"Kirkon on politisoiduttava"

sanoo pastori Kai Sadinmaa.

Tätä on odotettu! Islamistisen fasismin rinnalle ärhäkäs
evlut kirkko! Taikauskon uusi aggressiivinen aika on
käsillä?

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3505580
57578
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 57

Vanhimmat

Jos näin käy niin jäsen kato on taattu, sillä uskovaisethan jo nyt riitelevät siitä että mikä on Kristillisen ainoa oikea poliittinen suuntaus, koska Kirkko ei voi tyydyttää kaikkia jäseniään niin ainakin poliittisesti eri mieltä lähtevät kirkosta ovet paukkuen ja jäljelle jäävät eivät pysty maksamaan lisääntyneitä kirkkoveroa.

Äänestä
  • Uskovaisia on joka puolueessa. Jokainen vähänkin sivistystä itselleen hankkinut eli lehtiä lukeva yms tietää, että uskovaisia on Keskustapuolueessa, Kokoomuksessa, KD:ssä, SDP:ssa, Perussuomalaisissa, Vasemmistoliitossa nämä muutamat nyt mainitakseni.

    Ateistin sivistys tuntuu olevan kovin vajavaista, tälläkin kertaa!!!! MOT

    Äänestä

  • eivät riitele kirjoitti:

    Uskovaisia on joka puolueessa. Jokainen vähänkin sivistystä itselleen hankkinut eli lehtiä lukeva yms tietää, että uskovaisia on Keskustapuolueessa, Kokoomuksessa, KD:ssä, SDP:ssa, Perussuomalaisissa, Vasemmistoliitossa nämä muutamat nyt mainitakseni.

    Ateistin sivistys tuntuu olevan kovin vajavaista, tälläkin kertaa!!!! MOT

    juuri tuosta NineStar puhuikin. Koska kirkolla on jäseniä yli puoluekirjon, Sadinmaan ajama vasemmistoradikalismi aiheuttaisi eroamisia poliittisesti toisella kannalla olevien jäsenten keskuudessa. Se lukutaito...

    Äänestä

  • eivät riitele kirjoitti:

    Uskovaisia on joka puolueessa. Jokainen vähänkin sivistystä itselleen hankkinut eli lehtiä lukeva yms tietää, että uskovaisia on Keskustapuolueessa, Kokoomuksessa, KD:ssä, SDP:ssa, Perussuomalaisissa, Vasemmistoliitossa nämä muutamat nyt mainitakseni.

    Ateistin sivistys tuntuu olevan kovin vajavaista, tälläkin kertaa!!!! MOT

    oli kysymys, eikä puolueiden uskistumisesta. Mikä ei onnistu just tuostakin syystä, mitä sanoit. Koettaisit edes yrittää ymmärtää, mistä oikein on kysymys, ennen kuin alat typeriä kommenttejasi paiskomaan.

    Äänestä

  • eivät riitele kirjoitti:

    Uskovaisia on joka puolueessa. Jokainen vähänkin sivistystä itselleen hankkinut eli lehtiä lukeva yms tietää, että uskovaisia on Keskustapuolueessa, Kokoomuksessa, KD:ssä, SDP:ssa, Perussuomalaisissa, Vasemmistoliitossa nämä muutamat nyt mainitakseni.

    Ateistin sivistys tuntuu olevan kovin vajavaista, tälläkin kertaa!!!! MOT

    "Keskustapuolueessa, Kokoomuksessa, KD:ssä, SDP:ssa, Perussuomalaisissa, Vasemmistoliitossa"
    -ja mikä olisi kirkon puolue sitten??? sinähän tässä vajavainen olet kun et edes ymmärtänyt että kaikillä näillä mainitsemillasi uskovilla on eri kanta poliittisesti keskenään.

    "Ateistin sivistys tuntuu olevan kovin vajavaista, tälläkin kertaa!"
    -sinähän et tässä edes ymmärtänyt mistä puhuttiin vajakki! :D

    Äänestä

  • NineStar kirjoitti:

    "Keskustapuolueessa, Kokoomuksessa, KD:ssä, SDP:ssa, Perussuomalaisissa, Vasemmistoliitossa"
    -ja mikä olisi kirkon puolue sitten??? sinähän tässä vajavainen olet kun et edes ymmärtänyt että kaikillä näillä mainitsemillasi uskovilla on eri kanta poliittisesti keskenään.

    "Ateistin sivistys tuntuu olevan kovin vajavaista, tälläkin kertaa!"
    -sinähän et tässä edes ymmärtänyt mistä puhuttiin vajakki! :D

    Että haluaako Ev.lut äänestää Katollilaisten puoluetta tai vaikka Ortodoksi Ev.Lut puoluetta.

    Tuolla periaatteella jos poliitikan uskonnollistaa niin hajanaisuus lisääntyy hallitsemattomasti, äänestäisitkö sinä islamilaista perus-suomalaisten puoluetta???

    Äänestä

  • NineStar kirjoitti:

    Että haluaako Ev.lut äänestää Katollilaisten puoluetta tai vaikka Ortodoksi Ev.Lut puoluetta.

    Tuolla periaatteella jos poliitikan uskonnollistaa niin hajanaisuus lisääntyy hallitsemattomasti, äänestäisitkö sinä islamilaista perus-suomalaisten puoluetta???

    Päinvastoinhan uskovien yhteisö yhtenäistyy, arvostaa toistensa tekemisiä ja ajatuksia, kun lutti äänestääkin ortoa ja päinvastoin. Eikö ateisti ymmärrä ilmiöitä? Vai onko tuollaisen hienon ilmiön näkeminen liian tuskallista?

    Nykyaika on tiedon lisääntymisen myötä lisännyt myös erilaisten näkemysten ymmärtämistä, paitsi ateisteilla ja muilla änkyröillä. Siellä se ymmärrys vain kaventuu kun niiden liitostakin ajetaan ulos ne, joita ei ymmärretä tai jotka eivät ymmärrä.

    Äänestä

  • yhtenäistyy kirjoitti:

    Päinvastoinhan uskovien yhteisö yhtenäistyy, arvostaa toistensa tekemisiä ja ajatuksia, kun lutti äänestääkin ortoa ja päinvastoin. Eikö ateisti ymmärrä ilmiöitä? Vai onko tuollaisen hienon ilmiön näkeminen liian tuskallista?

    Nykyaika on tiedon lisääntymisen myötä lisännyt myös erilaisten näkemysten ymmärtämistä, paitsi ateisteilla ja muilla änkyröillä. Siellä se ymmärrys vain kaventuu kun niiden liitostakin ajetaan ulos ne, joita ei ymmärretä tai jotka eivät ymmärrä.

    Uskovaiset eivät ikinä ole olleet eikä ikinä tule olemaan yhtenäisiä koska tuomitsevat toisentoisensa väärinajattelijoiksi yms.

    "Nykyaika on tiedon lisääntymisen myötä lisännyt myös erilaisten näkemysten ymmärtämistä, paitsi ateisteilla ja muilla änkyröillä"
    -huvittavasti kylläkin osasit samassa lauseessa liiskata oman mielipiteesi. :D

    Uskovaisethan ei ole tehnyt mitään muuta viimeiset 2000 vuotta kun pirstaloituneet eri uskonnoiksi, uskovaisten lähimmäisrakkauskin on vaan toisten ihmisten tuomitsemista. kuten itse sanoit "ateisteilla ja muilla änkyröillä" samalla todistaen miten rakastavainen sinä olet uskossasi ja ymmärtäväisyydeltäsi.

    eikö niin?

    Äänestä

  • yhtenäistyy kirjoitti:

    Päinvastoinhan uskovien yhteisö yhtenäistyy, arvostaa toistensa tekemisiä ja ajatuksia, kun lutti äänestääkin ortoa ja päinvastoin. Eikö ateisti ymmärrä ilmiöitä? Vai onko tuollaisen hienon ilmiön näkeminen liian tuskallista?

    Nykyaika on tiedon lisääntymisen myötä lisännyt myös erilaisten näkemysten ymmärtämistä, paitsi ateisteilla ja muilla änkyröillä. Siellä se ymmärrys vain kaventuu kun niiden liitostakin ajetaan ulos ne, joita ei ymmärretä tai jotka eivät ymmärrä.

    Mitä tarkoitat? Onko jotenkin änkyrä, jos ei ole jumalharhainen?

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    Mitä tarkoitat? Onko jotenkin änkyrä, jos ei ole jumalharhainen?

    - usko aurinkokeskiseen maailmankuvaan
    - usko viruksiin ja bakteereihin taudinaiheuttajina
    - usko ns. vanha maa-teoriaan
    - usko kykenemättömyyteen kävellä veden päällä
    - sekä liuta muita päättömyyksiä.

    Mistäköhän sitä OIKEAA tietoa saa?

    Äänestä

Harvinaista että joku pappi tuollaista kirjoittaa.

Hän kritisoi sitä, että samalla kun kirkon piirissä halveksitaan homoja ja naisia, niin kirkko toteuttaa kapitalistista unelmaa, eli haalii rahaa sijoitussalkuillaan ja grynderitoiminnallaan.

"Jos kirkko haluaa olla Kristuksen kirkko, sen ei tule kiltisti tyytyä hoivaamaan nykypolitiikan uhreja, vaan sen on vaadittava täydellistä suunnanmuutosta. Kirkon on politisoiduttava. Pappien on lopetettava kristityn sisäiseen elämään keskittyvä psykopaapatus ja saarnattava rohkeasti poliittista evankeliumia. Piispojen pitää ottaa voimakkaammin kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Jumalanpalveluselämän keskipisteenä on oltava yhteiskunnallinen todellisuus. Seurakuntien tulee tehdä yhteistyötä oikeudenmukaista maailmaa ajavien kansalaisliikkeiden kanssa."

- Ei tule ikinä toteutumaan. Kirkko ei rahoistaan luovu, se on ihan selvää.

Äänestä
  • mutta mitä ihmettä tuo pappi oikein puhui?

    "Jos kirkko haluaa olla Kristuksen kirkko...blaa..blaa... sen on vaadittava täydellistä suunnanmuutosta.
    Jumalanpalveluselämän keskipisteenä on oltava yhteiskunnallinen todellisuus."

