Mikä on suhteenne lastenkasvatuksessa ruumiilliseen kuritukseen. Oma lapseni on esimurrosiässä. Hankala, haistattelee vanhemmilleen. Jäännyt näpistelystä kiinni. Olen itse pyhästi vannonut, etten vitsaan tartu, mutta... Olenko mielestänne rikollinen, jos kuritukseen syylistyn. Lain mukaan olen, mutta mikä olisi vaihtoehto. Keinot vähissä.
kysyn
kasvattaja
3142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oli laillista tai ei, mut vitsa ei enää (!) isompana auta. Jos se tehosteena olis joskus pienenä pelittänytkin.
Sanon 'ei' fyysiselle kuritukselle, mutta... Alan ammattilaiset ovat joskus vetäneet viivan veteen sanoessaan, että alle kouluikäinen on ojennettavissa tukkapöllyllä tilanteen niin vaatiessa! Ja varttuneempi lapsi todellakin pelästyy! (Ja viha lietsoo mielipahaa.)
Murrosikäisen lapsen kanssa tarvitsee tuhlata rakkautta. Vielä senkin jälkeen rakkautta. Sanoja löytyy aikuiseltakin riidassa -.
Rakkaus kunnioittaa rajoja. Itselläni ei ole rakkautta, ja olen saanut rukoilla kasvattajana viisautta, ja suunnattomasti iloitsen Jumalan todellisuudesta arjessa. Arjessa eritoten :)
Murrosikäiseni eivät ole (vielä) uskossa, ja peli on joskus kovaa :).
Pienet lapset polkevat syliin, isot sydämeen.
Poliisit&sos.työntekijät ovat ihmisiä, joiden kanssa voi puhua suomea.
Siunausta&voimia sinulle arkeen.
Me aikuisethan sitä oikein kunnon parrua tarvittaisiin pitkin perskankkua kun tällaisia edes mietitään.
Kommunikoikaa lastenne kanssa. Lapsethan ovat samanlaisia tallaajia kuin me aikuisetkin, pienessä kehossa vain ja hieman ymmällään tästä hullujenhuoneen meiningistä. Me aikuisetkan se ongelma olemme ja niitä ongelmia rakennamme ympärillemme kaiken aikaa.
esimurrosikäinen on varmaankin niin vanha, että joku kepittäminen olis kyllä suurin mahdollinen virhe.....
"Hankala, haistattelee vanhemmilleen"
Eli kaikin puolin normaali nuori???