Ensin kepuloiset yritti siirtää työttömyyskassat itselleen ja nyt Kevan (Pekkarisen serkku) kuvia alkaa paljastumaan, ei ollut Nova Group vielä mitään ja seuraavaksi kepun vaalikamppanjat maksetaan eläkkeistä, tämä ei voi olla totta, toivottavasti herätään ja huomataan, että painajaisia ollaan nähty;
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Valtion eläkemiljardit päätymässä Kevan laariin/1135247218884
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Valtion eläkemiljardit päätymässä Kevan laariin/1135247218884
Vastaukset 14
Vanhimmat
painajaisunestasi:)
Maalaisliiton pysyvä tavoite on päästä käsiksi työeläke- ja muihin eläkevaroihin sekä siirtää ne maanomistajien ja kuolevilla maatalousseuduilla tukiaisten voimin oleskelevien käyttöön.
Maatalous on kuollut elinkeino ja kuluttaa paljon enemmän kuin tuottaa. Siten maanomistajien tekohengitykseen kuluu paljon veronmaksajien rahaa.
Näkyy myös vaaliraha kepu-kellokkaille kelpaavan jopa eläkevaroista.
Lukekaa nyt hyvät ihmiset asioista tarkemmin. Keva ei ole mikään keskustan toimielin. Mm Sampsa Kataja, hallituksen pj, kokoomuslainen. Tietysti Hesarissa puhutaan vain keskustasta, mutta ottakaa selvää asioista.
onneksi meillä on muitakin lehtiä, kuin kepuapina ja suomenpravda. Tuo Kevan juttu alkaa tosiaan vaikuttamaan koko maan alasajolta..
JOS NYT KAAVAILLUT TOIMET TOTEUTUVAT, SAAVATKO ITSEMAKSETTUJA ELÄKKEITÄ KUNTIEN TYÖNTEKIJÄT ILMAN LEIKKAUKSIA KOSKAAN? SIJOITUSTOIMINTA NOVA-GROUPIN KANSSA ON A M A T Ö Ö R I E N SÄHLÄYSTÄ JA ON VAARANA ETTÄ ELÄKERAHOJA "HASSATAAN TAIVAAN TUULIIN". KEVAN JOHTO PITÄISI OLLA SIJOITUS- JA TALOUSALAN AMMATTILAISTEN HOIDOSSA, EI POLIITTISTEN KÄHMIJÖIDEN! TÄMÄ NYKYINEN TOIMINTA - POLIITTINEN HALLITUS JA JOHTO - JOHTAA VÄÄRINKÄYTÖKSIIN, JOKA LILAPYYKIN PESU VASTA ALKAA (alunperin oli tarkoitus, että kaikki suojelevat toisiaan, kun ovat kytköksissä rahanjaossa- vaikka kierrätetty Novan kautta).
MIELENKIINTOISTA TÄSSÄ RYVETTYNEESSÄ JOUKOSSA ON SE, ETTÄ KAIKKI KÄHMINTÄ ON HOIDETTU KEPULAISIN VOIMIN - VAIKKA RAHAT EI VARMAAN OLE KEPULAISTEN PUSSEISTA KERÄTTY.
"Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta.
Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin 495 000 henkilöä. Maksamme eläkettä noin 322 000 henkilölle, noin 2,8 miljardia euroa vuodessa.
Jäsenyhteisöjämme ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä. Jäsenyhteisöjä oli vuoden 2008 lopussa 890.
Kuntien eläkevakuutus on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL). Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa valvoo valtiovarainministeriö.
Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Sijoitusomaisuutemme on noin 20 miljardia euroa (31.12.2008)".
Joku tutkiva journalisti voisi penkoa julkisuuteen Vakuutusyhtiöiden keskusliiton yhteyteen perustetun Vakuutusalan tiedotuskeskuksen ja sen erilaiset rahavirrat puolueiden järjestöille.
Vai onko niin, että ysityinen vakuutusala on eri asemassa kuin kuntien ja valtion eläkevakuutusyhtiöt?
-Jäbä
Korruptio ja lahjonta:
Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International (TI) jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat ”toimivallan mukainen” (according to rule) ja ”toimivallan vastainen” (against the rule) korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lahjuksen saaja hoitaa hänelle kuuluvaa työtehtävää ja ottaa lahjuksen vastaan esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että hän sen saatuaan järjestää asian käsittelyn helpommaksi tai nopeammaksi. Toimivallan vastaisella korruptiolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö lahjusta vastaan harjoittaa sellaista toimintaa mihin hänellä ei ole toimivaltuuksia.
