26.6.2009 16:00:00
Kaikkien aikojen kielitutkimus käyntiin Mälarinlaaksossa
Mälarinlaakson korkeakoulun suomenkielen ja -kulttuurin keskus lähtee mukaan historiansa suurimpaan tutkimushankkeeseen. Kielellistä moninaisuutta edistävä eurooppalainen tutkimusohjelma ELDIA on myöntänyt lähes 30 miljoonaa kruunua suomalais-ugrilaisia vähemmistökieliä käsittelevään tutkimukseen.
"Kyseessä kautta aikojen suurin suomalais-ugrilainen tutkimushanke"
- Kyseessä on ehkä kautta aikojen suurin yksittäinen suomalais-ugrilaisten kielten tutkimushanke, professori Jarmo Lainio kertoo.
Tutkimushankkeen on määrä noin neljässä vuodessa selvittää 14 suomalais-ugrilaisen vähemmistökielen käyttöä ja toimintaa arjessa. Näin pyritään löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti kielten mahdollisuuksiin pysyä hengissä. Kaikki tutkittavat kielet ovat enemmän tai vähemmän uhanalaisia, kenties eniten kveeni Norjassa, setu, vörö ja vepsä Venäjällä sekä meän kieli Ruotsissa.
Uutta tutkimushanketta koordinoi saksalaisen Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa. Kattavan kuvan saamiseksi kielten tilasta työ ulottuu monelle tieteenalalle, vaikka tutkijat ovatkin pääosin kielitieteilijöitä. Lopputuloksena on tarkoitus kehittää menetelmä tai työkalu, jota voidaan käyttää vähemmistökielten uhanalaisuuden asteen määrittämiseen.
Professori Jarmo Lainion mukaan suomalais-ugrilaiset kielet ovat tähän mennessä olleet aliedustettuina kielitutkimuksessa.
- Tilanne alkaa ehkä nyt vähitellen muuttua. Kun Itä-Eurooppa tulee enemmän ja enemmän mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, niin ehkä näitä kieliä kannattaa tutkia samalla tavalla kuin muitakin, Lainio tuumii.
SR Sisuradio/Merja Laitinen
Kaikkien aikojen kielitutkimus käyntiin Mälarinlaaksossa
Mälarinlaakson korkeakoulun suomenkielen ja -kulttuurin keskus lähtee mukaan historiansa suurimpaan tutkimushankkeeseen. Kielellistä moninaisuutta edistävä eurooppalainen tutkimusohjelma ELDIA on myöntänyt lähes 30 miljoonaa kruunua suomalais-ugrilaisia vähemmistökieliä käsittelevään tutkimukseen.
"Kyseessä kautta aikojen suurin suomalais-ugrilainen tutkimushanke"
- Kyseessä on ehkä kautta aikojen suurin yksittäinen suomalais-ugrilaisten kielten tutkimushanke, professori Jarmo Lainio kertoo.
Tutkimushankkeen on määrä noin neljässä vuodessa selvittää 14 suomalais-ugrilaisen vähemmistökielen käyttöä ja toimintaa arjessa. Näin pyritään löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti kielten mahdollisuuksiin pysyä hengissä. Kaikki tutkittavat kielet ovat enemmän tai vähemmän uhanalaisia, kenties eniten kveeni Norjassa, setu, vörö ja vepsä Venäjällä sekä meän kieli Ruotsissa.
Uutta tutkimushanketta koordinoi saksalaisen Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa. Kattavan kuvan saamiseksi kielten tilasta työ ulottuu monelle tieteenalalle, vaikka tutkijat ovatkin pääosin kielitieteilijöitä. Lopputuloksena on tarkoitus kehittää menetelmä tai työkalu, jota voidaan käyttää vähemmistökielten uhanalaisuuden asteen määrittämiseen.
Professori Jarmo Lainion mukaan suomalais-ugrilaiset kielet ovat tähän mennessä olleet aliedustettuina kielitutkimuksessa.
- Tilanne alkaa ehkä nyt vähitellen muuttua. Kun Itä-Eurooppa tulee enemmän ja enemmän mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, niin ehkä näitä kieliä kannattaa tutkia samalla tavalla kuin muitakin, Lainio tuumii.
SR Sisuradio/Merja Laitinen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.