    Jumalanpalveluselämän!
    Palveleeko kirkko jumalaansa sillä, että se vaikuttaa yhteiskunnan ... siis maallisissa päätöksissä?

    Ymmärtääkseni jumalanpalvelus tarkoittaa sitä, että ylistetään sitä jumalaa ja kiitetään ja yritetään ymmärtää ja ollaan nöyriä ja...
    Eikö se ole kirkon toiminnan keskeinen tarkoitus, siis se keskipiste?
    Ihmisen sielunelämähän kirkkoa pitäisi kiinnostaa, eikä maallisen mammonan jako.

    Lisäksi kirkon ei ole tarkoitus VAATIA miltään, tai keneltäkään mitään, vaan nimenomaan pitää huolta ihmisten kuolemattomuudesta. :)

    Tämä on kyllä jo melko outoa...
    vai olenko ymmärtänyt väärin kirkon tarkoituksen?

    No, tästä taisi tulla jo jonkinlainen hyökkäys...
    ja kohde oli väärä...

    Äänestä

Kirkon tulisi tarpeettomana lakkautta itsensä, kuten myös kokoomuspuolueen.

Äänestä
  • Armeija, ilmavoimat ja sotalaivasto menkööt saman tien, sekä kaikenlaiset natsit. Eikös lääkärit sano että tarvitaan puhdasta ilmaa.

    Äänestä

Näitä kannanottoja olen odottanut. Tässä on muuten yksi syy, mikä sai minut liittymään kirkkoon takasin.

Ehkä politisoitumisella tarkoitetaan sitä, että kirkkokaan ei saa enää sulkea silmiään siltä, että se väkisinkin joutuu tekemisiin sellaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kanssa, joihin sen on otettava kantaa? Kuten köyhyys ja syrjäytyneisyys.

Köyhyys ei poistu antamalla hätäapua, vaan vaikuttamalla niihin rakenteisiin jotka synnyttävät ja yläpitävät sitä.

Mielestäni etenkin kristinuskon alkuperä pohjautuu huono-osaisten puolestapuhujaksi. Tämän tehtävän on moni kirkko unohtanut autuaasti.

Äänestä
  • Alkuperä on hyvin tiedossa.

    Ensin oli juutalainen nimeltä Jeesus, joka saarnasi lain noudattamisen
    puolesta hellenismin leviämistä vastaan. Jeesuksen kuoltua hellenistit,
    kuten Paavali, tekivät Jeesuksesta everybody-tyyppisen uskonnon, jolla
    ei ollut juuri mitään tekemistä historiallisen Jeesuksen kanssa.

    Äänestä

  • old_profile_32785 kirjoitti:

    Alkuperä on hyvin tiedossa.

    Ensin oli juutalainen nimeltä Jeesus, joka saarnasi lain noudattamisen
    puolesta hellenismin leviämistä vastaan. Jeesuksen kuoltua hellenistit,
    kuten Paavali, tekivät Jeesuksesta everybody-tyyppisen uskonnon, jolla
    ei ollut juuri mitään tekemistä historiallisen Jeesuksen kanssa.

    oma näköjään slanginne, jota ikävä kyllä en ymmärrä. Vai onko niin, etteivät asialliset kirjoitukset kuulu ”tyyliin”? En näet ymmärtänyt yhtään mitään tästä!

    Tiedänhän minä että kristillisyys on syntynyt juutalaisuuden pohjalle. Samoin tunnen kyllä raamatun historiaakin.

    Katson lähinnä asiaa kristillisyyden sisällön kannalta. Aikoinaan kristinusko oli varsin vallankumouksellinen uskonto, sillä sen anarkistista luonnetta ei haluttu hyväksyä. Yllättäen se ei ollutkaan rikkauden ja oppineiden uskonto, vaan vähäosaisia puolustava.

    Onko yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus jotenkin ateismin vastaista?

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    oma näköjään slanginne, jota ikävä kyllä en ymmärrä. Vai onko niin, etteivät asialliset kirjoitukset kuulu ”tyyliin”? En näet ymmärtänyt yhtään mitään tästä!

    Tiedänhän minä että kristillisyys on syntynyt juutalaisuuden pohjalle. Samoin tunnen kyllä raamatun historiaakin.

    Katson lähinnä asiaa kristillisyyden sisällön kannalta. Aikoinaan kristinusko oli varsin vallankumouksellinen uskonto, sillä sen anarkistista luonnetta ei haluttu hyväksyä. Yllättäen se ei ollutkaan rikkauden ja oppineiden uskonto, vaan vähäosaisia puolustava.

    Onko yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus jotenkin ateismin vastaista?

    "Onko yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus jotenkin ateismin vastaista?"

    - Ei ole vastaan eikä puolesta, koska ateismi ei ole mikään aate. Mutta joillekin se nyt vaan ei tunnu menevän jakeluun sitten millään.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    "Onko yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus jotenkin ateismin vastaista?"

    - Ei ole vastaan eikä puolesta, koska ateismi ei ole mikään aate. Mutta joillekin se nyt vaan ei tunnu menevän jakeluun sitten millään.

    Ateisti ei usko Jumalaan eikä jumaliin. Kuuluuko muuten nykypäivän ateismiin myös oppi materian ikuisuudesta?

    Miksi tätä asiaa lähestytään kovin kummallisesta suunnasta. Te laitatte hanttiin, keskitytte pelkästään kieltämiseen. Kaikki mikä liittyy uskontoon/uskomiseen, on kielteistä. Olipa se miten positiivista tahansa vaikka yhteiskunnan kannalta.

    Miten te määrittelette oman etiikkanne ja moraalinne perustan? Vai onko teillä kaikilla omanlaisenne maailmankatsomus?

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    Ateisti ei usko Jumalaan eikä jumaliin. Kuuluuko muuten nykypäivän ateismiin myös oppi materian ikuisuudesta?

    Miksi tätä asiaa lähestytään kovin kummallisesta suunnasta. Te laitatte hanttiin, keskitytte pelkästään kieltämiseen. Kaikki mikä liittyy uskontoon/uskomiseen, on kielteistä. Olipa se miten positiivista tahansa vaikka yhteiskunnan kannalta.

    Miten te määrittelette oman etiikkanne ja moraalinne perustan? Vai onko teillä kaikilla omanlaisenne maailmankatsomus?

    >>>Ateisti ei usko Jumalaan eikä jumaliin.> Kuuluuko muuten nykypäivän ateismiin myös oppi materian ikuisuudesta?Miksi tätä asiaa lähestytään kovin kummallisesta suunnasta. Te laitatte hanttiin, keskitytte pelkästään kieltämiseen.>Kaikki mikä liittyy uskontoon/uskomiseen, on kielteistä. Olipa se miten positiivista tahansa vaikka yhteiskunnan kannalta.>Miten te määrittelette oman etiikkanne ja moraalinne perustan?>Vai onko teillä kaikilla omanlaisenne maailmankatsomus?

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    Ateisti ei usko Jumalaan eikä jumaliin. Kuuluuko muuten nykypäivän ateismiin myös oppi materian ikuisuudesta?

    Miksi tätä asiaa lähestytään kovin kummallisesta suunnasta. Te laitatte hanttiin, keskitytte pelkästään kieltämiseen. Kaikki mikä liittyy uskontoon/uskomiseen, on kielteistä. Olipa se miten positiivista tahansa vaikka yhteiskunnan kannalta.

    Miten te määrittelette oman etiikkanne ja moraalinne perustan? Vai onko teillä kaikilla omanlaisenne maailmankatsomus?

    niin ateismi on sitä, ettei ole jumaluskoa. Mitään muuta se ei ole.

    Eivät kaikki hmiset ole yhteiskunnallisesti aktiivisia, ovat sitten uskovia tai ateisteja. Minä olen aktiivinen niillä resursseilla, joita minulla on saada ääntäni kuuluviin. Ja koska uskonnot ovat osa yhteiskuntaa ja vaikuttavat siihen monilta osin myös erittäin negatiivisesti, niin katson oikeudekseni sanoa niistä mielipiteeni.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    niin ateismi on sitä, ettei ole jumaluskoa. Mitään muuta se ei ole.

    Eivät kaikki hmiset ole yhteiskunnallisesti aktiivisia, ovat sitten uskovia tai ateisteja. Minä olen aktiivinen niillä resursseilla, joita minulla on saada ääntäni kuuluviin. Ja koska uskonnot ovat osa yhteiskuntaa ja vaikuttavat siihen monilta osin myös erittäin negatiivisesti, niin katson oikeudekseni sanoa niistä mielipiteeni.

    eli nykyinen suuntaus näyttää olevan vähän toista kuin itsellä aikoinaan. Taitaa vastata tätä hyvin yleistä ajattelua, että ihan se ja sama onko mitään muuta kuin vain tämä tässä. Moni kuuluu vielä johonkin kirkkoon, vaikka ei enää halua uskoa – vähän kuin kaiken varalta.

    En edelleenkään katso kovin hyvällä kirkkojen valtaa. Eri uskontojen kautta (etenkin kristinuskon) on todellakin tehty niin paljon pahaa, että ei niitä voi syyttää ainakaan rakkauden käskyn toteuttamisesta. Näin se vain on että valtaa hamuava ihminen käyttää mitä tahansa keinoa saadakseen sitä.

    Erotan kuitenkin uskon Jumalaan ja uskonnot toisistaan. En noudata ajattelussani kovinkaan monen kirkon tai uskollisen yhteisön ”sääntöjä”. Toki Raamattu on kirja jota opettelen tuntemaan ja etenkin tulkitsemaan.

    Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen.

    Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä.

    Mielenkiintoista on, että ihmisillä on valta tehdä hyvää, toimia toistensa hyväksi ja elää onnellisina, mutta harva haluaa edes yrittää elää niin, Me kyllä tiedämme ja osaamme, emme vain halua. Siksi koen että tietyt arvot ovat tärkeitä opettaa. Muodosta voimme tietysti olla hyvinkin eri mieltä.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    eli nykyinen suuntaus näyttää olevan vähän toista kuin itsellä aikoinaan. Taitaa vastata tätä hyvin yleistä ajattelua, että ihan se ja sama onko mitään muuta kuin vain tämä tässä. Moni kuuluu vielä johonkin kirkkoon, vaikka ei enää halua uskoa – vähän kuin kaiken varalta.

