..on taatusti keskiarvoa suurempi...luultavasti ainakin 10-100 kertaa suurempi kuin tavallisella suomalaisella.
Sunnuntai 7.1.05
Paluu Tulimaasta
Palasimme kotiin lomamatkalta. Ensi kertaa 19 vuoteen olin joulun ja uuden vuoden poissa Suomesta. Jukka ja minä olimme kolmen ystävämme kanssa melkein niin kaukana Suomesta kuin mahdollista, Tulimaassa, Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Se on niin etelässä, että vaikka on kesä, ei ollut mitenkään helteistä. Sää oli suunnilleen kuin alkukesällä Lapissa.
Uimabongausteni lista on pidennyt. Olen uinut Beaglensalmessa Isla Grande de Tierra del Fuegon etelälaidalla, ja myös Atlantin lounaiskolkassa sekä useammassakin pienessä järvessä ja joessa Tulimaassa. Melkein yhtä raikasta kuin avantotuinti Suomen talvessa. Lisäksi miesväki kalasti. Ei tärpännyt.
Olemme katselleet uskomattomia vuoristomaisemia, kävelleet Tulimaan metsissä ja vuorenrinteillä, syöneet metsissä kasvavaa punaista, hiukan puolukkaa ja karpaloa muistuttavaa chaura-nimistä marjaa, sekä puussa kasvavaa sientä, jota kutsutaan "intiaanien leiväksi", koska Tulimaan eteläosan alkuperäiset asukkaat yamanat, söivät sitä merenelävien lisäksi.
Kaikkein upeinta oli kolmen päivän purjehdusmatka Beaglensalmella, jonka aikana näimme merileijonia, albatrosseja ja pingviinejä, tarkemmin sanoen magellaninpingviinejä ja gentoo- eli papuanpingviinejä. Tätä ennen en ole tajunnutkaan, että pingviinit ovat tavallaan lintumaailman delfiineitä. Ne näyttävät maalla kömpelöiltä, mutta vedessä ne ovat tosi eteviä. Niiden siivillä ei pysty lentämään ilmassa, koska pinviinit "lentävät vedessä". Muut vesilinnut etenevät jalkojensa räpylöiden avulla, pingviinit käyttävät myös siipiä evinään. Ne pystyvät uimaan jopa 45 km tunnissa, 10 km tunnissa on aivan tavallinen matkanopeus. Näimme itse pingviineitä uimassa 80 km:n päässä niiden pesäsaarelta.
Sen tiesin ennestään, että aurinko kiertää eteläisellä pallonpuoliskolla "vastapäivään", idästä pohjoisen kautta länteen (eikä etelän kautta). Mutta ennen en ole huomannut, että kuun sirppikin menee toisin päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla "kuu aina valehtelee", eli jos kuun vasemmalle puolelle ajattelee pystyviivan, "P" tarkoittaa kasvavaa kuuta ja "K" pienenevää. Täällä eteläisellä pallonpuoliskolla "K"-kuu kasvaa ja "P"-kuu pienenee.
Varasimme majapaikan netin kautta. Meillä oli uskomattoman hyvä tuuri, saimme suunnilleen parhaan näköalan, jota koko Ushuaian (Tierra del Fuegon pääkaupunki Argentiinan puolella) hotelleista ja mökkikylistä löytyi.
Uudenvuoden aatonaattona nousimme hiihtohissillä kohti Ushuaian lähellä olevaa Glaciar Martial-jäätikköä. Kun kävelyretken päätteeksi istuimme ylhäällä olevaan kahvilaan, siellä oli lehti, jossa Kimi Räikkösen kuvalla mainostettiin jotain, olikohan se kelloa. Samana iltapäivänä satuimme avaamaan televisiosta BBC Worldin, jossa kerrottiin, että Torinon talviolympialaisten lähestyessä suomalaiset ovat mäkihypyn ennakkosuosikkeja ja vahvin nimi on Janne Ahonen, jota haastateltiin.
