Mikä on kantanne misogyniaan (naisviha) sairautena? Jos lain mukaan esim. alkoholismi (joka diagnosoidaan sairaudeksi) työnantaja joutuu ennen potkujen antamista ohjaamaan hoitoon, voidaanko samoin perustein ohjata hoitoo misogyniasta?
Minua on jo pidemmän aikaan raivostuttanut systemaattisesti kaikki ämmät. Esim. työpaikallamme ei ole mielestäni yhtään tuottavaa ämmää, vaan rätkättäviä ja kätkättäviä tyhjänpäiväisiä, kanamaisia ämmiä. Jo pelkkä kuuleminen (saati näkeminen) saa minut niin syvän raivon ja vihan valtaan, että vaatii suuria ponnisteluja kestää tai olla päästämättä mitään kommenttia suustaan.
Nyt siellä kaikkein kovimat ruudinkeksijät ovat sitä mieltä että täällä kirjoittelee joku vakavasti vinoutunut kaappihomo mutta tämä ei pidä paikkansa. Tykkään kyllä pitää ämmiä objekteina ja mielelläni harrastan niiden kanssa alistavaa ja väkivaltaista rasvapornoa. Muuhun ei ämmistä sitten mielestäni olekaan. Ei muuhun kuin näyttämään pornoilta ja ottamaan suihin.
Tämä "oireyhtymä" on jatkunut hyvin pitkään. Useita vuosia. Vihaan niin teiniämmiä kuin aikuisiakin ämmiä. Olen henkilökohtaisesti tehnyt sen lupauksen jo aikapäivää sitten, että en halua sotkea elämääni yhtäkään ämmää. Sehän on tunnettu fakta, että elämä alkaa luisua pahasti alamäkeen sellaisten vuoksi. Oman elämän hallinta katoaa ja elämää pitää alkaa muokkaamaan sen mukaan mikä ämmälle sopii parhaiten. Älkääkä väittäkö että joustavia ämmiä olisi olemassa. Been there, done that - believe me.
Minulle on diagnosoitu lievä masennus. Tämä ei suinkaan ole koko syy-yhteys-ketju, jonka vuoksi vihaisin ämmiä. Eniten minussa aiheuttaa ämmävihaa niiden sairaaksi muotoutunut kulutuskäsityksensä, niiden oikeustajun hämärtyminen yhteiskunnassamme jota säätelee lait, moraalikäsitys ja etiikka. Ämmien arvomaailma ei yksinkertaisesti sovi noihin elementteihin ja tällaisiin "muotteihin" ohjattu ämmä on mitä hankalin ja ongelmallisin olento maailmassa, kapinoidessaan sääntöjä vastaan.
Niinikään ämmien loputon hysteria kaiken eteentulevan edessä on lievästi ilmaistuna muodostunut sairaalloiseksi. Ämmästä ei myöskään ole arvioimaan oikeudenmukaisuuden toteutumista, hyvän ja pahan välisen ristiriidan selvittämistä, eikä kohtuuden käsitteen ymmärtämistä. Ämmät ovat ääriolentoja niin hyvässä kuin pahassa. Ämmät ovat on-off.
Myös kriittisyys on tekijä jonka kanssa ämmillä tulee vaikeuksia. Ämmä ei kestä itseensä kohdistuvaa kritiikiä ja johdattelee kaiken aina itsestään poispäin. Ämmä on kuin hanhen selkä jolle heitetään vettä.
Yleismaailmallisesti ajateltuna ämmät ovat niitä joiden ympärillä maailman tulisi pyöriä vai miten muuten selitätte median kuumeisen kiinostuksen siihen, millainen ämmä ylipäänsä on? Lehdet ovat pääsääntöisesti suunnattu ämmille (ja ne on suunnattu suhtautumaan miehiin negatiivisesti).
Uskoisin että olette ymmärtäneet kantani ja sen vuoksi en ala kirjoittelemaan sitä kaikkea mätää mitä ämmät edustavat. Siihen ei riittäisi minun maltti ja mielenkiintoni ja tuskin teidänkään lukijoina.
Lähdin esittämään kysymystäni ja kommenttiani puhtaasti työelämän näkökulmasta. Jos en voi sietää ämmiä ja kohtelen heitä näinollen yliolkaisesti tai jätän heidät omaan arvoonsa, niin mihin kaikkiin rikkeisiin syyllistyn puhtaasti tämän "sairauden" vuoksi?
Kokeeko joku muu samoin?
Muita kokemuksia asian tiimoilta?