    En edelleenkään katso kovin hyvällä kirkkojen valtaa. Eri uskontojen kautta (etenkin kristinuskon) on todellakin tehty niin paljon pahaa, että ei niitä voi syyttää ainakaan rakkauden käskyn toteuttamisesta. Näin se vain on että valtaa hamuava ihminen käyttää mitä tahansa keinoa saadakseen sitä.

    Erotan kuitenkin uskon Jumalaan ja uskonnot toisistaan. En noudata ajattelussani kovinkaan monen kirkon tai uskollisen yhteisön ”sääntöjä”. Toki Raamattu on kirja jota opettelen tuntemaan ja etenkin tulkitsemaan.

    Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen.

    Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä.

    Mielenkiintoista on, että ihmisillä on valta tehdä hyvää, toimia toistensa hyväksi ja elää onnellisina, mutta harva haluaa edes yrittää elää niin, Me kyllä tiedämme ja osaamme, emme vain halua. Siksi koen että tietyt arvot ovat tärkeitä opettaa. Muodosta voimme tietysti olla hyvinkin eri mieltä.

    haluaisin sanoa, että en käyttänyt mitään slangia aikaisemmassa kirjoituksessani.
    Tarkoituksenani oli saada julki ihan ymmärrettävää tekstiä.

    "Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen."

    Selittääkö vaikkapa Raamattu kaiken? Päinvastoin. Uskonto on tarjonnut ensimmäisen selityksen ravinto-opin, elämänsynnyn, moraaliopin ja lain
    sisällöstä. Sitä ei vain koskaan ole päivitetty. Tiedämme ihan hyvin, että
    sianlihaa voi syödä. Tiedämme myös universumin laajenevan ja sen, että
    maailma ei ole 6000 vuotta vanha. Moraaleja ja lakeja on ollut ennen
    Moosesta (sikäli kun Mooses on koskaan elänyt).

    Ihmisen saatavilla oleva tietomäärä on valtava ja kasvaa koko ajan.
    Omasta puolestani voin sanoa, että tiede on niin pitkällä, etten tajua
    genetiikasta, haploryhmistä, kvarkeista, aminohappojen rakenteista
    jne yhtään mitään. Se ei kuitenkaan anna minulle lupaa vähätellä niiden
    ansioituneiden tiedenaisten ja -miesten ponnistuksia, jotka ovat elämämme
    laatua parantaneet. Paljon on vielä saavuttamatta.

    Äänestä

  • old_profile_32785 kirjoitti:

    haluaisin sanoa, että en käyttänyt mitään slangia aikaisemmassa kirjoituksessani.
    Tarkoituksenani oli saada julki ihan ymmärrettävää tekstiä.

    "Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen."

    Selittääkö vaikkapa Raamattu kaiken? Päinvastoin. Uskonto on tarjonnut ensimmäisen selityksen ravinto-opin, elämänsynnyn, moraaliopin ja lain
    sisällöstä. Sitä ei vain koskaan ole päivitetty. Tiedämme ihan hyvin, että
    sianlihaa voi syödä. Tiedämme myös universumin laajenevan ja sen, että
    maailma ei ole 6000 vuotta vanha. Moraaleja ja lakeja on ollut ennen
    Moosesta (sikäli kun Mooses on koskaan elänyt).

    Ihmisen saatavilla oleva tietomäärä on valtava ja kasvaa koko ajan.
    Omasta puolestani voin sanoa, että tiede on niin pitkällä, etten tajua
    genetiikasta, haploryhmistä, kvarkeista, aminohappojen rakenteista
    jne yhtään mitään. Se ei kuitenkaan anna minulle lupaa vähätellä niiden
    ansioituneiden tiedenaisten ja -miesten ponnistuksia, jotka ovat elämämme
    laatua parantaneet. Paljon on vielä saavuttamatta.

    oli tulkintaa.

    En väitä enkä koskaan tule väittämään että Raamattu on mikään selitysoppi kaikelle mahdolliselle. Anna kaiken arvon tiedeihmisille heidän työstään, ja seuraan kiinnostuneena sen etenemistä. Ja tarkoitin juuri tätä "Paljon on vielä saavuttamatta."

    Niin kauan kun tiede ei kykene selittämään kaikkia ilmiöitä pitävästi, minulla on syytä uskoa Jumalaan.

    Koen Raamatun elämän ohjeiden oppikirjana. Näitä ohjeita harva pystyy väittämään huonoiksi. ENKÄ tarkoita vanhaa Testamenttia, joka on Juutalaisten kirja ja he noudattavat tätä osaa.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    eli nykyinen suuntaus näyttää olevan vähän toista kuin itsellä aikoinaan. Taitaa vastata tätä hyvin yleistä ajattelua, että ihan se ja sama onko mitään muuta kuin vain tämä tässä. Moni kuuluu vielä johonkin kirkkoon, vaikka ei enää halua uskoa – vähän kuin kaiken varalta.

    En edelleenkään katso kovin hyvällä kirkkojen valtaa. Eri uskontojen kautta (etenkin kristinuskon) on todellakin tehty niin paljon pahaa, että ei niitä voi syyttää ainakaan rakkauden käskyn toteuttamisesta. Näin se vain on että valtaa hamuava ihminen käyttää mitä tahansa keinoa saadakseen sitä.

    Erotan kuitenkin uskon Jumalaan ja uskonnot toisistaan. En noudata ajattelussani kovinkaan monen kirkon tai uskollisen yhteisön ”sääntöjä”. Toki Raamattu on kirja jota opettelen tuntemaan ja etenkin tulkitsemaan.

    Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen.

    Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä.

    Mielenkiintoista on, että ihmisillä on valta tehdä hyvää, toimia toistensa hyväksi ja elää onnellisina, mutta harva haluaa edes yrittää elää niin, Me kyllä tiedämme ja osaamme, emme vain halua. Siksi koen että tietyt arvot ovat tärkeitä opettaa. Muodosta voimme tietysti olla hyvinkin eri mieltä.

    "Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. "

    - Kukapa nyt kaikkea voi tietää. Miksi siihen sitten aukkojen jumalaa tarvitaan, sitä en tajua.

    "Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä. "

    - On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    oli tulkintaa.

    En väitä enkä koskaan tule väittämään että Raamattu on mikään selitysoppi kaikelle mahdolliselle. Anna kaiken arvon tiedeihmisille heidän työstään, ja seuraan kiinnostuneena sen etenemistä. Ja tarkoitin juuri tätä "Paljon on vielä saavuttamatta."

    Niin kauan kun tiede ei kykene selittämään kaikkia ilmiöitä pitävästi, minulla on syytä uskoa Jumalaan.

    Koen Raamatun elämän ohjeiden oppikirjana. Näitä ohjeita harva pystyy väittämään huonoiksi. ENKÄ tarkoita vanhaa Testamenttia, joka on Juutalaisten kirja ja he noudattavat tätä osaa.

    "Niin kauan kun tiede ei kykene selittämään kaikkia ilmiöitä pitävästi, minulla on syytä uskoa Jumalaan.
    Koen Raamatun elämän ohjeiden oppikirjana. Näitä ohjeita harva pystyy väittämään huonoiksi. ENKÄ tarkoita vanhaa Testamenttia, joka on Juutalaisten kirja ja he noudattavat tätä osaa."

    - Vaihtuiko se jumala vanhan testamentin ja uuden testamentin välissä?

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    "Niin kauan kun tiede ei kykene selittämään kaikkia ilmiöitä pitävästi, minulla on syytä uskoa Jumalaan.
    Koen Raamatun elämän ohjeiden oppikirjana. Näitä ohjeita harva pystyy väittämään huonoiksi. ENKÄ tarkoita vanhaa Testamenttia, joka on Juutalaisten kirja ja he noudattavat tätä osaa."

    - Vaihtuiko se jumala vanhan testamentin ja uuden testamentin välissä?

    tämä on nyt sitä asiaa, josta ymmärtääkseni et halua edes ymmärtää?

    Eihän se Jumala mihinkään muuttunut vaan ihmisten käsitys Jumalasta.

    Vanha testamentti on joukko vanhoja kirjoituksia, joissa keskipisteenä on juutalaisten historia. Näkemys on siis juutalaisten, sen ajankohdan ja käsitysten mukainen.

    Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta. Ei kielletä vaan annetaan vapaus rakastamiseen.

    Tiedän että kuulostaa hullulta. Tämä on ollut vain pitkä tie päätyä tähän, enkä ole vielä analysoinut itsekkään prosessia kirjallisesti ennen tätä.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    "Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. "

    - Kukapa nyt kaikkea voi tietää. Miksi siihen sitten aukkojen jumalaa tarvitaan, sitä en tajua.

    "Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä. "

    - On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia.

    perin kummallista, mutta näin se vain on. Tämä paljastuu usein yksinäisyydessä ja tilanteessa, jossa ei voi enää paeta itseään.

    Olen ollut masentunut. Oli aamuja jolloin heräsi pettyneenä siitä että oli elossa. En löytänyt yhtään syytä miksi olisin edes nousut sängystä. Koska ei tämä maailma tai yhteiskunta yhtä ihmistä kaipaa eikä tarvitse, miksi eläkään? Miksi edes yrittää koska sillä ei ole merkitystä? Niin sanottu eksistentiaalinen tyhjyys. Kun toivuin, aloin hakea mielekkyyttä arkipäivään mutta sitä ei löytynyt ellei koko ajan kytkenyt asioita vähän laajempaan ja suurempaan kokonaisuuteen.

    Juttelin kerran saattohoitajan kanssa. Olin kiinnostunut siitä, mikä ihmisen kuoleman hetkellä on merkityksellistä. Hän kertoi että ne jotka uskoivat (ja olivat oikeasti ”eläneet”), kuolivat tyytyväisempinä elämäänsä. He kokivat ”täyttäneen tehtävänsä”, mikä se sitten olikin. Kuoleman läheisyys ei ollut niin ahdistavaa.

    Sen merkityksen ei tarvitse olla usko Jumalaan, mutta aina se merkitys on jotakin ”korkeampaa”. Victor E. Frankl on kehittänyt muuten tästä erään terapiamuodonkin tämän havainnon pohjalta.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    "Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. "

    - Kukapa nyt kaikkea voi tietää. Miksi siihen sitten aukkojen jumalaa tarvitaan, sitä en tajua.

