http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1704581
___________________________________________
Tutkimus: Poliitikot vähiten luotetuin ammattiryhmä
26.06.2009 13:54
Poliitikot ovat vähiten luotetuin ammattiryhmä, ja kansalaisten luottamus poliitikkoihin on edelleen heikentynyt kahden viime vuoden aikana, selviää Valittujen Palojen laajasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 16 Euroopan maata.
Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 8 prosenttia sanoi luottavansa poliitikkoihin suuressa määrin tai melko paljon.
Vuonna 2007 poliitikkoihin sanoi luottavansa 10 prosenttia vastaajista.
Suomalaiset poliitikot eivät menesty eurooppalaisia virkaveljiään heikommin, koska politiikan tekijät olivat keskimäärin vähiten luotettu ammattiryhmä koko Euroopassa.
Erityisen alhaista luottamus poliitikkoihin on Portugalissa, jossa ainoastaan 1 prosentti vastaajista sanoi luottavansa heihin.
Lähes kaikissa tutkimuksen maissa luotetuimpina pidettiin palomiehiä ja lentäjiä.
Suomalaisista 95 prosenttia luottaa palomiehiin samoin kuin lentäjiin. Myös terveydenhuollon ammattilaiset nauttivat yleisön luottamusta.
Sairaanhoitajille, apteekkareille ja lääkäreille mitattiin Suomessa yli 90 prosentin luottamus ja koko Euroopassa keskimäärin yli 80 prosentin luottamus.
Suomalaiset luottavat poliisiin ja taksinkuljettajiin selkeästi enemmän kuin tutkimukseen osallistuneet muut eurooppalaiset.
Vähiten luottamusta oman maansa poliisiin tuntevat venäläiset, joista vain 23 prosenttia sanoo luottavansa tämän ammattikunnan edustajiin.
Tutkimuksen kaikkien maiden keskiarvo oli 62 prosenttia.
___________________________________________
Tutkimus: Poliitikot vähiten luotetuin ammattiryhmä
26.06.2009 13:54
Poliitikot ovat vähiten luotetuin ammattiryhmä, ja kansalaisten luottamus poliitikkoihin on edelleen heikentynyt kahden viime vuoden aikana, selviää Valittujen Palojen laajasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 16 Euroopan maata.
Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 8 prosenttia sanoi luottavansa poliitikkoihin suuressa määrin tai melko paljon.
Vuonna 2007 poliitikkoihin sanoi luottavansa 10 prosenttia vastaajista.
Suomalaiset poliitikot eivät menesty eurooppalaisia virkaveljiään heikommin, koska politiikan tekijät olivat keskimäärin vähiten luotettu ammattiryhmä koko Euroopassa.
Erityisen alhaista luottamus poliitikkoihin on Portugalissa, jossa ainoastaan 1 prosentti vastaajista sanoi luottavansa heihin.
Lähes kaikissa tutkimuksen maissa luotetuimpina pidettiin palomiehiä ja lentäjiä.
Suomalaisista 95 prosenttia luottaa palomiehiin samoin kuin lentäjiin. Myös terveydenhuollon ammattilaiset nauttivat yleisön luottamusta.
Sairaanhoitajille, apteekkareille ja lääkäreille mitattiin Suomessa yli 90 prosentin luottamus ja koko Euroopassa keskimäärin yli 80 prosentin luottamus.
Suomalaiset luottavat poliisiin ja taksinkuljettajiin selkeästi enemmän kuin tutkimukseen osallistuneet muut eurooppalaiset.
Vähiten luottamusta oman maansa poliisiin tuntevat venäläiset, joista vain 23 prosenttia sanoo luottavansa tämän ammattikunnan edustajiin.
Tutkimuksen kaikkien maiden keskiarvo oli 62 prosenttia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tavallisen kansan kiinnostuksenaiheena?
miksi ihmeessä vain nettilehdistä luettu oikeistojulistus uppoaa kansaan?
miksi kansa äänestää perussuomalaisia ja kokoomuslaisia?
minulla ei riitä pokka - koska tiedän olevani väärässä - sanomaan, että kansa äänestää väärin mutta miksi näin mennään? miksi politiikasta puuttuu väri?
teit hyvän avauksen ja tässä rainestolla, sedällä ja wäinällä voisi olla jotain sanomista. onko siinä sanomassa päätä taikka häntää on eri juttu mutta miten ihmeessä maailma yht´äkkiä muuttui sellaiseksi, että tasapaino katosi?
totta kai:
"Tämän toteuttaminen aikaansaa köyhyyttä ja syrjäytymistä myös teollisuusmaissa. Esimerkiksi EU:ssa niin sanotut lähestymiskriteerit vastaavat osittain rakennesopeutusohjelmia. Monien mielestä yksi syy uusliberalistisen ohjelman voittokululle on se, että ihmiset eivät näe reaalisosialismin romahduksen jälkeen mitään vaihtoehtoa kapitalismille. Tarvitsevatko muutokseen pyrkivät liikkeet sellaisen selvän vaihtoehdon, kuin mitä sosialismi oli aikoinaan?