Korruptiosta suurin osa (71 %) on selitettävissä talouden sääntelyllä. Mitä enemmän julkinen sektori sääntelee liiketoimintaa, tuontia, vientiä ym., tukee yrityksiä ja ihmisiä, jakaa lupia ja kieltoja, etuoikeuksia ja velvollisuuksia, sitä enemmän on tilanteita, joissa yksilöiden ja yritysten kannattaa ostaa tällaisia etuoikeuksia poliitikoilta tai virkamiehiltä suoraan, välillisesti, verkostoitumalla tai lobbaamalla.
Demokraattisissa valtioissa korruptio usein on kansalta saadun vallan käyttämistä yksityishenkilöiden omien etujen hankkimiseksi. Periaatteessa kaikki vallankäyttäjät ovat alttiita korruptiolle, mutta erityisesti suurten tuloerojen maissa korruption vaara korostuu, sillä sosiaalisen kurjuuden keskellä on ymmärrettävästi helpompaa sortua käyttämään häikäilemättömiä keinoja oman taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Korruption vakavuus vaihtelee vastapalveluksista ja hyvä veli -verkostoista järjestelmälliseen lahjontaan ja tätäkin pidemmälle. Äärimmilleen viety korruptio johtaa kleptokratiaan, varkaiden valtaan, jossa luovutaan edes teeskentelemästä rehellisyyttä.
Henkilö voi väärinkäyttää toisten hänelle uskomaa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan omalta yritykseltään tai työntekijän lahjoneelta yritykseltä tai sukulaisiltaan.
Korruptiota esiintyy sekä poliittisten päättäjien että virkamiesten parissa. Se voi olla vähäistä tai laajaa, organisoitua tai satunnaista. Vaikka korruptio on usein yhteydessä rikolliseen toimintaan kuten huumeiden salakuljetukseen, rahanpesuun tai prostituutioon, se ei rajoitu pelkästään rikollisen toiminnan suosimiseen. Korruption rajat vaihtelevat maasta ja lainsäädäntöjärjestelmästä toiseen. Esimerkiksi yhdessä maassa hyväksyttyjä vaalirahoituksen muotoja pidetään toisessa korruptiona.
Arvioitaessa oikeusjärjestelmän korruptoituneisuuden tasoa asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan korruptoitunut, 5 = erittäin korruptoitunut) suomalaisten vastausten keskiarvo oli 2,1. EU-maissa arvo oli pienempi ainoastaan Tanskassa, EU-maiden keskiarvo oli 2,9. USA:ssa vastausten keskiarvo oli 3,6 ja Venäjällä 3,9. Yhteiskunnan kaikkein korruptuneimmiksi sektoreiksi vastaajat katsoivat poliittiset puolueet (keskiarvo 4,0), parlamentaarisen päätöksenteon (3,7), yrityselämän (3,6) ja poliisin (3,5). Kehitysmaissa korrupteituneimpana sektorina pidettiin poliisia.
Korruptio on maailmanlaajuista. Vain yksi viidestä uskoo maailmanlaajuisesti, että heidän hallituksensa taistelee tehokkaasti korruptiota vastaan. Viidesosa amerikkalaisista ja briteistä uskoo, että heidän hallituksensa ennemminkin kannustaa korruptioon kuin taistelee sitä vastaan. Poliitikkoja, eduskuntaa ja lainsäädäntöä pidetään kaikkein korruptoituneimpana maailmassa: sen jälkeen yrityksiä. Poliisia pidetään suurimpana korruptio-ongelmana kehitysmaissa. Transparency Internationalin Global Corruption Barometer 2006 perustuu vapaaehtoisesti annettuihin Gallup-kyselyyn, joten se paljastaa vain asenteita ja korruptiotapausten saamaa julkisuutta.
Suomalaisten saamA arvo vstannee hyvin sitä, mikä on meille tyypillistä erilaisten hyväveliverkostojen muodossa, joiden kautta raha on aina liikkunut tukemaan niitä puolueita ja ehdokkaita, joita on haluttu auttaa päättäviin asemiin, että omista asioista olisi helpompi puhua sitten, kun sen aika tulee.
Olettaisin pinnallisen untemukseni perusteella, että Suomessa on aika vähän sellaista suoraa, vastikkeellista korruptiota, jossa raha maksettaisi palkkioksi jostain tietystä toimenpiteestä; esimerkiksi, että kauppakeskuksen rakennuskavan puoltaminen äänestyksessä maksaisi tietyn summan rahaa ja ilman maksua kaavaa ei puollettaisi.