    "Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä. "

    - On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia.

    Sanot: "On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia."

    Varmasti ihminen voi kokea itsensä merkitykselliseksi, vaikkapa tyyliin "olen tärkeä, merkittävä ihminen". Ja jos kysytään, mikä on elämän tarkoitus, voidaan vastata esim. "levittää omia geenejään". Kuitenkin minun nähdäkseni tarkoituksen käsite on mielekäs vain jos kyseessä on jostakin ulkopuolelta, "korkeammalta" annettu tarkoitus. Esimerkiksi vasaran tarkoitus on
    olla työkalu naulojen lyömistä varten, ja tämän tarkoituksen antaa vasaran tekijä, ihminen.

    Täten ateistisesta näkökulmasta, jossa mitään tuollaista korkeampaa tarkoituksen antajaa ei ole, elämä on tarkoituksetonta. Ihminen vain on sattunut syntymään tälle pienelle Maa-planeetalle, ja täällä hän elää lyhyen hetken, mutta tällä elämällä ei ole pohjimmiltaan mitään arvoa eikä merkitystä. Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    oli tulkintaa.

    En väitä enkä koskaan tule väittämään että Raamattu on mikään selitysoppi kaikelle mahdolliselle. Anna kaiken arvon tiedeihmisille heidän työstään, ja seuraan kiinnostuneena sen etenemistä. Ja tarkoitin juuri tätä "Paljon on vielä saavuttamatta."

    Niin kauan kun tiede ei kykene selittämään kaikkia ilmiöitä pitävästi, minulla on syytä uskoa Jumalaan.

    Koen Raamatun elämän ohjeiden oppikirjana. Näitä ohjeita harva pystyy väittämään huonoiksi. ENKÄ tarkoita vanhaa Testamenttia, joka on Juutalaisten kirja ja he noudattavat tätä osaa.

    Mitä tulkintaa?

    Kaikkia ilmiöitä?
    Mitä todisteita kaipaat? Tiede on jo osoittanut, että meteoriitit tai juutalaiset
    eivät aiheuta kulkutauteja. Aurinko ei myöskään kierrä maata. Perinnöllisyysoppi
    on kehittynyt viime vuosisadalla huimasti. Ihminen on päässyt lähiavaruuteen ja
    taivaan valtakuntaa tai jumalia ei ole löytynyt. Jumalien elinila alkaa käydä pieneksi.

    Jeesus oli muuten juutalainen. Niin olivat myös hänen opetuslapsensa.
    Jeesus vaati juutalaisen lain noudattamista. Jos VT ei ole mitään merkitystä,
    niin miksi kristityt eivät poista sitä Raamatusta?

    Äänestä

  • Sulervo kirjoitti:

    Sanot: "On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia."

    Varmasti ihminen voi kokea itsensä merkitykselliseksi, vaikkapa tyyliin "olen tärkeä, merkittävä ihminen". Ja jos kysytään, mikä on elämän tarkoitus, voidaan vastata esim. "levittää omia geenejään". Kuitenkin minun nähdäkseni tarkoituksen käsite on mielekäs vain jos kyseessä on jostakin ulkopuolelta, "korkeammalta" annettu tarkoitus. Esimerkiksi vasaran tarkoitus on
    olla työkalu naulojen lyömistä varten, ja tämän tarkoituksen antaa vasaran tekijä, ihminen.

    Täten ateistisesta näkökulmasta, jossa mitään tuollaista korkeampaa tarkoituksen antajaa ei ole, elämä on tarkoituksetonta. Ihminen vain on sattunut syntymään tälle pienelle Maa-planeetalle, ja täällä hän elää lyhyen hetken, mutta tällä elämällä ei ole pohjimmiltaan mitään arvoa eikä merkitystä. Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi.

    "Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi."

    Ja minusta tuo riittää vallan hyvin. Kuulostaa hirveän egoistiselta että ihminen ei näe itsellään merkitystä ellei ole jonkun jumalan kuva ja tekemässä suurta tehtävää tällä planeetalla. Minusta se on vain merkki ihmisen luontaisesta taipumuksesta korottaa itsensä muiden yläpuolelle.

    Minun elämäni tekee tarkoitukselliseksi juurikin se, että olen vain yksi pieni osa tätä elämänkulkua, syntynyt ja pian kadonnut. Siksi kannattaa ottaa tästä lyhyestä elämästä kaikki irti koska toista ei saa. Onnelliseksi tekee kokemukset ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus ajaa tutkimaan maailmaa ja haluaa tietää mahdollisimman paljon kaikesta ennenkuin oma aika loppuu.

    Ei tarvitse jättää isoa jälkeä maailmaan. Läheisten muistoissa asuminen riittää. Ei myöskään tarvitse ikuista elämää, sekin on ihmisille tavallista ajatella että he ovat niin erinomaisia että yksi elämä ei riitä, joten täytyy elää ikuisuus. Aika ahnetta.
    Minä en edes halua elää ikuisesti, kuolema on osa elämää ja se on oikein.

    Äänestä

  • Sulervo kirjoitti:

    Sanot: "On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia."

    Varmasti ihminen voi kokea itsensä merkitykselliseksi, vaikkapa tyyliin "olen tärkeä, merkittävä ihminen". Ja jos kysytään, mikä on elämän tarkoitus, voidaan vastata esim. "levittää omia geenejään". Kuitenkin minun nähdäkseni tarkoituksen käsite on mielekäs vain jos kyseessä on jostakin ulkopuolelta, "korkeammalta" annettu tarkoitus. Esimerkiksi vasaran tarkoitus on
    olla työkalu naulojen lyömistä varten, ja tämän tarkoituksen antaa vasaran tekijä, ihminen.

    Täten ateistisesta näkökulmasta, jossa mitään tuollaista korkeampaa tarkoituksen antajaa ei ole, elämä on tarkoituksetonta. Ihminen vain on sattunut syntymään tälle pienelle Maa-planeetalle, ja täällä hän elää lyhyen hetken, mutta tällä elämällä ei ole pohjimmiltaan mitään arvoa eikä merkitystä. Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi.

    taivaallista diktaattoria, joka sanelee sinulle vielä kuoleman jälkeenkin
    mitä pitää tehdä?

    Äänestä

  • old_profile_32785 kirjoitti:

    Mitä tulkintaa?

    Kaikkia ilmiöitä?
    Mitä todisteita kaipaat? Tiede on jo osoittanut, että meteoriitit tai juutalaiset
    eivät aiheuta kulkutauteja. Aurinko ei myöskään kierrä maata. Perinnöllisyysoppi
    on kehittynyt viime vuosisadalla huimasti. Ihminen on päässyt lähiavaruuteen ja
    taivaan valtakuntaa tai jumalia ei ole löytynyt. Jumalien elinila alkaa käydä pieneksi.

    Jeesus oli muuten juutalainen. Niin olivat myös hänen opetuslapsensa.
    Jeesus vaati juutalaisen lain noudattamista. Jos VT ei ole mitään merkitystä,
    niin miksi kristityt eivät poista sitä Raamatusta?

    samaa todistetta kuin te siitä että Jumala on – väite on mahdoton todistaa. Jään kuitenkin odottamaan mitä tiede tuo tullessaan.

    Käsitykseni Jumalasta on ollut aika materialistinen, eli Hänen tulisi olla jotain konkreettista. Vuosien mittaan hylkäsin tuollaisen käsityksen. Kukaan ei vielä tiedä millaisia ilmiöitä voi olla olemassa, koska meillä ei ehkä itsellämme vielä käsityskyky yllä siihen (vrt. historia / käsitys maailmankaikkeudesta jne.). Siten emme myöskään ole voineet valmistaa mitään mittareita mitataksemme jotain??

    Olen muuten kysellyt monelta, mitä sähkö on? Ehkä tiedätte sen tai mistä voisin tämän selvityksen saada? Liittyyhän se ihmisenä elämiseen olennaisesti – aivotoimintaan.

    VT:llä on oma historiallinen merkityksensä sekä se, että ei UT avaudu ellei edes vähän tiedä tarinan pohjaa. Pitää muistaa että Raamattu on kasattu pariin kertaa, ja siitä on poistettu ja lisätty osia. Niitäkään ei pitäisi unohtaa.

    Tulkintaa on mm. se että täytyy ymmärtää se konteksti mihin Raamattu ja sen ”synty” liittyy.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    tämä on nyt sitä asiaa, josta ymmärtääkseni et halua edes ymmärtää?

    Eihän se Jumala mihinkään muuttunut vaan ihmisten käsitys Jumalasta.

    Vanha testamentti on joukko vanhoja kirjoituksia, joissa keskipisteenä on juutalaisten historia. Näkemys on siis juutalaisten, sen ajankohdan ja käsitysten mukainen.

    Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta. Ei kielletä vaan annetaan vapaus rakastamiseen.

    Tiedän että kuulostaa hullulta. Tämä on ollut vain pitkä tie päätyä tähän, enkä ole vielä analysoinut itsekkään prosessia kirjallisesti ennen tätä.

    "Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta."

    Täyttä soopaa. Luepa Matteuksen evankeliumi uudestaan. Jeesus toteaa mm.
    ettei laista katoa pieninkään piirto ennen kuin taivas ja maa katoavat.
    UT on kasattu Jeesuksen KUOLEMAN jälkeen. Varhaisimmat kirjoitukset on kirjoitettu
    20-30 Jeesuksen kuoleman jälkeen ja vanhimmat noin vuonna 100. UT on kasattu
    vasta 300-luvulla. Toisin sanoen Jeesus EI ole mitenkään vaikuttanut UT:n
    syntyyn.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    tämä on nyt sitä asiaa, josta ymmärtääkseni et halua edes ymmärtää?

    Eihän se Jumala mihinkään muuttunut vaan ihmisten käsitys Jumalasta.

    Vanha testamentti on joukko vanhoja kirjoituksia, joissa keskipisteenä on juutalaisten historia. Näkemys on siis juutalaisten, sen ajankohdan ja käsitysten mukainen.

    Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta. Ei kielletä vaan annetaan vapaus rakastamiseen.

    Tiedän että kuulostaa hullulta. Tämä on ollut vain pitkä tie päätyä tähän, enkä ole vielä analysoinut itsekkään prosessia kirjallisesti ennen tätä.

