säästi Suomen?
miksi stalin
;;;;;;;____;;;;;
9217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pala ja Stalin oli jo tuhlannut paukkunsa.
Saksa ollut sata kertaa hankalampi pala ja niin se vain taipui Saksakin? Stalinilla oli viisi miljoonaa sodan karaisemaa sotilasta käskyläisinään vuonna 1944 ja kauhea asearsenaali sekä erikoisuutena puolentoistatuhatta kilometriä yhteistä rintamaa suomalaisten kanssa. Ei näytä että olisi tuhlannut paukkunsa niin ettei Suomea olisi voitu nielaista. Heitä uusi arvaus. Vastauksesi ei ole kovinkaan uskottava.
Mistä tuo jalomielisyys pientä Suomea kohtaan?
Avustajat olivat tiedustelleet Stalinilta kuinka Suomen kohdalla menetellään, että tuleeko sekin kansandemokraattisten valtioiden perheeseen, niin Stalin oli todennut, että "suomalaiset ovat sellaista paskasakkia että niiden kanssa saa olla aina tappelemassa". Päätös oli siis se, ettei otettu mukaan.
....Saksastahan osataan vielä nykyäänkin sanoa että "Saksa on paska maa jne.. ,eli siis johtopäätöksenä että saksalaisetkin ovat paskasakkia ja tuhannen kertaa hankalampia kuin suomalaiset. Näkeehän tuon kun katselee toisen maailmansodan rintamalinjoja - saksalaisethan ne oli jotka melkein pistivät Stalinin polvilleen , ei suinkaan suomalaiset.
Ei oikein kuulosta vakuuttavalta tuokaan. Stalinia ei varsinaisesti tunneta minään pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana - muut kuin suomalaiset jostakin syystä - mutta mistä?
pidä liikaa innostua.
Stalin yritti kahdesti vallata Suomen ja lyötiin verissä päin takaisin. Ei siinä mitään säästämistä ollut. Torjuntavoitot!!!
Stalin säästi suomen monesta syystä joiden painoarvoista voidaan keskustella.
Yksi syy oli se että ei päässyt tänne niillä kamoilla ja aikatauluilla mitä oli käytettävissä. Suomipoika ei taipunut pienellä suostuttelulla ja ei ollut aikaa isompiin kampanjoihin kun oli kilpajuoksu berliiniin ja isommille apajille menossa.
Lisäksi arvosti pienen suomen sisukasta otetta ja neutraalia asennetta. Ja sitten tämä perinteinen kuvio että olisi ehkä hävinnyt valloittamisella enemmän kuin voittanut.
Ja varmaan myöhemmin yhdelle länsimaiselle ja itämyönteiselle rajanaapurille löytyi käyttöä ja porttiprojekteja sellaisenaan muille kylmän sodan aikaisille kujeille kun oli neutraalia maaperää molemmille suurvalloille.
Adolfo piti noutaa Moskovan sirkukseen.
Tyylipisteitä oli enempi tarjolla Berliinin suunnassa, Suomen kanssa ei ollut niinkään tarjolla. Koska Suomen valloitus ei onnistunut ihan läpi huuto juttuna, oli vaara vain munata tässä offensiivissa, siksi kiinnostus hyytyi suurhyökkäyksen jälkeen, kun oli kiire Berliiniin.
Myöhemmät kuviot ovat sitten varsin mielenkiintoiset, Porkkala Helsingin kupeessa sotilasalueena neukkujen käsissä on ihan toisinto järven toiselta puolen, vrt. Paldiski Tallinnan kupeessa, sodan jälkeinen politiikkakin oli mitä oli, että moni muukin kuin Paasikivi, oli tukka pystyssä kauhusta, että mitä tuleman piti. Kemin mellakat olivat jotain samaa, mitä oli koettu jo Virossa, kun "työkansa" peräsi oikeuksiaan.
Voisi oikeastaan kiittää Virolaisia metsäveljiä siitä, että Suomi säästyi täydelliseltä miehitykseltä 40-luvun lopulla, asekätkentä paljastui juuri sopivasti maassamme, ihan kreivin aikaan, vaikka suurin osa kätköistä löytyikin, mutta arvoitukseksi jäi miten paljon niitä sitten todellisuudessa oli. Virossakaan ei saatu metsäveljiä lannistettua, vain siviileihin kohdistuva terrori sai heidät lopettamaan taistelunsa. Voisin väittää, että Suomessa olisi käynnyt samoin, sissisota olisi jatkunut. Oli helpompi jättää Suomi melkein sateliitiksi, kuin yrittää miehittää.
Neukkuja ei voi yrityksen puutteesta moittia ainakaan, kovin kärkevästi tänne olitiin vielä tunkemassa senkin jälkeen, kun rauha oli solmittu jatkosodan jälkeen, kun lapista vielä häädettiin saksalaisia, neukkujen mukaan liian hitaasti. Paasikiven päiväkirjoista käy hyvin ilmi, että neukut olisivat tulleet "auttamaan" saksalaisten häätämisessä, johon Paasikivi ei suostunut, todeten vain, että heillä on vielä itselläänkin riittävästi saksalaisia häädettävänä omilla alueillaan, siellä saatte tapella sydämenne kyllyydestä heidän kanssaan. Tämä oli naurattanut vaatimusten esittäjiäkin ja juttu jäi sikseen, suomalaiset häätivät saksalaiset lapista omin voimin.