25.6.2009 HS: ”Keskustan heikentyminen suosii nyt kokoomusta
Keskustelu viime eduskuntavaalien rahoituksesta saa koko ajan kummallisempia piirteitä. Keskusta ja kokoomus ovat järjestäneet erilliset kiitosbanketit vaaleissa puolueiden ehdokkaita tukeneille liikemiehille. Kokoomuksen banketin jopa maksoi puolustusministeriö, kun keskustan tilaisuuden lasku ajautui puoluetoimistoon, minne se kuuluukin. Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan on antanut vähintäänkin vältteleviä vastauksia pitkin matkaa ja myöntänyt asioita sitä mukaa kuin ne on julkisuudessa todistettu tapahtuneiksi. Pääministerillä on valikoiva muisti puoluerahoituksesta.
Vaalirahoituksen taustajunailija on ollut Nova Group, joka on ajautunut konkurssiin. Yhtiöllä on myös erikoinen kiinteistösijoitus – moottorikelkkatehdas – Rovaniemellä, mikä taas on tuonut kuvaan Kuntien eläkevakuutuslaitoksen Kevan. Kevaa johtaa keskustataustainen Markku Kauppinen isäntänään poliitikoista kokoontuva hallitus, jolla ei tunnu olevan kunnollista käsitystä omasta roolistaan. Toimitusjohtaja on puolestaan suositellut oman hallituksensa jäseniä liikemiesrahoittajille tulevaisuuden poliittisina vaikuttajina.
Puoluerahoituslainsäädännön mukaan kaikki edellä sanottu on aivan laillista, mutta se ei ole asian ydin. Liikemiehet saavat aivan rauhassa rahoittaa haluamiaan poliitikkoja saadakseen maahan sellaisen hallituksen, joka vastaa heidän toiveitaan. Yhtä lailla vasemmistopuolueet saavat tukea ammattiyhdistysliikkeeltä. Asian ydin on kysymys siitä, onko Suomessa puoluerahoituksessa käytössä menetelmiä, jotka ovat moraaliselta kannalta kyseenalaisia ja antavat aihetta epäillä myös korruption olemassaoloa.
Hallituksen asuntoministeri Jan Vapaavuori, joka on koulutukseltaan juristi, vihjasi blogissaan harvinaisen suoraan suurten kauppakeskusten puolustajien ottavan huomioon yrittäjien tarkoitusperät, koska nämä "ovat olleet niin poikkeuksellisen höveleitä vaalirahoituksen lähteitä". Pääministeri Matti Vanhanen ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen torjuivat tuohtuneina väitteet.
Vaalirahakeskustelulla on myös merkittävä poliittinen ulottuvuus, joka peittyy kuohun alle. Tuoreessa HS-gallupissa kokoomus on kannatuksessa kirkkaasti keskustan edellä. Eroa on 4,5 prosenttiyksikköä. Kokoomus on myös demarien edellä ja on siten tutkimuksessa suurin puolue. Tutkimus tehtiin kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana, joten vaalirahakohu ei ole ehtinyt kovin paljon vaikuttaa puoluekannatuksiin.
Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on pitänyt vaalirahakeskustelussa matalaa profiilia eikä ole kyseenalaistanut pääministeri Vanhasen toimintaa. Katainen tyytyi taannoin sanomaan, ettei se oikeastaan kuulu hänelle ollenkaan. Voisi kuvitella, että pääministerin takeltelu kuuluisi mitä suurimmassa määrin hallituksen kakkospuolueelle ja sen puheenjohtajalle.
Kokoomukselle sattuu sopimaan poliittisesti varsin hyvin, että Vanhanen ei pääse vaalirahasotkusta irti vaan kietoutuu lausuntoineen yhä monimutkaisempaan vyyhteen. Matkaa seuraavaan puoluekokoukseen on vuosi ja eduskuntavaaleihin vain runsaat puolitoista vuotta. Kokoomuksen tavoite ykköspaikasta vaaleissa ja pääministerin paikasta on yhä lähempänä.
Vaalirahakeskustelun voi päättää vain Lauri Tarastin johtama työryhmä, jonka pitäisi esittää rahoituksen täydellistä paljastamista. Rahoituksen läpinäkyvyys palauttaisi myös uskon siihen, että rahoittajien pyrkimykset eivät määrää politiikan suuntaa. Puolueet voivat nyt näyttää, ettei salattavaa ole – vai onko sittenkin?”