Kiitokset lukijoille ja hyvää kesää (ämmien kanssa tai ilman) :)
Minua on jo pidemmän aikaan raivostuttanut systemaattisesti kaikki ämmät. Esim. työpaikallamme ei ole mielestäni yhtään tuottavaa ämmää, vaan rätkättäviä ja kätkättäviä tyhjänpäiväisiä, kanamaisia ämmiä. Jo pelkkä kuuleminen (saati näkeminen) saa minut niin syvän raivon ja vihan valtaan, että vaatii suuria ponnisteluja kestää tai olla päästämättä mitään kommenttia suustaan.
Nyt siellä kaikkein kovimat ruudinkeksijät ovat sitä mieltä että täällä kirjoittelee joku vakavasti vinoutunut kaappihomo mutta tämä ei pidä paikkansa. Tykkään kyllä pitää ämmiä objekteina ja mielelläni harrastan niiden kanssa alistavaa ja väkivaltaista rasvapornoa. Muuhun ei ämmistä sitten mielestäni olekaan. Ei muuhun kuin näyttämään pornoilta ja ottamaan suihin.
Tämä "oireyhtymä" on jatkunut hyvin pitkään. Useita vuosia. Vihaan niin teiniämmiä kuin aikuisiakin ämmiä. Olen henkilökohtaisesti tehnyt sen lupauksen jo aikapäivää sitten, että en halua sotkea elämääni yhtäkään ämmää. Sehän on tunnettu fakta, että elämä alkaa luisua pahasti alamäkeen sellaisten vuoksi. Oman elämän hallinta katoaa ja elämää pitää alkaa muokkaamaan sen mukaan mikä ämmälle sopii parhaiten. Älkääkä väittäkö että joustavia ämmiä olisi olemassa. Been there, done that - believe me.
Minulle on diagnosoitu lievä masennus. Tämä ei suinkaan ole koko syy-yhteys-ketju, jonka vuoksi vihaisin ämmiä. Eniten minussa aiheuttaa ämmävihaa niiden sairaaksi muotoutunut kulutuskäsityksensä, niiden oikeustajun hämärtyminen yhteiskunnassamme jota säätelee lait, moraalikäsitys ja etiikka. Ämmien arvomaailma ei yksinkertaisesti sovi noihin elementteihin ja tällaisiin "muotteihin" ohjattu ämmä on mitä hankalin ja ongelmallisin olento maailmassa, kapinoidessaan sääntöjä vastaan.
Niinikään ämmien loputon hysteria kaiken eteentulevan edessä on lievästi ilmaistuna muodostunut sairaalloiseksi. Ämmästä ei myöskään ole arvioimaan oikeudenmukaisuuden toteutumista, hyvän ja pahan välisen ristiriidan selvittämistä, eikä kohtuuden käsitteen ymmärtämistä. Ämmät ovat ääriolentoja niin hyvässä kuin pahassa. Ämmät ovat on-off.
Myös kriittisyys on tekijä jonka kanssa ämmillä tulee vaikeuksia. Ämmä ei kestä itseensä kohdistuvaa kritiikiä ja johdattelee kaiken aina itsestään poispäin. Ämmä on kuin hanhen selkä jolle heitetään vettä.
Yleismaailmallisesti ajateltuna ämmät ovat niitä joiden ympärillä maailman tulisi pyöriä vai miten muuten selitätte median kuumeisen kiinostuksen siihen, millainen ämmä ylipäänsä on? Lehdet ovat pääsääntöisesti suunnattu ämmille (ja ne on suunnattu suhtautumaan miehiin negatiivisesti).
Uskoisin että olette ymmärtäneet kantani ja sen vuoksi en ala kirjoittelemaan sitä kaikkea mätää mitä ämmät edustavat. Siihen ei riittäisi minun maltti ja mielenkiintoni ja tuskin teidänkään lukijoina.
Lähdin esittämään kysymystäni ja kommenttiani puhtaasti työelämän näkökulmasta. Jos en voi sietää ämmiä ja kohtelen heitä näinollen yliolkaisesti tai jätän heidät omaan arvoonsa, niin mihin kaikkiin rikkeisiin syyllistyn puhtaasti tämän "sairauden" vuoksi?
Kokeeko joku muu samoin?
Muita kokemuksia asian tiimoilta?
Kiitokset lukijoille ja hyvää kesää (ämmien kanssa tai ilman) :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Johtaako lesbon tai pervon avoin miesviha hoitoonohjaukseen?
Vihaat sitä ja tätä. Tyhmää. ei loogista, ehkäpä Itse inhoa vain. mee joskus peilineteen. ja sano, että rakastat sitä kuvaa. lopeta Muiden arvostelu, HUOM. itseäsi voit EHKÄ muuttaa, muit et pusty muuttamaan.. ps. meet sinne lataamoon, niin kaikki hoitajat ovat naisia kuiteskin..
Ilman muuta Potkut sille joka Vihaa naisia!😡