    "tämä on nyt sitä asiaa, josta ymmärtääkseni et halua edes ymmärtää?"

    - Kovasti yritän.

    "Eihän se Jumala mihinkään muuttunut vaan ihmisten käsitys Jumalasta."

    - Aina paranee:) Miten sinä tuohon päädyit? Ei ime, että teologienkin keskuudessa kisaillaan kiivaasti siitä kenen jumalkuva on oikea.

    "Vanha testamentti on joukko vanhoja kirjoituksia, joissa keskipisteenä on juutalaisten historia. Näkemys on siis juutalaisten, sen ajankohdan ja käsitysten mukainen."

    - Niin? Niinhän se on vanha kamelikusien sepustuskokoelma, mutta te yritätte tunkea sitä nykyiseen Suomeen ihan väkisin kuin käärmettä pyssyyn.

    "Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta. Ei kielletä vaan annetaan vapaus rakastamiseen."

    - Pitääkö käskeä rakastamaan? Pitikö sitä juttua hakea lähi-idästä asti tänne pohjan perukoille. Etkö sinä osaa rakastaa ilman käskyjä jostain narusandaaliäijien aavikolta? Ja mikä pakko se on edes ketään rakastaa, jos ei rakastuta?

    "Tiedän että kuulostaa hullulta. Tämä on ollut vain pitkä tie päätyä tähän, enkä ole vielä analysoinut itsekkään prosessia kirjallisesti ennen tätä."

    - Ihan varmaan on ollut pitkä tie, eikä loppua näy. Jösses sentään.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    tämä on nyt sitä asiaa, josta ymmärtääkseni et halua edes ymmärtää?

    Eihän se Jumala mihinkään muuttunut vaan ihmisten käsitys Jumalasta.

    Vanha testamentti on joukko vanhoja kirjoituksia, joissa keskipisteenä on juutalaisten historia. Näkemys on siis juutalaisten, sen ajankohdan ja käsitysten mukainen.

    Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta. Ei kielletä vaan annetaan vapaus rakastamiseen.

    Tiedän että kuulostaa hullulta. Tämä on ollut vain pitkä tie päätyä tähän, enkä ole vielä analysoinut itsekkään prosessia kirjallisesti ennen tätä.

    kirjoitukset lähtöisin jumalasta vai eivät? Ovatko ne pelkkää höpötystä, vai pyhän hengen vaikutuksena kirjoitettua jumalan sanaa?

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    samaa todistetta kuin te siitä että Jumala on – väite on mahdoton todistaa. Jään kuitenkin odottamaan mitä tiede tuo tullessaan.

    Käsitykseni Jumalasta on ollut aika materialistinen, eli Hänen tulisi olla jotain konkreettista. Vuosien mittaan hylkäsin tuollaisen käsityksen. Kukaan ei vielä tiedä millaisia ilmiöitä voi olla olemassa, koska meillä ei ehkä itsellämme vielä käsityskyky yllä siihen (vrt. historia / käsitys maailmankaikkeudesta jne.). Siten emme myöskään ole voineet valmistaa mitään mittareita mitataksemme jotain??

    Olen muuten kysellyt monelta, mitä sähkö on? Ehkä tiedätte sen tai mistä voisin tämän selvityksen saada? Liittyyhän se ihmisenä elämiseen olennaisesti – aivotoimintaan.

    VT:llä on oma historiallinen merkityksensä sekä se, että ei UT avaudu ellei edes vähän tiedä tarinan pohjaa. Pitää muistaa että Raamattu on kasattu pariin kertaa, ja siitä on poistettu ja lisätty osia. Niitäkään ei pitäisi unohtaa.

    Tulkintaa on mm. se että täytyy ymmärtää se konteksti mihin Raamattu ja sen ”synty” liittyy.

    on elektronien liikettä.

    Raamattuun on lisätty tekstejä ja siitä on poistettu tekstejä tuhannen vuoden
    ajan. Kukaan ei tiedä mitä alkuperäisissä UT:n alkuperäisissä lukee koska
    a) alkuperäisiä kirjoja ei ole säilynyt
    b) kääntäjät ovat tehneet tuhansia virheitä.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    tämä on nyt sitä asiaa, josta ymmärtääkseni et halua edes ymmärtää?

    Eihän se Jumala mihinkään muuttunut vaan ihmisten käsitys Jumalasta.

    Vanha testamentti on joukko vanhoja kirjoituksia, joissa keskipisteenä on juutalaisten historia. Näkemys on siis juutalaisten, sen ajankohdan ja käsitysten mukainen.

    Uusi testamentti on syntynyt Jeesuksen syntymän jälkeen, jossa vanhat käskyt ja lait kumottiin uudella käskyllä. Rakkauden käsky pitää sisällään myös nuo vanhat käskyt mutta aivan eri näkökulmasta. Ei kielletä vaan annetaan vapaus rakastamiseen.

    Tiedän että kuulostaa hullulta. Tämä on ollut vain pitkä tie päätyä tähän, enkä ole vielä analysoinut itsekkään prosessia kirjallisesti ennen tätä.

    lain vain täyttämään sen, hmm?

    Äänestä

  • UPDATE_7753807 kirjoitti:

    "Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi."

    Ja minusta tuo riittää vallan hyvin. Kuulostaa hirveän egoistiselta että ihminen ei näe itsellään merkitystä ellei ole jonkun jumalan kuva ja tekemässä suurta tehtävää tällä planeetalla. Minusta se on vain merkki ihmisen luontaisesta taipumuksesta korottaa itsensä muiden yläpuolelle.

    Minun elämäni tekee tarkoitukselliseksi juurikin se, että olen vain yksi pieni osa tätä elämänkulkua, syntynyt ja pian kadonnut. Siksi kannattaa ottaa tästä lyhyestä elämästä kaikki irti koska toista ei saa. Onnelliseksi tekee kokemukset ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus ajaa tutkimaan maailmaa ja haluaa tietää mahdollisimman paljon kaikesta ennenkuin oma aika loppuu.

    Ei tarvitse jättää isoa jälkeä maailmaan. Läheisten muistoissa asuminen riittää. Ei myöskään tarvitse ikuista elämää, sekin on ihmisille tavallista ajatella että he ovat niin erinomaisia että yksi elämä ei riitä, joten täytyy elää ikuisuus. Aika ahnetta.
    Minä en edes halua elää ikuisesti, kuolema on osa elämää ja se on oikein.

    sillä juuri näin ajattelen.

    ”Minun elämäni tekee tarkoitukselliseksi juurikin se, että olen vain yksi pieni osa tätä elämänkulkua, syntynyt ja pian kadonnut. Siksi kannattaa ottaa tästä lyhyestä elämästä kaikki irti koska toista ei saa. Onnelliseksi tekee kokemukset ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus ajaa tutkimaan maailmaa ja haluaa tietää mahdollisimman paljon kaikesta ennenkuin oma aika loppuu.
    Ei tarvitse jättää isoa jälkeä maailmaan. Läheisten muistoissa asuminen riittää.”

    Lisään vain että koen saaneeni lahjan, elämän, ilman omaa ansiotani. Ja että tärkein tehtäväni on rakastaa lähimmäisiäni, niin vaikeaa kuin se onkin. Läheisetkin kuolevat ja muistoni unohtuu eikä minusta jää jälkeäkään tähän maailmaan.

    Siitä taivaaseen pääsystä, en ehkä käsitä taivasta kovin tavanomaisesti. Koen että se on tietoisuutemme yläpuolella olevaa, meille eläville käsittämätöntä. Siellä vain ON. Enkä minä siitä päätä olenko kuoleman jälkeen vai enkö. Sen päättää Jumala.

    Äänestä

  • old_profile_32785 kirjoitti:

    on elektronien liikettä.

    Raamattuun on lisätty tekstejä ja siitä on poistettu tekstejä tuhannen vuoden
    ajan. Kukaan ei tiedä mitä alkuperäisissä UT:n alkuperäisissä lukee koska
    a) alkuperäisiä kirjoja ei ole säilynyt
    b) kääntäjät ovat tehneet tuhansia virheitä.

    laitapa vaikka sivustoa josta voin lukea lisää sähköstä - tuon jo tiesin.

    Raamatun historia on mielenkiintoista...

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    perin kummallista, mutta näin se vain on. Tämä paljastuu usein yksinäisyydessä ja tilanteessa, jossa ei voi enää paeta itseään.

    Olen ollut masentunut. Oli aamuja jolloin heräsi pettyneenä siitä että oli elossa. En löytänyt yhtään syytä miksi olisin edes nousut sängystä. Koska ei tämä maailma tai yhteiskunta yhtä ihmistä kaipaa eikä tarvitse, miksi eläkään? Miksi edes yrittää koska sillä ei ole merkitystä? Niin sanottu eksistentiaalinen tyhjyys. Kun toivuin, aloin hakea mielekkyyttä arkipäivään mutta sitä ei löytynyt ellei koko ajan kytkenyt asioita vähän laajempaan ja suurempaan kokonaisuuteen.

    Juttelin kerran saattohoitajan kanssa. Olin kiinnostunut siitä, mikä ihmisen kuoleman hetkellä on merkityksellistä. Hän kertoi että ne jotka uskoivat (ja olivat oikeasti ”eläneet”), kuolivat tyytyväisempinä elämäänsä. He kokivat ”täyttäneen tehtävänsä”, mikä se sitten olikin. Kuoleman läheisyys ei ollut niin ahdistavaa.

    Sen merkityksen ei tarvitse olla usko Jumalaan, mutta aina se merkitys on jotakin ”korkeampaa”. Victor E. Frankl on kehittänyt muuten tästä erään terapiamuodonkin tämän havainnon pohjalta.

    "Juttelin kerran saattohoitajan kanssa. Olin kiinnostunut siitä, mikä ihmisen kuoleman hetkellä on merkityksellistä. Hän kertoi että ne jotka uskoivat (ja olivat oikeasti ”eläneet”), kuolivat tyytyväisempinä elämäänsä."

    - Että on sitten kivempi kuolla kun on koko elämänsä uskonut johonkin henkiolentoon. Ei kovin hääppöiseltä kuulosta. Eihän sitä kuolemansa jälkeen enää mistään mitään tiedä.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    laitapa vaikka sivustoa josta voin lukea lisää sähköstä - tuon jo tiesin.