Keskustelu viime eduskuntavaalien rahoituksesta saa koko ajan kummallisempia piirteitä. Keskusta ja kokoomus ovat järjestäneet erilliset kiitosbanketit vaaleissa puolueiden ehdokkaita tukeneille liikemiehille. Kokoomuksen banketin jopa maksoi puolustusministeriö, kun keskustan tilaisuuden lasku ajautui puoluetoimistoon, minne se kuuluukin. Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan on antanut vähintäänkin vältteleviä vastauksia pitkin matkaa ja myöntänyt asioita sitä mukaa kuin ne on julkisuudessa todistettu tapahtuneiksi. Pääministerillä on valikoiva muisti puoluerahoituksesta.
Vaalirahoituksen taustajunailija on ollut Nova Group, joka on ajautunut konkurssiin. Yhtiöllä on myös erikoinen kiinteistösijoitus – moottorikelkkatehdas – Rovaniemellä, mikä taas on tuonut kuvaan Kuntien eläkevakuutuslaitoksen Kevan. Kevaa johtaa keskustataustainen Markku Kauppinen isäntänään poliitikoista kokoontuva hallitus, jolla ei tunnu olevan kunnollista käsitystä omasta roolistaan. Toimitusjohtaja on puolestaan suositellut oman hallituksensa jäseniä liikemiesrahoittajille tulevaisuuden poliittisina vaikuttajina.
Puoluerahoituslainsäädännön mukaan kaikki edellä sanottu on aivan laillista, mutta se ei ole asian ydin. Liikemiehet saavat aivan rauhassa rahoittaa haluamiaan poliitikkoja saadakseen maahan sellaisen hallituksen, joka vastaa heidän toiveitaan. Yhtä lailla vasemmistopuolueet saavat tukea ammattiyhdistysliikkeeltä. Asian ydin on kysymys siitä, onko Suomessa puoluerahoituksessa käytössä menetelmiä, jotka ovat moraaliselta kannalta kyseenalaisia ja antavat aihetta epäillä myös korruption olemassaoloa.
Hallituksen asuntoministeri Jan Vapaavuori, joka on koulutukseltaan juristi, vihjasi blogissaan harvinaisen suoraan suurten kauppakeskusten puolustajien ottavan huomioon yrittäjien tarkoitusperät, koska nämä "ovat olleet niin poikkeuksellisen höveleitä vaalirahoituksen lähteitä". Pääministeri Matti Vanhanen ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen torjuivat tuohtuneina väitteet.
Vaalirahakeskustelulla on myös merkittävä poliittinen ulottuvuus, joka peittyy kuohun alle. Tuoreessa HS-gallupissa kokoomus on kannatuksessa kirkkaasti keskustan edellä. Eroa on 4,5 prosenttiyksikköä. Kokoomus on myös demarien edellä ja on siten tutkimuksessa suurin puolue. Tutkimus tehtiin kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana, joten vaalirahakohu ei ole ehtinyt kovin paljon vaikuttaa puoluekannatuksiin.
Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on pitänyt vaalirahakeskustelussa matalaa profiilia eikä ole kyseenalaistanut pääministeri Vanhasen toimintaa. Katainen tyytyi taannoin sanomaan, ettei se oikeastaan kuulu hänelle ollenkaan. Voisi kuvitella, että pääministerin takeltelu kuuluisi mitä suurimmassa määrin hallituksen kakkospuolueelle ja sen puheenjohtajalle.
Kokoomukselle sattuu sopimaan poliittisesti varsin hyvin, että Vanhanen ei pääse vaalirahasotkusta irti vaan kietoutuu lausuntoineen yhä monimutkaisempaan vyyhteen. Matkaa seuraavaan puoluekokoukseen on vuosi ja eduskuntavaaleihin vain runsaat puolitoista vuotta. Kokoomuksen tavoite ykköspaikasta vaaleissa ja pääministerin paikasta on yhä lähempänä.
Vaalirahakeskustelun voi päättää vain Lauri Tarastin johtama työryhmä, jonka pitäisi esittää rahoituksen täydellistä paljastamista. Rahoituksen läpinäkyvyys palauttaisi myös uskon siihen, että rahoittajien pyrkimykset eivät määrää politiikan suuntaa. Puolueet voivat nyt näyttää, ettei salattavaa ole – vai onko sittenkin?”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.