Mikä on suhteenne lastenkasvatuksessa ruumiilliseen kuritukseen. Oma lapseni on esimurrosiässä. Hankala, haistattelee vanhemmilleen. Jäännyt näpistelystä kiinni. Olen itse pyhästi vannonut, etten vitsaan tartu, mutta... Olenko mielestänne rikollinen, jos kuritukseen syylistyn. Lain mukaan olen, mutta mikä olisi vaihtoehto. Keinot vähissä.
kysyn
kasvattaja
2132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No ei siitä ainakaan mitään hyötyä ole.Ei se kapinoinnin siemen sieltä mihinkään katoa.Eri juttu jos piekset sen oikein kunnolla,niin se joko ei pysty tekemään mitään tai sit sisäistää päähänsä ärsykkeen,joka kertoo että haistattelua/varastelua seuraa parinpäivän turvonnut naama ja liikunta kyvyttömyys.
Mut ei joku pien läväytys poista sitä halua tehdä mainittuja asioita.Mieluummin miettisin,miksi lapsi haistattelee.
Ollaan samassa veneessä siinä mielessä että murrosikäinen haistattelee ym. En uskalla kirjoittaa siinä mielessä että neuvoisin näin tai näin. Koska en tunne teiän elämää. Mutta kyllä mä oon tajunnu rajojen tärkeyden. Mutta miten ne asetetaan se onkin eri juttu. Kyllä mun yksi ystäväni antoi selkään ja sano pojalleen et tää oli mun viimeinen keino. Jos tost et tokene niin mä viellä menetän sut.(yksinhuoltaja). Tehos mut en uskalla sanoa että tehoais aina. Saattais lisätä vain uhmaa jossakin lapsessa.
Mä oon tajunnu (mulla on neljä lasta) et toi murrosikä vaihe on tultava. Mut miten niitä estää särkemästä itteään liikaa. Kun tahto on kova itsenäistyä, mut ku tuo älli ei viellä riitä.
Sen mä onn huomannu että vanhempien kannalta helpottaa se kun juttelee jonkun kanssa jolla on lastensa kanssa ollut murrosiän ongelmia. Teikin lähipiiristä varmaan löytyy sellaisia. Mut nimen omaan sellaisia joilla on kokemusta murrosikäisen kanssa "painimisesta". Kaikin rankimmissa tilanteissa huumorista on apu. Siis vanhempien kesken ei murkun kanssa. Kun niitä rajoja huumorilla asettelee on itselläkin helpompaa. Menee sitten nurkan taa nauramaan. Mei vanhempien tehtävä on olla harjoitusvastustajia joten niiden kans olis hyvä myös riidellä joskus kunnolla.
Olen mä joskus piiskaa antanut. Mutta saattahaan olla että muitakin keinoja olis löytynyt.
Nimimerkillä yks rikollinen äiti.