    Raamatun historia on mielenkiintoista...

    on:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkö

    Ja kun pääset wikipediaan, niin kirjoitapa hakasanaksi
    vaikka comma johanneum niin alkaa Raamatun historia
    avautumaan...

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    sillä juuri näin ajattelen.

    ”Minun elämäni tekee tarkoitukselliseksi juurikin se, että olen vain yksi pieni osa tätä elämänkulkua, syntynyt ja pian kadonnut. Siksi kannattaa ottaa tästä lyhyestä elämästä kaikki irti koska toista ei saa. Onnelliseksi tekee kokemukset ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus ajaa tutkimaan maailmaa ja haluaa tietää mahdollisimman paljon kaikesta ennenkuin oma aika loppuu.
    Ei tarvitse jättää isoa jälkeä maailmaan. Läheisten muistoissa asuminen riittää.”

    Lisään vain että koen saaneeni lahjan, elämän, ilman omaa ansiotani. Ja että tärkein tehtäväni on rakastaa lähimmäisiäni, niin vaikeaa kuin se onkin. Läheisetkin kuolevat ja muistoni unohtuu eikä minusta jää jälkeäkään tähän maailmaan.

    Siitä taivaaseen pääsystä, en ehkä käsitä taivasta kovin tavanomaisesti. Koen että se on tietoisuutemme yläpuolella olevaa, meille eläville käsittämätöntä. Siellä vain ON. Enkä minä siitä päätä olenko kuoleman jälkeen vai enkö. Sen päättää Jumala.

    Useimmat uskovat hekumoivat taivaan hienoudella ja sillä että kaikkien pitäisi pyrkiä sinne. Itse en ole koskaan sellaista ajattelutapaa tajunnut. Oletus että kaikki haluaisivat ikuisen elämän jossain taivaassa jossa ei edes voi tuntea surua tai pettymystä, kuulostaa vastenmieliseltä.

    Vähän kuin kysyisi kristityltä miksi ihmeessä tämä ei halua hekumoida kuoleman jälkeen seurassaan iso liuta neitsyitä.

    Äänestä

  • Sulervo kirjoitti:

    Sanot: "On se kummallista, että ihminen ei voi kokea itseään merkitykselliseksi ilman jumalia."

    Varmasti ihminen voi kokea itsensä merkitykselliseksi, vaikkapa tyyliin "olen tärkeä, merkittävä ihminen". Ja jos kysytään, mikä on elämän tarkoitus, voidaan vastata esim. "levittää omia geenejään". Kuitenkin minun nähdäkseni tarkoituksen käsite on mielekäs vain jos kyseessä on jostakin ulkopuolelta, "korkeammalta" annettu tarkoitus. Esimerkiksi vasaran tarkoitus on
    olla työkalu naulojen lyömistä varten, ja tämän tarkoituksen antaa vasaran tekijä, ihminen.

    Täten ateistisesta näkökulmasta, jossa mitään tuollaista korkeampaa tarkoituksen antajaa ei ole, elämä on tarkoituksetonta. Ihminen vain on sattunut syntymään tälle pienelle Maa-planeetalle, ja täällä hän elää lyhyen hetken, mutta tällä elämällä ei ole pohjimmiltaan mitään arvoa eikä merkitystä. Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi.

    En minä ajattele, että minun pitäisi merkitä kenellekään mitään jotta oikeuttaisin olemassaoloni. Kiva juttu se tietysti on jos joku tykkää, mutta ei se minun elämäni tarkoitus ole.

    Ihan hullua väittää että elämä olisi merkityksetöntä, jos ei ole jotain kuviteltua käskyttäjää. Kyllä minä kuule voin nauttia tästä ainoasta elämästäni ihan ilman jumalia.

    Saaristossa ei kaupungin valot häiritse ja muistan vuosia sitten kun kesällä istuin kyläilypaikan laiturilla keskellä yötä ja katselin tähtiä. Pilvetön taivas sädehti tähdistä. Siinä pienuuden kokemisessa oli jotain upeaa. Kun tajusi, että olen vain pienen hetken täällä ja olen vain pieni osanen maailmankaikkeutta ja jossain vaiheessa katoan unohduksiin. Mutta juuri siinä ajatuksessa oli se minun oman elämäni merkitys. Ei tarkoitus, kuten uskikset sanovat.

    Elämäni merkitys on se, että elän. Se on minun elämäni ja kun kuolen, lakkaan olemasta. Mutta niin kauan kun elän, se on minun ikioma elämäni, eikä minkään psykojullen luomus.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    En minä ajattele, että minun pitäisi merkitä kenellekään mitään jotta oikeuttaisin olemassaoloni. Kiva juttu se tietysti on jos joku tykkää, mutta ei se minun elämäni tarkoitus ole.

    Ihan hullua väittää että elämä olisi merkityksetöntä, jos ei ole jotain kuviteltua käskyttäjää. Kyllä minä kuule voin nauttia tästä ainoasta elämästäni ihan ilman jumalia.

    Saaristossa ei kaupungin valot häiritse ja muistan vuosia sitten kun kesällä istuin kyläilypaikan laiturilla keskellä yötä ja katselin tähtiä. Pilvetön taivas sädehti tähdistä. Siinä pienuuden kokemisessa oli jotain upeaa. Kun tajusi, että olen vain pienen hetken täällä ja olen vain pieni osanen maailmankaikkeutta ja jossain vaiheessa katoan unohduksiin. Mutta juuri siinä ajatuksessa oli se minun oman elämäni merkitys. Ei tarkoitus, kuten uskikset sanovat.

    Elämäni merkitys on se, että elän. Se on minun elämäni ja kun kuolen, lakkaan olemasta. Mutta niin kauan kun elän, se on minun ikioma elämäni, eikä minkään psykojullen luomus.

    haluaa pitää sen lapsenomaisen näkemyksen uskosta, on aika tavallista. Ymmärrän erittäin hyvin, liian moni uskova vielä vahvistaa sitä. Ei uskovatkaan kaikki ole ajatelleet välttämättä asiaa, heille se voi olla hyvin tunteenomainen asia. Sillä taas ei ole merkitystä, sillä aitous on se joka ratkaisee, mutta tekee vaikeasti ymmärrettäväksi.

    En koe Jumalaa käskyttäjäksi, vaan rakkaudeksi. Hän on se joka rakastaa kuin äiti tai isä lastaan meitä ihmisiä. Hän on elävä siinä missä me ilmennämme omaa rakkauttamme. Hän tukee siinä kilvoittelussa jossa me ihmiset yritämme edes jotenkin elää ”ohjeen” (käskyn) mukaan.

    ” …olen vain pienen hetken täällä ja olen vain pieni osanen maailmankaikkeutta ja jossain vaiheessa katoan unohduksiin. Mutta juuri siinä ajatuksessa oli se minun oman elämäni merkitys.”

    Älä suutu jos sanon että tämän ymmärrän juuri kosketukseksi Jumalaan. Olet yhtä maailman kaikkeuden kanssa, osa siitä, kiitävän hetken.

    Muistan kun kesken erään keskustelun sain oivalluksen. Tarina kulki siinä että universumin jälkeen voi olla uusia universumeja. Minulta lipsahti kuin pikkulapselta että miksi ihmeessä niitä ylipäätään on? Kaveri kummastui ja vastasi että niitä VAIN on, ei sen kummempaa. Lähdin kotiin ja ajattelin, että jos näin on, niin samalla tavoin myös Jumala voisi vain OLLA, ei sen kummempaa.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    haluaa pitää sen lapsenomaisen näkemyksen uskosta, on aika tavallista. Ymmärrän erittäin hyvin, liian moni uskova vielä vahvistaa sitä. Ei uskovatkaan kaikki ole ajatelleet välttämättä asiaa, heille se voi olla hyvin tunteenomainen asia. Sillä taas ei ole merkitystä, sillä aitous on se joka ratkaisee, mutta tekee vaikeasti ymmärrettäväksi.

    En koe Jumalaa käskyttäjäksi, vaan rakkaudeksi. Hän on se joka rakastaa kuin äiti tai isä lastaan meitä ihmisiä. Hän on elävä siinä missä me ilmennämme omaa rakkauttamme. Hän tukee siinä kilvoittelussa jossa me ihmiset yritämme edes jotenkin elää ”ohjeen” (käskyn) mukaan.

    ” …olen vain pienen hetken täällä ja olen vain pieni osanen maailmankaikkeutta ja jossain vaiheessa katoan unohduksiin. Mutta juuri siinä ajatuksessa oli se minun oman elämäni merkitys.”

    Älä suutu jos sanon että tämän ymmärrän juuri kosketukseksi Jumalaan. Olet yhtä maailman kaikkeuden kanssa, osa siitä, kiitävän hetken.

    Muistan kun kesken erään keskustelun sain oivalluksen. Tarina kulki siinä että universumin jälkeen voi olla uusia universumeja. Minulta lipsahti kuin pikkulapselta että miksi ihmeessä niitä ylipäätään on? Kaveri kummastui ja vastasi että niitä VAIN on, ei sen kummempaa. Lähdin kotiin ja ajattelin, että jos näin on, niin samalla tavoin myös Jumala voisi vain OLLA, ei sen kummempaa.

    Jos tarvitset jumalkäsitystä voidaksesi elää, niin sitten tarvitset. Sen pitäisi kuitenkin olla vain sinun oma asiasi, eikä sillä saisi muita kahlita.

    Kuten hyvin tiedät, niin niitä jumalkäsityksiä on vaikka kuinka paljon ja niihin käsityksiin nojautumalla yritetään hallita ihmisiä. Kenelläkään ei ole tietoa mistään jumalasta, ne ovat aina vain jokaisen omia mielikuvia.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    Jos tarvitset jumalkäsitystä voidaksesi elää, niin sitten tarvitset. Sen pitäisi kuitenkin olla vain sinun oma asiasi, eikä sillä saisi muita kahlita.

    Kuten hyvin tiedät, niin niitä jumalkäsityksiä on vaikka kuinka paljon ja niihin käsityksiin nojautumalla yritetään hallita ihmisiä. Kenelläkään ei ole tietoa mistään jumalasta, ne ovat aina vain jokaisen omia mielikuvia.

    en haluakkaan kahlita ketään, siksi kai olen vähän omituinen jopa uskovien joukossa.