Myös Buenos Airesissa meillä oli hyvä tuuri, asuimme suurin piirtein suloisimmassa hotellissa, mitä olen koskaan nähnyt. Tätä edesauttoi se, että tiesimme pyytää hotellia San Telmon kaupunginosasta, jonka ennestään tiesin mukavaksi paikaksi. Tutustuimme muun muassa moneen hiukan kuluneeseen mutta upeaan jugend-kahvilaan. San Telmon "keskustorilla" Plaza Dorregolla oli joka päivä tangoesityksiä. Myös värikäs La Bocan kaupunginosa oli mielenkiintoista nähtävää. Hinnat olivat suomalaiselle halpoja. Asian kääntöpuoli on se, että kaupungilla näkyi kohtalaisesti kerjäläisiä ja iltaisin roskisdyykkarit kertyivät tonkimaan jalkakäytäville jätetyistä roskapusseista myytäväksi kelpaavaa tavaraa ja ruokaa.
Argentiinan lehdissä oli muuten useina päivinä uutisia suomalaisen Botnian sellutehdashankkeesta. Tehdas on nousemassa Argentiinan ja Uruguayn välisen rajajoen rannalle, Uruguayn puolelle. Molemmissa maissa on noussut melkoinen kansanliike tehdasta vastaan. Argentiinan puolella olevan Gualeguaychú-kaupungin vihaiset asukkaat muun muassa ovat sulkeneet teitä protestiksi.
Paluumatkan viimeisellä lento-osuudella luin International Herald Tribunea. Siinä oli Thomas Friedmanin loistava kolumni siitä, että tänä päivänä tosi patriootti kannattaa vihreitä energiaratkaisuja, uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista. (Minun mielestäni tulisi pikemminkin puhua energian tuottavuuden parantamisesta, kysehän on siitä, että tietystä energiamäärästä otetaan fiksummalla tekniikalla enemmän irti.)
http://www.satuhassi.net/puheet/tammikuu06.htm
Sunnuntai 7.1.05
Paluu Tulimaasta
Palasimme kotiin lomamatkalta. Ensi kertaa 19 vuoteen olin joulun ja uuden vuoden poissa Suomesta. Jukka ja minä olimme kolmen ystävämme kanssa melkein niin kaukana Suomesta kuin mahdollista, Tulimaassa, Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Se on niin etelässä, että vaikka on kesä, ei ollut mitenkään helteistä. Sää oli suunnilleen kuin alkukesällä Lapissa.
Uimabongausteni lista on pidennyt. Olen uinut Beaglensalmessa Isla Grande de Tierra del Fuegon etelälaidalla, ja myös Atlantin lounaiskolkassa sekä useammassakin pienessä järvessä ja joessa Tulimaassa. Melkein yhtä raikasta kuin avantotuinti Suomen talvessa. Lisäksi miesväki kalasti. Ei tärpännyt.
Olemme katselleet uskomattomia vuoristomaisemia, kävelleet Tulimaan metsissä ja vuorenrinteillä, syöneet metsissä kasvavaa punaista, hiukan puolukkaa ja karpaloa muistuttavaa chaura-nimistä marjaa, sekä puussa kasvavaa sientä, jota kutsutaan "intiaanien leiväksi", koska Tulimaan eteläosan alkuperäiset asukkaat yamanat, söivät sitä merenelävien lisäksi.
Kaikkein upeinta oli kolmen päivän purjehdusmatka Beaglensalmella, jonka aikana näimme merileijonia, albatrosseja ja pingviinejä, tarkemmin sanoen magellaninpingviinejä ja gentoo- eli papuanpingviinejä. Tätä ennen en ole tajunnutkaan, että pingviinit ovat tavallaan lintumaailman delfiineitä. Ne näyttävät maalla kömpelöiltä, mutta vedessä ne ovat tosi eteviä. Niiden siivillä ei pysty lentämään ilmassa, koska pinviinit "lentävät vedessä". Muut vesilinnut etenevät jalkojensa räpylöiden avulla, pingviinit käyttävät myös siipiä evinään. Ne pystyvät uimaan jopa 45 km tunnissa, 10 km tunnissa on aivan tavallinen matkanopeus. Näimme itse pingviineitä uimassa 80 km:n päässä niiden pesäsaarelta.