-Jäbä
Määritelmän'kin korruptio on veteen piirretty viiva. Kuka sen pystyy selvästi määrittelemään.
Aina kun puolue saa eduskunnan jakaman rahan ulkopuolista rahaa voidaan puhua korruptiosta. osin voidtaisi myös valtionapujen kohdalla puhua korruptiosta.
Jos jako tehdään normaalin korruptio määritelmän mukaan karkeasti, voisi sanoa että Suomessa ei korruptiota ole. koruptiohan on itselle suotuisan päätöksen ostamista rahalla. On vaikea kuvitella että ainakaan eduskunnassa olevat puolueet eivät voikaan Suomen järjetelmässä ainakaan yksinäisenä puolueena syyllistyä korruptioon. Monipuoluejärjestelmä takaa sen. Korruptioon pitää lahjoa ainakin kaksi isoista puolueista saman asian taakse. Aika vaikea kuvitella tä'llaista tilannetta saisi aikaan.
Kaksi- tai ykspuoluejärjestelmissä tämä on paljon helpompaa koska näissä on aina yksi puolue jolla yli 50% äänivallasta.
Jos rahan vastaanottaminen ja samaa mieltä laahjoittajan kanssa oleminen katsotaan korruptioksi, niin poliitikkojen pitäisi olla aina eri mieltä jokaisen kanssa, jolta se on ottanut rahaa joskus vastaan.
Ei siinäkään mitään järkeä ole.
Korruptioksi tulisi laskea vain sellainen, jossa rahaa annetaan (tai pyydetään) vastineeksi jostain konkreettisesta teosta, jota ei ilman rahaa tehtäisi.
-Jäbä
Miten on, jos kiinteistöbisnes antaa rahaa ja odottaa(vaatii) sen vuoksi sopivaa kaavaa esim. kaupakeskusta varten? Onko se korruptiota jos yllättäen tällainen laaditaankin politiikkojen painostuksesta?
Jos kaavan hyväksyminen vaatii enemmistöpäätöstä, niin silloin pitäisi osoittaa, että enemmistö on saatu lahjomalla kaavapäätöksen taakse.
Tuossapa oli mainio analyysi korruptiosta. Se on julkaistu ennen syksyllä saatuja Nuorisiosäätiö- vaaliraha-paljastuksia.
Lukijat voivat arvioida, kuinka teksti sopii maatalouden tukaisiin, joissa maatalousharrastukisssa syntyneitä maanomistajien tappioita täytetään veronmaksajien rahalla. Järjestelmään kuuluu myös kilpailun estäminen, markkinoiden kiertäminen ja hintojen vedättäminen.
"...Korruptiosta suurin osa (71 %) on selitettävissä talouden sääntelyllä. Mitä enemmän julkinen sektori sääntelee liiketoimintaa, tuontia, vientiä ym., tukee yrityksiä ja ihmisiä, jakaa lupia ja kieltoja, etuoikeuksia ja velvollisuuksia, sitä enemmän on tilanteita, joissa yksilöiden ja yritysten kannattaa ostaa tällaisia etuoikeuksia poliitikoilta tai virkamiehiltä suoraan, välillisesti, verkostoitumalla tai lobbaamalla.
Demokraattisissa valtioissa korruptio usein on kansalta saadun vallan käyttämistä yksityishenkilöiden omien etujen hankkimiseksi.... Korruption vakavuus vaihtelee vastapalveluksista ja hyvä veli -verkostoista järjestelmälliseen lahjontaan ja tätäkin pidemmälle. Äärimmilleen viety korruptio johtaa kleptokratiaan, varkaiden valtaan, jossa luovutaan edes teeskentelemästä rehellisyyttä.
Henkilö voi väärinkäyttää toisten hänelle uskomaa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan omalta yritykseltään tai työntekijän lahjoneelta yritykseltä tai sukulaisiltaan.
Korruptiota esiintyy sekä poliittisten päättäjien että virkamiesten parissa. Se voi olla vähäistä tai laajaa, organisoitua tai satunnaista. Vaikka korruptio on usein yhteydessä rikolliseen toimintaan kuten huumeiden salakuljetukseen, rahanpesuun tai prostituutioon, se ei rajoitu pelkästään rikollisen toiminnan suosimiseen. Korruption rajat vaihtelevat maasta ja lainsäädäntöjärjestelmästä toiseen. Esimerkiksi yhdessä maassa hyväksyttyjä vaalirahoituksen muotoja pidetään toisessa korruptiona..."
kun todelliset konnat kaivetaan esiin. tuonjälkeen keskusta onkin kuin "pyhäkoupoika".