Mihinkä perustuu ihmisen arvo, onko meillä enää muuta voimaa kuin kysyä, riittääkö leipä tänään. Ihmisarvossa on kysymys syvistä tietoisuuden kokemuksista, mutta ne katoavat joukkovoiman alle, yksilöllisyydet. Mitä markkinatalous antaa luvan kysyä, onko se vain työn järjettömyyden filosofiaa, rahan mahtia ja puoluepolitiikkaa.
Lue viiko kolumni
http://www.yleiskolumni.fi/
Lue viiko kolumni
http://www.yleiskolumni.fi/
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos katsomme että ihminen tai tietoisuus on vain sähkövirtaa korvien välissä, niin mitään todellista ihmisarvoa ei ole.
Valtaapitävät katsovat asian olevan näin, miten muuten he voivat päättää niin että ihmiset kituvat ja kuolevat, mutta yrityksille annetaan mielin määrin "tukia" ja "verorahoja" jotta "ihmiset pärjäisivät". Niin, mitkä ihmiset, pankkiiritko?!
Jos sen sijaan katsotaan että ihminen tai tietoisuus on ikuinen henkisielu, pysyvä ja aina olemassaoleva, ja vain tämä tomumajamme, kehomme vaihtuu kuoleman hetkellä, silloin meillä jokaisella on aito ihmisarvo, pysyvä arvokkuus joka pohjautuu todelliseen identtiteettiimme Korkeimman oleellisena osana.
Vain silloin kun tämä elävän olenneon itseisarvo unohdetaan, pääsevät himo, viha, kateus, ahneus, harha ja hulluus määräämään jopa kokonaisten kansojen kohtaloista!
Lue lisää arvosta ja ihmisyydestä. Tässä on todella mielenkiintoinen ja vaihtoehtoinen näkemys nykyisen talouskriisin syistä ja seurauksista.
Varoitus, tuo on jossakin määrin akateemista tekstiä:
http://soithappens.com/2009/06/16/contented-tormented-demented—the-economy-in-three-modes/
Kiitos erinomaisesta vastauksestasi. Itsekin olen joskus lausunut, että ihmisarvo on Jumalakuva ihmisyydessä, nykyisin miellän sen paljon monipuolisemmin. otaksun, että ihmisarvo loppuu silloin ku leipä loppuu, jo yksinkertaisesti siitä syystä että aivojen sokerin loppuminen ei tuota muuta kuin aistiharhoja, kuten liika liikuntakin. Mutta toki myönnän että materialismi on tuonut omat ongelmansa, mutta näitä ei köyhä jaksa pohtia, se on enemmänkin elitistien ongelma.
Ikävää että linkkisi oli englanninkielinen, jota en osaa. Lisäten tuohon ihmisarvon rakentumiseen, mielestäni yksilöllinen ihmisarvo lähtee siitä, että on syntymässään ainutkertainen, luotuna yksilöllisesti, mutta joka ei suinkaan vie yhteisiä totuuksia ja kokemuksia piiloon. jos olemme kuolemattomia sieluja, joissa elää aina muinaisuuden henki korkeimman mukana, miten erotamme itsemme, identiteettimme, kuka on minä.
On itsestään selvää, että materialismi on vienyt ihmiseltä kyvyn tarkastella omaa minuuttaan, identiteettiään, itseään. Sen on vienyt myös seksuaalipainotteinen kulttuuri ja moni muu asia.
Syvin yhteisyyteen liityvä konteksti, äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus on synnynnäinen tila, lapsi nostaa päänsä rinnoille ja vain hoivattuna lapsi kehittyy, niin kuin läpi elämän, mutta ei holhottuna tai uskomusten suossa. Psykoanalyysi toi siihen rinnan puremisen. Se on myös perusta, jossa vuorovaikutus korkeimpaan kehittyy. Identiteetin toivoo olevan sekä ikuinen että yksilöllinen, pysyvä että luova.
spämmi samaa linkkiä tänne jatkuvaan, spämmäys ja massapostitus on säännöissä kiellettyä.
spämmäilyähän tämä koko sivusto edustaa.