Sen tiesin ennestään, että aurinko kiertää eteläisellä pallonpuoliskolla "vastapäivään", idästä pohjoisen kautta länteen (eikä etelän kautta). Mutta ennen en ole huomannut, että kuun sirppikin menee toisin päin. Pohjoisella pallonpuoliskolla "kuu aina valehtelee", eli jos kuun vasemmalle puolelle ajattelee pystyviivan, "P" tarkoittaa kasvavaa kuuta ja "K" pienenevää. Täällä eteläisellä pallonpuoliskolla "K"-kuu kasvaa ja "P"-kuu pienenee.
Varasimme majapaikan netin kautta. Meillä oli uskomattoman hyvä tuuri, saimme suunnilleen parhaan näköalan, jota koko Ushuaian (Tierra del Fuegon pääkaupunki Argentiinan puolella) hotelleista ja mökkikylistä löytyi.
Uudenvuoden aatonaattona nousimme hiihtohissillä kohti Ushuaian lähellä olevaa Glaciar Martial-jäätikköä. Kun kävelyretken päätteeksi istuimme ylhäällä olevaan kahvilaan, siellä oli lehti, jossa Kimi Räikkösen kuvalla mainostettiin jotain, olikohan se kelloa. Samana iltapäivänä satuimme avaamaan televisiosta BBC Worldin, jossa kerrottiin, että Torinon talviolympialaisten lähestyessä suomalaiset ovat mäkihypyn ennakkosuosikkeja ja vahvin nimi on Janne Ahonen, jota haastateltiin.
Myös Buenos Airesissa meillä oli hyvä tuuri, asuimme suurin piirtein suloisimmassa hotellissa, mitä olen koskaan nähnyt. Tätä edesauttoi se, että tiesimme pyytää hotellia San Telmon kaupunginosasta, jonka ennestään tiesin mukavaksi paikaksi. Tutustuimme muun muassa moneen hiukan kuluneeseen mutta upeaan jugend-kahvilaan. San Telmon "keskustorilla" Plaza Dorregolla oli joka päivä tangoesityksiä. Myös värikäs La Bocan kaupunginosa oli mielenkiintoista nähtävää. Hinnat olivat suomalaiselle halpoja. Asian kääntöpuoli on se, että kaupungilla näkyi kohtalaisesti kerjäläisiä ja iltaisin roskisdyykkarit kertyivät tonkimaan jalkakäytäville jätetyistä roskapusseista myytäväksi kelpaavaa tavaraa ja ruokaa.
Argentiinan lehdissä oli muuten useina päivinä uutisia suomalaisen Botnian sellutehdashankkeesta. Tehdas on nousemassa Argentiinan ja Uruguayn välisen rajajoen rannalle, Uruguayn puolelle. Molemmissa maissa on noussut melkoinen kansanliike tehdasta vastaan. Argentiinan puolella olevan Gualeguaychú-kaupungin vihaiset asukkaat muun muassa ovat sulkeneet teitä protestiksi.
Paluumatkan viimeisellä lento-osuudella luin International Herald Tribunea. Siinä oli Thomas Friedmanin loistava kolumni siitä, että tänä päivänä tosi patriootti kannattaa vihreitä energiaratkaisuja, uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista. (Minun mielestäni tulisi pikemminkin puhua energian tuottavuuden parantamisesta, kysehän on siitä, että tietystä energiamäärästä otetaan fiksummalla tekniikalla enemmän irti.)
http://www.satuhassi.net/puheet/tammikuu06.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.