Miksi ateistit valitsevat kirkkohäät?

noita väitteitäsi, katotaan sitten jääkö asiasta mitään keskusteltavaa...

Perinteiden vuoksi monet tykkäävät siitä teatraalisesta tavasta solmia avioliitto taikarituaalein. Häät koetaan ikimuistoiseksi tilaisuudeksi jonka pitää sujua todella kauniisti ja liikuttavasti. Tosiasia on että häidenjälkeen aviopari ei juurikaan tule kuluttamaan kirkon penkkiä sunnuntaisin. Jos nyt kirkossa käydään niiden häiden verran, niin siihenpä se sitten monelta jääkin, ei siellä aleta laukkaamaan alituiseen. Että se jokin joka vetoaa puoleensa on ihan vaan se hääseremonia, ei mikään muu. Kirkko on teatterilava, jolle morsiuspari nousee näyttelemään menevänsä naimisiin.

kirkkoon kuulumattomuus jotenkin 'kovaa'? Millä tavalla? =)

Lopeta toi törkeä VALEHTELU. Te uskovaiset ootte maailman epärehelisimpää porukkaa, teihin ei voi luottaa pätkääkää.

Mistä tutkimuksesta tieto on peräisin?

Homatkaa, että uskonnot kuuluvat myös 'yliluonnolliseen'.




"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta

Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.


Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.

Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.

Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."


Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. [email protected]


Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä"


http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737