaisuvalta on ensisijaisesti asiakirjan laatijalla. Kuten Halonen asian ilmaisi: "Johan on kumma, jos presidentin kanslian asiakirjojen salassapidosta päätäisi joku muu kuin hän."
Esim. uutisoinnista, että Lipponen osallistui johonkin tiedotustilaisuuteen, ei ole ketään syytettykään. Syyte koskeekin tuosta tilaisuudesta laadittujen asiakirjojen sisällön paljastamista.
Lehdistön asema on lakiin kirjatun sanavapauden ja lähdesuojan perusteella täysin toinen, kuin virkavastuisesti myös salassapitosäädöksiä noudattamaan sitoutuneen virkamiehen tai ministerin.
Kun premissisi ovat noin ratkaisevasti pielessä, niin väistämättä myös johtopäätöksesi on totaalisesti päin sitä tunnettua honkapuuta.