Teit päätöksesi Karjalan paluttamisen hylkäämisestä antaessasi v 1994 äänesi Suomen liittämiseksi Euroopan Unioniin, eli Suomen mukauttamiseksi alamaislääniksi tulevalle Euroopan suurvallalle.
Pidät oikeutetusti viime sotien yhteydessä tapahtunutta Karjalan liittämistä Neuvostoliittoon, nykyiseen Venäjään vääränä ja laittomana.
Sen sijaan sinua ei painanut se, että v 1994 tapahtunut EU-vaali oli EU-mielisen eliitin ja sen kustantaman median manipuloima. Ja että EU:iin liittäminen tapahtui rikkoen perustuslakimme niitä säädöksiä, joiden mukaan olisi pitänyt toimia, kun kerran haluttiin luovuttaa ylin päätäntävalta SUoemn kansalta ja sen edustamalta eduskunnalta muulle ylikansalliselle taholle.
Ja sen sijaan sinä ummistat silmäsi siltä tosiasialta, että ns. Lissabonin-sopimus, jonka pääministeri Vanhanen on ratifioinut, tulee viemään ylimmän päätösvallan kaikissa asioissamme uudelle Euroopan suurvallalle, ja Suomen kansan kaikki hallintaelimet ovat sille alamaisemmat kuin aikoinaan Suomi oli autonomisena Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Sen sjaan sinä olet federalistismielisten kanssa kenties myös väheksynyt edemennyttä presidentti Kekkosta, joka koetti tosissaan saada väkisin otetun ja nyt osaamattoman hallitsijansa alla rapistetun Viipurin kaupungin takaisin.
Itkepä tässä nyt sitten menetetyn Karjalasi perään, kun Venäjä ei neuvottele rajoistaan enää tosiasiassa Suomen kanssa. Suomen ulkopolitiikkahan kuuluu tulevalle EU-liittovaltion ulkoministeriölle jo nyt, Suomen osavaltion itäraja on ennen kaikkea suurvalta-Euroopan koillinen itäraja.
Ja kun kerran suurvalta-EU:n ja suurvalta Venäjän etuihin kuuluu esim. keskisen EU:n suurien osavaltioiden (Saksa yms.) enegiakaasun saanti, niin mitäpä sitä olisi suurvalloilla syytä alkaa kuunnella alamaisen osavaltion Suomen pyyntöjä menetetyn Karjala-alueensa takaisin saamisesta? Jos kerran suurvalta-Venäjä ja suurvalta-EU haluavat pitää rajamaakuntansa Suomen nöyränä ja hiljaisena poissa sotkemasta asioita?
Suomen Karjala-kysymyksellä oli hetkensä silloin, kun Venäjä vapautui Neuvostoliitosta 90-luvun alussa. Mutta oman itsenäistymisensä sekä hyvinvointinsa vahvistumisen sijaan ja sitä kautta Karjala-kysymyksensä ratkaisun mahdollistamiseksi Suomi valitsi tien kiiruhtaa Neuvostoliiton kumartelusta suoraa päätä suurvalta-Euroopan epäitsenäiseksi osavaltioksi.
Joten, se siitä Karjalasta. Ei oikeus ja totuus näytä koskaan voittavan...
Pidät oikeutetusti viime sotien yhteydessä tapahtunutta Karjalan liittämistä Neuvostoliittoon, nykyiseen Venäjään vääränä ja laittomana.
Sen sijaan sinua ei painanut se, että v 1994 tapahtunut EU-vaali oli EU-mielisen eliitin ja sen kustantaman median manipuloima. Ja että EU:iin liittäminen tapahtui rikkoen perustuslakimme niitä säädöksiä, joiden mukaan olisi pitänyt toimia, kun kerran haluttiin luovuttaa ylin päätäntävalta SUoemn kansalta ja sen edustamalta eduskunnalta muulle ylikansalliselle taholle.
Ja sen sijaan sinä ummistat silmäsi siltä tosiasialta, että ns. Lissabonin-sopimus, jonka pääministeri Vanhanen on ratifioinut, tulee viemään ylimmän päätösvallan kaikissa asioissamme uudelle Euroopan suurvallalle, ja Suomen kansan kaikki hallintaelimet ovat sille alamaisemmat kuin aikoinaan Suomi oli autonomisena Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Sen sjaan sinä olet federalistismielisten kanssa kenties myös väheksynyt edemennyttä presidentti Kekkosta, joka koetti tosissaan saada väkisin otetun ja nyt osaamattoman hallitsijansa alla rapistetun Viipurin kaupungin takaisin.
Itkepä tässä nyt sitten menetetyn Karjalasi perään, kun Venäjä ei neuvottele rajoistaan enää tosiasiassa Suomen kanssa. Suomen ulkopolitiikkahan kuuluu tulevalle EU-liittovaltion ulkoministeriölle jo nyt, Suomen osavaltion itäraja on ennen kaikkea suurvalta-Euroopan koillinen itäraja.
Ja kun kerran suurvalta-EU:n ja suurvalta Venäjän etuihin kuuluu esim. keskisen EU:n suurien osavaltioiden (Saksa yms.) enegiakaasun saanti, niin mitäpä sitä olisi suurvalloilla syytä alkaa kuunnella alamaisen osavaltion Suomen pyyntöjä menetetyn Karjala-alueensa takaisin saamisesta? Jos kerran suurvalta-Venäjä ja suurvalta-EU haluavat pitää rajamaakuntansa Suomen nöyränä ja hiljaisena poissa sotkemasta asioita?
Suomen Karjala-kysymyksellä oli hetkensä silloin, kun Venäjä vapautui Neuvostoliitosta 90-luvun alussa. Mutta oman itsenäistymisensä sekä hyvinvointinsa vahvistumisen sijaan ja sitä kautta Karjala-kysymyksensä ratkaisun mahdollistamiseksi Suomi valitsi tien kiiruhtaa Neuvostoliiton kumartelusta suoraa päätä suurvalta-Euroopan epäitsenäiseksi osavaltioksi.
Joten, se siitä Karjalasta. Ei oikeus ja totuus näytä koskaan voittavan...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ole vielä vuosi 2014, käytännössä se tarkoittaa, että Jumalan säätämä Karjalan heimojen 70 vuoden pakkosiirtolaisuus päättyy. jotta sillai. ;)
...eipä ole kellään mitään sanomista enää, ei EU:lle eikä Venäjälle...kaik on mänt? Kauniit haaveunet haihtuneet?