    Näin on, se ilmeisesti on vanhaa perua, että en edelleenkään katso hyvällä näiden kirkkojen ja etenkään fundamentalistien tekoja. On helppoa suojautua "sanan" kaapuun ja toteuttaa omia himojaan uskontojen kautta.

    Sehän on tunnettua että kirkot vetävät puoleensa psykopaatteja erityisen runsaasti. Sinne alle hautautuvat sitten ne aidot uskovaiset.

    Ihmisiä vain on niin helppo hallita (oletko ajatellut miksi?). Mitä epävakaammat olot, sitä enemmän kansa huutaa näitä "johtajia" ja heitä jotka kertovat mitä pitää tehdä. Ne jotka nousevat huutamaan : minä tiedän", heitä seurataan. Ihmiset kaipaavat USKOA ja he ovat valmiita ottamaan ihan mitä tahansa vastaan...

    Tarkkaile vain, miksi kansallinen kiihkomielisyys nousee? - mitä nämä "ääniharavat" oikeastaan lupaavat? Miksi poliittinen aktiivisuus tai tarkkaavaisuus olisi tärkeää? Tarkkaile ihan koko Euroopan tilannetta ja tapahtumia. Sanon vaan - hiton pelottavaa!

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    en haluakkaan kahlita ketään, siksi kai olen vähän omituinen jopa uskovien joukossa.

    Näin on, se ilmeisesti on vanhaa perua, että en edelleenkään katso hyvällä näiden kirkkojen ja etenkään fundamentalistien tekoja. On helppoa suojautua "sanan" kaapuun ja toteuttaa omia himojaan uskontojen kautta.

    Sehän on tunnettua että kirkot vetävät puoleensa psykopaatteja erityisen runsaasti. Sinne alle hautautuvat sitten ne aidot uskovaiset.

    Ihmisiä vain on niin helppo hallita (oletko ajatellut miksi?). Mitä epävakaammat olot, sitä enemmän kansa huutaa näitä "johtajia" ja heitä jotka kertovat mitä pitää tehdä. Ne jotka nousevat huutamaan : minä tiedän", heitä seurataan. Ihmiset kaipaavat USKOA ja he ovat valmiita ottamaan ihan mitä tahansa vastaan...

    Tarkkaile vain, miksi kansallinen kiihkomielisyys nousee? - mitä nämä "ääniharavat" oikeastaan lupaavat? Miksi poliittinen aktiivisuus tai tarkkaavaisuus olisi tärkeää? Tarkkaile ihan koko Euroopan tilannetta ja tapahtumia. Sanon vaan - hiton pelottavaa!

    joillekin suorastaan hengenvaarallinen.

    Vahvaa johtajaa varmaan monet kaipaavatkin. Kyllä olisikin hyvä, että ne jotka valtaa käyttävät tietäisivät edes miten sitä valtaa kuuluu käyttää. Ei omaksi hyväksi vaan kaikkien parhaaksi.

    "Tarkkaile vain, miksi kansallinen kiihkomielisyys nousee? - mitä nämä "ääniharavat" oikeastaan lupaavat? Miksi poliittinen aktiivisuus tai tarkkaavaisuus olisi tärkeää? Tarkkaile ihan koko Euroopan tilannetta ja tapahtumia. Sanon vaan - hiton pelottavaa!"

    - Tarkoitatko Soinia, vai ketä? Poliittinen aktiivisuus on tärkeää. Kuka poliitikkoja sitten valvoo, jos ei kansalaiset? Katso nyt millaista touhua on Venäjällä. Siellähän on täysi diktatuuri päällä. Ihan kuin vahongossa ne päästivät Putinin valtaan ja se oli sitten siinä. Ei sananvapautta, ei ihmisoikeuksia, ei riippumatonta oikeuslaitosta.

    Kyllä jokaisen on hyvä seurata asioita. Kun vielä osaisivat valita ne oikeat tyypit johtoon, mutta se ei tunnu koskaan toteutuvan;)

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    En minä ajattele, että minun pitäisi merkitä kenellekään mitään jotta oikeuttaisin olemassaoloni. Kiva juttu se tietysti on jos joku tykkää, mutta ei se minun elämäni tarkoitus ole.

    Ihan hullua väittää että elämä olisi merkityksetöntä, jos ei ole jotain kuviteltua käskyttäjää. Kyllä minä kuule voin nauttia tästä ainoasta elämästäni ihan ilman jumalia.

    Saaristossa ei kaupungin valot häiritse ja muistan vuosia sitten kun kesällä istuin kyläilypaikan laiturilla keskellä yötä ja katselin tähtiä. Pilvetön taivas sädehti tähdistä. Siinä pienuuden kokemisessa oli jotain upeaa. Kun tajusi, että olen vain pienen hetken täällä ja olen vain pieni osanen maailmankaikkeutta ja jossain vaiheessa katoan unohduksiin. Mutta juuri siinä ajatuksessa oli se minun oman elämäni merkitys. Ei tarkoitus, kuten uskikset sanovat.

    Elämäni merkitys on se, että elän. Se on minun elämäni ja kun kuolen, lakkaan olemasta. Mutta niin kauan kun elän, se on minun ikioma elämäni, eikä minkään psykojullen luomus.

    Sanot: "Ihan hullua väittää että elämä olisi merkityksetöntä, jos ei ole jotain kuviteltua käskyttäjää. Kyllä minä kuule voin nauttia tästä ainoasta elämästäni ihan ilman jumalia."

    En puhunut mistään käskyttäjästä vaan siitä, että "merkitys" ja "tarkoitus" ovat nähdäkseni jotakin, joka annetaan ulkoapäin. Viittaavathan nuo käsitteet johonkin muuhun. Ja tietenkin myönnän, että vaikka elämä nähtäisiinkin tarkoituksettomaksi, siitä voi silti nauttia. Voihan sitä olla vaikka hedonisti, joka ajattelee että nauttiminen suorastaan on elämän tarkoitus.

    Äänestä

  • UPDATE_7753807 kirjoitti:

    "Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi."

    Ja minusta tuo riittää vallan hyvin. Kuulostaa hirveän egoistiselta että ihminen ei näe itsellään merkitystä ellei ole jonkun jumalan kuva ja tekemässä suurta tehtävää tällä planeetalla. Minusta se on vain merkki ihmisen luontaisesta taipumuksesta korottaa itsensä muiden yläpuolelle.

    Minun elämäni tekee tarkoitukselliseksi juurikin se, että olen vain yksi pieni osa tätä elämänkulkua, syntynyt ja pian kadonnut. Siksi kannattaa ottaa tästä lyhyestä elämästä kaikki irti koska toista ei saa. Onnelliseksi tekee kokemukset ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus ajaa tutkimaan maailmaa ja haluaa tietää mahdollisimman paljon kaikesta ennenkuin oma aika loppuu.

    Ei tarvitse jättää isoa jälkeä maailmaan. Läheisten muistoissa asuminen riittää. Ei myöskään tarvitse ikuista elämää, sekin on ihmisille tavallista ajatella että he ovat niin erinomaisia että yksi elämä ei riitä, joten täytyy elää ikuisuus. Aika ahnetta.
    Minä en edes halua elää ikuisesti, kuolema on osa elämää ja se on oikein.

    Kommentoit lausettani "Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi."

    Sanot: "Ja minusta tuo riittää vallan hyvin. Kuulostaa hirveän egoistiselta että ihminen ei näe itsellään merkitystä ellei ole jonkun jumalan kuva ja tekemässä suurta tehtävää tällä planeetalla. Minusta se on vain merkki ihmisen luontaisesta taipumuksesta korottaa itsensä muiden yläpuolelle."

    Puuttumatta nyt siihen, että minusta on outoa kutsua egoismiksi sitä, jos ihminen myöntää Korkeimman edessä oman pienuutensa, niin minusta vain on virheellistä puhua merkityksestä, jos sillä tarkoitetaan esim. sitä mitä itse haluaa tehdä. Kyllähän voidaan näinkin puhua, mutta mielestäni pitäisi silloin ilmaista asia tarkemmin, esim. "minulle on merkityksellistä se, että nautin, se on minulle tärkeää, ja siksi sanon että nauttiminen on elämäni tarkoitus".

    Äänestä

  • Sulervo kirjoitti:

    Sanot: "Ihan hullua väittää että elämä olisi merkityksetöntä, jos ei ole jotain kuviteltua käskyttäjää. Kyllä minä kuule voin nauttia tästä ainoasta elämästäni ihan ilman jumalia."

    En puhunut mistään käskyttäjästä vaan siitä, että "merkitys" ja "tarkoitus" ovat nähdäkseni jotakin, joka annetaan ulkoapäin. Viittaavathan nuo käsitteet johonkin muuhun. Ja tietenkin myönnän, että vaikka elämä nähtäisiinkin tarkoituksettomaksi, siitä voi silti nauttia. Voihan sitä olla vaikka hedonisti, joka ajattelee että nauttiminen suorastaan on elämän tarkoitus.

    Satuin syntymään ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Ei sen kummempaa.

    "Voihan sitä olla vaikka hedonisti, joka ajattelee että nauttiminen suorastaan on elämän tarkoitus."

    - Riippuu ihmisestä. Kukin tyylillään.

    Äänestä

  • Sulervo kirjoitti:

    Sanot: "Ihan hullua väittää että elämä olisi merkityksetöntä, jos ei ole jotain kuviteltua käskyttäjää. Kyllä minä kuule voin nauttia tästä ainoasta elämästäni ihan ilman jumalia."

    En puhunut mistään käskyttäjästä vaan siitä, että "merkitys" ja "tarkoitus" ovat nähdäkseni jotakin, joka annetaan ulkoapäin. Viittaavathan nuo käsitteet johonkin muuhun. Ja tietenkin myönnän, että vaikka elämä nähtäisiinkin tarkoituksettomaksi, siitä voi silti nauttia. Voihan sitä olla vaikka hedonisti, joka ajattelee että nauttiminen suorastaan on elämän tarkoitus.

    sanat viittaavat 'johonkin muuhun'? =O

    Me jokainen arvotamme asioita, näemme niillä merkityksiä. Jopa hedonisti, jonka esimerkiksi otit, näkee merkityksen siinä nautinnossaan. Sinä arvotit sen merkityksettömäksi, koska se mielestäsi sitä olisi.