"Uskon, että tarvitsemme selvästi muotoillun vaihtoehdon. Meidän ei kuitenkaan tarvitse hahmottaa tuota vaihtoehtoa suhteessa johonkin historialliseen kokeiluun. Neuvostoliiton esimerkki ei ole relevantti kamppailuille, joita käydään kapitalismin nykyistä muotoa vastaan. Mutta on myös merkittävää, että yksi sosialismin muoto, jolla oli merkittäviä saavutuksia sodan jälkeisessä Euroopassa, oli Jugoslavia. Se ei ollut osa Neuvostoblokkia vaan edusti eräänlaista markkinasosialismia. Maa oli kehittynyt sosiaalivaltio, ja taloudellinen kasvu oli nopeaa 60- ja 70-luvuilla, itse asiassa maailman kärkeä. Käsitykseni on, että tuon tyyppinen järjestelmä oli hävitettävä. Tämä oli myös osa tämänvuotisen Jugoslavian sodan taustaa. En kuitenkaan usko, että Jugoslaviassa enää 90-luvulla oli mitään vaihtoehtoista järjestelmää. Se oli jo pyyhkäisty pois 80-luvun lopun talousuudistuksissa."
Nykyisin vaihtoehtoa vallitsevalle järjestelmälle etsitään ympäristöliikkeen piiristä kehittyneessä ajattelussa, erityisesti yhteiskuntaekologiassa. Voisiko järjestelmän ekologisen kritiikin pohjalta nousta varteenotettava uusi vaihtoehto kapitalismille?
"Varmasti ekologinen kritiikki on hyvin tärkeää. En kuitenkaan usko, että voimme yksinkertaisesti vain palata paikalliseen talouteen, kuten ympäristöliikkeen retoriikassa usein sanotaan. Paikallinen talous on tärkeä, mutta sitä ei voi luoda tyhjästä. On aloitettava maailmanlaajuisen talousjärjestelmän aseistariisunta. On alettava demokratisoida rahapolitiikka ja koko pankkijärjestelmää. On kiinnitettävä huomiota pääoman keskittymiseen ja siihen, että hyvin pieni vähemmistö maailman ihmisistä kontrolloi tuotantojärjestelmää, esimerkiksi intellektuaalista omaisuutta koskevien oikeuksien avulla. Paikallinen talous voi nousta näihin asioihin liittyvästä kamppailusta. Mutta en usko, että "paikallinen vastaan globaali" on ainoa olennainen kysymys. Keskeinen kysymys on taloudellinen demokratia, jota nykyisessä globalisoituvassa taloudessa ei ole."
http://www.tammilehto.info/Chossudovsky.htm
ihmisistä. Tosiasiassa luku on paljon suurempi, koska tuo kuvaa vain äänestyskäyttäytymistä. Eli tuo ryhmä on jo ylivoimaisestui suurin ja päättävä ryhmä.
Aika on ajanut politiikan ohi. Ei kukaan halua elättää laiskoja loisia, jotka oikeasti eivät tee mitään, paitsi loisivat.
Tietysti viime aikaiset rötökset kiihdyttävät politiikasta eroamista, mutta todellisin syy on se että politiikka ja politikointi ei vastaa enää yhteiskunnan kehitystasoa. Politiikalle käy kuin uskonnollekin, siitä tulee marginaalíryhmän seurustelumuoto, ja se sallittakoon. Verot tippuvat ja "veroilla kustannetaan" yhä pienenevä osa toimintoja ja nekin vain marginaaliryhmille. Verojen pienentämisestä käydään suurin vääntö, mutta se muuttaa koko verotussysteemin. Todennäköisesti siinäkin mennään palvelujen osalta siihen että se maksaa joka kuluttaa. Yleinen verotus kattaa yhteiskunnan välttämättömät asiat, joita lienevät armeija, poliisi, ja oikeuslaitos. Muuta välttämätöntä ei ole.