    Mutta että merkitys vaatisi jonkin jumaluuden olemassaolon? Miksi?

    Äänestä

  • Sulervo kirjoitti:

    Kommentoit lausettani "Mutta tietysti kukin voi tykönään päättää, mitä aikoo elämällään tehdä ja kutsua tätä elämänsä tarkoitukseksi."

    Sanot: "Ja minusta tuo riittää vallan hyvin. Kuulostaa hirveän egoistiselta että ihminen ei näe itsellään merkitystä ellei ole jonkun jumalan kuva ja tekemässä suurta tehtävää tällä planeetalla. Minusta se on vain merkki ihmisen luontaisesta taipumuksesta korottaa itsensä muiden yläpuolelle."

    Puuttumatta nyt siihen, että minusta on outoa kutsua egoismiksi sitä, jos ihminen myöntää Korkeimman edessä oman pienuutensa, niin minusta vain on virheellistä puhua merkityksestä, jos sillä tarkoitetaan esim. sitä mitä itse haluaa tehdä. Kyllähän voidaan näinkin puhua, mutta mielestäni pitäisi silloin ilmaista asia tarkemmin, esim. "minulle on merkityksellistä se, että nautin, se on minulle tärkeää, ja siksi sanon että nauttiminen on elämäni tarkoitus".

    oma nautintokin jollekin voi olla elämän merkitys, ehkä... Tosin ei ihan ihmisluonteeseen kyllä sellainen kylmyys sovi. Me kun laumaeläminä olemme rakennetuneet sillä tavoin, että meissä on tarve myös huolehtia lajitovereistamme.

    Kyllähän aina voidaan vaatia, että jokaisen on perusteltava jokainen sanomisensa täsmällisesti ja viimeisen päälle, mutta emmehän me niin vain tee, vai mitä? Me sanomme jostakin ihmisestä, että siinäpä fiksu kaveri, emmekä sano että sen verran, mitä häneen olen tutustunut, olen sitä mieltä että hän on hyvinkin fiksu ihminen. Se on minun mielipiteeni hänen älykkyydestään.

    Egoismia mielestäni tuossa ajatuksessa kyllä on, minkä esiin toit. Siinä toki myönnetään 'oma pienuus' jumalan edessä, mutta toisaalta ei voida ajatella omaa rajallisuutta, väliaikaisuutta. Ollaan pieniä jumalan edessä, mutta suuria elämän edessä. Ollaan ikuisia, erityisiä, jumalan lapsia jotka hän erikseen pelastaa ja vie suurenmoiseen ikuisuuteen myöhemmin. Toisin kuin katoava luonto, jolla ei ikuisuutta ole, tai ne 'syntiset', jotka viettävät ikuisuutensa kärsien ja kituen. Onhan siinä egoismia, kyllä.

    Äänestä

  • se pelkkä kirjoitti:

    oma nautintokin jollekin voi olla elämän merkitys, ehkä... Tosin ei ihan ihmisluonteeseen kyllä sellainen kylmyys sovi. Me kun laumaeläminä olemme rakennetuneet sillä tavoin, että meissä on tarve myös huolehtia lajitovereistamme.

    Kyllähän aina voidaan vaatia, että jokaisen on perusteltava jokainen sanomisensa täsmällisesti ja viimeisen päälle, mutta emmehän me niin vain tee, vai mitä? Me sanomme jostakin ihmisestä, että siinäpä fiksu kaveri, emmekä sano että sen verran, mitä häneen olen tutustunut, olen sitä mieltä että hän on hyvinkin fiksu ihminen. Se on minun mielipiteeni hänen älykkyydestään.

    Egoismia mielestäni tuossa ajatuksessa kyllä on, minkä esiin toit. Siinä toki myönnetään 'oma pienuus' jumalan edessä, mutta toisaalta ei voida ajatella omaa rajallisuutta, väliaikaisuutta. Ollaan pieniä jumalan edessä, mutta suuria elämän edessä. Ollaan ikuisia, erityisiä, jumalan lapsia jotka hän erikseen pelastaa ja vie suurenmoiseen ikuisuuteen myöhemmin. Toisin kuin katoava luonto, jolla ei ikuisuutta ole, tai ne 'syntiset', jotka viettävät ikuisuutensa kärsien ja kituen. Onhan siinä egoismia, kyllä.

    Sanot: "Egoismia mielestäni tuossa ajatuksessa kyllä on, minkä esiin toit. Siinä toki myönnetään 'oma pienuus' jumalan edessä, mutta toisaalta ei voida ajatella omaa rajallisuutta, väliaikaisuutta. Ollaan pieniä jumalan edessä, mutta suuria elämän edessä. Ollaan ikuisia, erityisiä, jumalan lapsia jotka hän erikseen pelastaa ja vie suurenmoiseen ikuisuuteen myöhemmin."

    Minä ymmärrän egoismilla itsekkyyttä. Itsekäs on se, joka tavoittelee omaa etuaan toisten kustannuksella. Mutta ei kristitty käsittääkseni ajattele, että se ikuinen elämä, joka hänelle mahdollisesti on tulossa, olisi muilta pois. Kaiketi hän päinvastoin toivoisi, että toisetkin pääsisivät siitä osalliseksi.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    eli nykyinen suuntaus näyttää olevan vähän toista kuin itsellä aikoinaan. Taitaa vastata tätä hyvin yleistä ajattelua, että ihan se ja sama onko mitään muuta kuin vain tämä tässä. Moni kuuluu vielä johonkin kirkkoon, vaikka ei enää halua uskoa – vähän kuin kaiken varalta.

    En edelleenkään katso kovin hyvällä kirkkojen valtaa. Eri uskontojen kautta (etenkin kristinuskon) on todellakin tehty niin paljon pahaa, että ei niitä voi syyttää ainakaan rakkauden käskyn toteuttamisesta. Näin se vain on että valtaa hamuava ihminen käyttää mitä tahansa keinoa saadakseen sitä.

    Erotan kuitenkin uskon Jumalaan ja uskonnot toisistaan. En noudata ajattelussani kovinkaan monen kirkon tai uskollisen yhteisön ”sääntöjä”. Toki Raamattu on kirja jota opettelen tuntemaan ja etenkin tulkitsemaan.

    Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen.

    Olla joku, olla merkityksellinen. Se mikä saa ihmisen toimimaan paremmin ja kohti hyvää, on oman tarkoituksen toteuttaminen – oli se sitten mikä hyvänsä.

    Mielenkiintoista on, että ihmisillä on valta tehdä hyvää, toimia toistensa hyväksi ja elää onnellisina, mutta harva haluaa edes yrittää elää niin, Me kyllä tiedämme ja osaamme, emme vain halua. Siksi koen että tietyt arvot ovat tärkeitä opettaa. Muodosta voimme tietysti olla hyvinkin eri mieltä.

    Poimin tuosta kommentistasi joitakin ajatuksia.
    Olen täysin samaa mieltä näistä, ja joistain muistakin...

    "Tiede ei kaikkea voi selittää. Ihmisen ymmärrys ja tiedot ovat yhä kovin vähäisiä. Se, mikä meille ihmisille tuntuu olevan tärkeää tässä elämässä, on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen.
    Olla joku, olla merkityksellinen."

    Mutta.

    "Olen päätynyt uskooni sitä kautta, että tiede ei kaikkea voi selittää."

    Se, ettei tiede osaa selittää kaikkea, ei tarkoita sitä, että raamattu selittää ne puuttuvat palaset.
    Tämä on mielestäni ihan kouluesimerkki tästä nykyään niin moititusta
    'heti-mulle-kaikki'-meiningistä.

    Ihminen on eläin, muiden eläinten rinnalla.
    Vaikka haluaisimme, että ihminen (tai jokin muu eläin) olisi epäitsekäs ja toiset edelle asettava, sitä ei tule koskaan tapahtumaan.

    Vallanhalu on inhimillinen ja myös eläimellinen piirre,
    joka esiintyy meissä ihan kaikissa. Halusit tai et.

    Huomaatko itsessäsi tuon inhimillisen mulle-kaikki-heti-piirteen?
    Minussa se on, vaikka en sitä piirrettä haluaisi.
    Tälläisiä me ihmiset olemme, halusimme tai emme.

    Äänestä

  • perusteella ne kirjoitti:

    sanat viittaavat 'johonkin muuhun'? =O

    Me jokainen arvotamme asioita, näemme niillä merkityksiä. Jopa hedonisti, jonka esimerkiksi otit, näkee merkityksen siinä nautinnossaan. Sinä arvotit sen merkityksettömäksi, koska se mielestäsi sitä olisi.

    Mutta että merkitys vaatisi jonkin jumaluuden olemassaolon? Miksi?

    Kysyt "sanat viittaavat 'johonkin muuhun'?" Ilmeisesti ihmettelet, mitä tarkoitin. Sanat tosiaan viittaavat johonkin; voidaan puhua esim. signifioijasta ja signifioidusta (tai peirceläisen kolmijaon mukaan ikonista, indeksistä ja symbolista). Nyt ei kuitenkaan ollut kyse semiotiikasta vaan merkityksen ja tarkoituksen käsitteistä. Eli jos sanomme, että elämällä on tarkoitus, ei nähdäkseni ole oikein viitata tuolla tarkoituksella elämään itseensä.

    Samoin jos näemme esim. yläjyrsimen ja kysymme, mikä tuon vehkeen tarkoitus on, niin emme varmaankaan tyydy vastaukseen "sen tarkoitus on olla tuo metallista ja muovista tehty laite". Liian triviaalia olisi tuo, ja vastaus "päätä itse. Jos haluat, voit käyttää sitä vaikkapa lähitaisteluaseena" olisi minusta taas liian mielivaltainen.

    Äänestä

Mikään muu mahdollinen toimi mitä kirkkolaitos voisi edes harkita ei aiheuttaisi yhtä paljon kirkosta eroamista kuin mitä tämän ehdotuksen läpi meno takaisi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Zelig kirjoitti:

sanoo pastori Kai Sadinmaa.

Tätä on odotettu! Islamistisen fasismin rinnalle ärhäkäs
evlut kirkko! Taikauskon uusi aggressiivinen aika on
käsillä?

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3505580

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu