Näin Jyväskylässä!

Kiitos Juhani Starczewskille omasta ja kaikkien Jyväskyläläistenkin puolesta. Kiitos myös Ilari Kotimäelle,Juhani Matilaiselle,Ilkka Liljalle,Meri Tironiemelle ja Riitta Tynjälle. Mielestäni te olette ne rohkeat oikeamieliset tässä asiassa ja olette yrittäneet parhaanne mukaan täyttää sitä luottamuksellista tehtävää, johon teidät on valittukin. Erkki Arvajalle joka näköjään on oikea rotan perse, sanoisin että vaihda kuule puoluetta!

Jyväskylä

Keskustele Jyväskylän alueen asioista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=1500000000000155

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
PL 640
13111 Hämeenlinna

KUNNALLISVALITUS

Haen muutosta Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiin 8.12.2003 asia n:o 503 ja 19.1.2004 asia n:o 26 siltä osin kuin ne koskevat erokorvauksen maksamista kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle.

Vaatimukset

Vaadin kaupunginhallituksen päätösten 8.12.2003 ja 19.1.2004 kumoamista siltä osin, mikä koskee kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettavaa korvausta tämän irtisanouduttua kaupunginjohtajan tehtävästä.

Perustelut

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen irtisanoutui virastaan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 7.12.2003 lähettämällään sähköpostilla. Lisäksi hän esitti irtisanoutumiseen liittyvän sopimuksen tekemistä. Kaupungilla ei ollut mitään velvoitetta tällaisen sopimuksen tekemiseen.

Kaupunginhallitus kuitenkin hyväksyi 8.12.03 sopimuksen (LIITE 1.), joka sisälsi kaupunginjohtaja Pekka Kettusen irtisanoutumisen sekä 260 000 euron erokorvauksen maksamisen. Tähän päätökseen jätin oikaisuvaatimuksen, jossa vaadin päätöksen kumoamista erokorvauksen maksamisen osalta. Myös useat muut kuntalaiset ovat päätöstä tältä osin pitäneet perusteettomana ja kohtuuttomana ja vaatineet sen muuttamista. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan hyväksynyt oikaisuvaatimustani.
Mainittu sopimus sisälsi myös ns. raukeamisehdon (6.kohta). Kaupunginjohtaja itse vaati myöhemmin sen poistamista. Kaupunginhallitukselle esittämässään oikaisuvaatimuksessa hän uhkaili kaupunkia massiivisilla kustannuksilla ja työnteon halvaannuttamisella, ellei hänen vaatimukseensa suostuta. Kun kaupunginhallitus 19.1. päätöksessään suostui Kettusen vaatimukseen perustelematta päätöstään tältä osin enemmälti, herää väistämättä kysymys, onko kyse ollut jonkinlaisesta uhkauksesta ja kiristyksestä, joka olisi myös kaupunginjohtajaa sitovan virkaehtosopimuksen ja virkaehtosopimuslain työrauhavelvoitteiden vastaista ja vain lisäperuste olla maksamatta mitään korvausta kaupunginjohtajan irtisanoutuessa.

Kaupunginhallitus muutti oikaisuvaatimusten johdosta 8.12.03 päätöstään niin, että raukeamisehto poistettiin ja korvausta pienennettiin 200 000 euroon. Samalla hallitus muutti sopimusta myös virkasuhteen päättymisen osalta (8.12. sopimuksessa 31.3.04 ja 19.1. päätöksessä 30.4.04), vaikka kukaan ei siltä osin ollut vaatinut muutosta. Onko hallituksen 19.1. tekemä päätös näin ollen tulkittava uudeksi päätökseksi? Tässä tapauksessa siitä olisikin tullut voida jättää oikaisuvaatimus ja kaupungin taholta annetut valitusohjeet olisivat siten virheellisiä. Kaupunginjohtaja oli kuitenkin irtisanoutunut jo 7.12.2003 ja irtisanoutuminen oli kirjattu kaupunginhallituksen päätökseen 8.12.2003.

Pekka Kettusen 19.1. jättämän eroilmoituksen perusteella hallitus toteaa kaupunginjohtajan virkasuhteen päättyvän 30.4. (LIITE 2.). Mutta tämä asia on kaupunginhallituksen asialistalla vasta oikaisuvaatimusten käsittelyn jälkeen, kohdassa 29. Onko asioiden käsittelyjärjestys ollut perusteltu, kun ensin on hyväksytty erosopimus korvauksineen ja vasta sitten todetaan ero?

Oikaisuvaatimusten johdosta kaupunginhallitus tarkisti 8.12. päätöstään ja pudotti erokorvauksen määrän 260 000 eurosta 200 000 euroon. Miksi se näin teki, sitä hallitus ei kerro päätöksessään. Päätöksensä perusteluissa hallitus kiistää oikaisuvaatimuksessa esiin tuomani seikat. Kuitenkin hallitus korvaussummaa pienentäessään em. teollaan kaiketi myönsi aiemman päätöksensä olleen virheellinen. Miksi se muuten olisi aiempaa päätöstään lähtenyt muuttamaan?

Kaupunginhallitus viittaa kuntajohtajille tehtyihin sopimuksiin ja niihin liittyviin korvauksiin. Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että Pekka Kettusella ei ole ollut ns. johtajasopimusta tai muuta sopimusta, jossa olisi sovittu esim. mahdollisista korvauksista irtisanomisen tai irtisanoutumisen yhteydessä. Häntä ei ole myöskään työnantajan taholta irtisanottu. Hän on irtisanoutunut omasta tahdostaan. Johtajasopimukset tai käytäntö kultaisista kädenpuristuksista eivät koske tapauksia, joissa johtaja itse irtisanoutuu.

Kaupunginhallituksen päätös maksaa 200 000 euron eroraha vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ei perustu voimassa olevaan kunnalliseen virka - ja työehtosopimukseen, eikä mihinkään kunta-alalla noudatettuun yleiseen työmarkkinakäytäntöön.

Kuntalain 44§ :ssä todetaan kunnan henkilöstöstä, että kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan. Virka- ja työsopimussuhteista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Voimassa olevissa virka – ja työehtosopimuksissa ei ole olemassa kohtaa, jonka perusteella vapaaehtoisesti irtisanoutuvalle virkamiehelle maksetaan ns. kultainen kädenpuristus.

Kuntalain 45§ mukaan 1.11.03 asti ovat olleet mahdollisia kuntien virkasäännöt, joissa annetaan määräyksiä viranhaltijoiden palkka- ja muista eduista. Tämä laki oli voimassa kaupunginjohtaja Kettusen työehdoista sovittaessa. Jyväskylän kaupungin virkasäännössä ei ole ollut minkäänlaisia määräyksiä taikka valtuuksia, joiden nojalla kaupunginhallituksella olisi ollut oikeus sopia kaupunginjohtaja Kettuselle annetusta ns. kultaisesta kädenpuristuksesta tämän irtisanoutuessa.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 11.11.1996 hyväksynyt kaupungin virkasäännön, eikä kaupunginhallitus ole esittänyt eikä valtuusto ole päättänyt sen muuttamisesta tai kumoamisesta. Kun hallitus tämän asian perusteluissa vetoaa, että kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta, ei se voi tässä kuitenkaan ohittaa kaupunginvaltuuston päätöksiä.

Jyväskylän kaupunginhallituksen johtosäännöllä on hallitukselle delegoitu valtuuston ja hallituksen valitseman työntekijän palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättäminen, ellei toisin ole määrätty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sillä olisi valta verovarojen vastuuttomaan käyttämiseen millaisiin asioihin tahansa. Koska esim. virkasäännössä ei ole mainintaa erorahojen maksamiskäytännöstä Jyväskylässä, ei hallitus voi ylittää valtuuston hyväksymiä yleisiä sääntöjä ja ryhtyä maksamaan suuria korvauksia vapaaehtoisesta erosta kenellekään.

Kultaisen kädenpuristuksen maksamista vapaaehtoisesta erosta ei voida pitää palvelussuhteen ehtoihin kuuluvana asiana, koska kyseessä ei ole aiemmin hyväksyttyyn ja voimassa olevaan sopimukseen tai ohjeisiin perustuva asia. Kaupunginjohtaja Kettusella ei ole ollut myöskään ns. johtajasopimusta, jossa olisi sovittu tällaisesta erorahasta. Kyse on tässä tapauksessa ennemminkin lahjan antamisen kaltaisesta toimesta. Taloudellisen suuruutensa takia sitä ei voida pitää kaupungin hyväksytyn henkilöstöpolitiikan mukaisena. Tällaisen lahjan antaminen ei kuulu kaupungin toimialaan eikä kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Tällaisen lahjan antaminen yksittäiselle työntekijälle ei myöskään noudata tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Toisin kuin kaupunginhallitus väittää, tämä loukkaa tasapuolisuuden vaatimusta. Kaupunginjohtaja on jo saanut sovitun – ja muihin kunnan työntekijöihin verrattuna huomattavan suuren – palkan tekemästään työstä. Kunnan työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti heidän asemastaan riippumatta.

Yksityisessä elinkeinoelämässä, lähinnä suurissa yhtiöissä, on annettu kultaisia kädenpuristuksia johtajille. Niitä on perusteltu sillä, että lähtevä johtaja sitoutuu olemaan kertomatta tiedossaan olevia liikesalaisuuksia kilpailijoille ja olemaan siirtymättä kilpailevien yhtiöiden palvelukseen ainakaan lähivuosina. Kunnallishallinnon periaatteena on kuitenkin toiminnan julkisuus eikä kaupunginjohtajalla siten voi olla yksityisten suuryhtiöiden kaltaisia liikesalaisuuksia. Sitä paitsi kaupunginjohtajaa sitovat virkamiehen asemaan liittyvät vaitiolovelvollisuudet virkasalaisuuksista.

Julkisuudessa on esitetty, että kyseessä olisi palkkio hyvin tehdystä työstä. Näin ei hallitus kuitenkaan perustele päätöstään. Sitä paitsi työnantajalla on ollut mahdollisuus palkita työntekijää erityisen hyvistä tuloksista jo nykyisin voimassa olevien työ – ja virkaehtosopimusten puitteissa. Jos taas kyse on ollut työnantajan halusta päästä eroon kaupunginjohtajasta luottamuspulan tai viranhoidollisten ongelmien vuoksi, niin se puolestaan osoittaisi, ettei palkitsemisen aihetta ole lainkaan. Tähän viittaavat myös eräiden kaupunginhallinnon johtohenkilöiden julkisuudessa esittämät lausunnot siitä, että ”Kettusesta oli päästävä eroon” (kaupunginvaltuuston 2.varapuheenjohtaja, Keskisuomalainen 14.2.04).

Kaupunginjohtaja Kettuselle myönnetyn kultaisen kädenpuristuksen on julkisuudessa arveltu olleen tapa hoitaa olemassa oleva luottamuspula ilman riitaa. Kuntalain 25§ mukaan kuitenkin vain valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan, jos hän on menettänyt luottamuksen. Jos kyse on todellisuudessa ollut tästä, asia olisi pitänyt tuoda valtuuston päätettäväksi. Kaupunginhallitus olisi näin ollen ylittänyt toimivaltansa ja mennyt valtuuston toimialueelle.

Sekä palkitsemisesta että luottamuspulasta johtuvan riidan välttämisväite jäävät riitaisiksi, eivätkä voi siksikään riittää perusteiksi erorahalle.

Kaupunginhallitus ei ole asiaa käsitellyt irtisanomisena. Näin ollen asian tarkastelun lähtökohtana on, että kyse on vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta, josta kaupungilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta maksaa hulppeaa 200 000 euron kultaista kädenpuristusta.

Kuntalain 23§ mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä valvoa kunnan etua. Kaupunginhallitus ei kerro 8.12.03 päätöksessään eikä myöskään oikaisuvaatimuksiin antamassaan vastauksessa, miten se päätöksellään toimii kunnan edun mukaisesti. Kuntalaisille ei kerrota, mikä on niin merkittävä ja suuri kunnan etu, joka vaatii maksamaan kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle 200 000 euron erorahan? Mitä haittaa Jyväskylälle olisi koitunut, jos kaupunginhallitus ei olisi suostunut Kettusen vaatimukseen? Hallitus jättää vastaamatta oikaisuvaatimuksessa esitettyihin kysymyksiin näiltä osin.

Asian valmistelu ei ole ollut hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteiden mukaista. Kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.03 asia otettiin pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi, eikä se siis ollut ennakkoon jaetulla esityslistalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa päättäjistä kuuli asiasta ensimmäistä kertaa vasta kokouksessa. Yksittäisiin päättäjiin vaikutettiin myös kertomalla ”kaikki muut ovat sopimuksen takana”. Myös 19.1.04 kokouksen yhteydessä on ilmennyt painostusta yksittäisiä päättäjiä kohtaan, koska sopimusta ajavat halusivat saada yksimielisen päätöksen. Asian käsittelyssä ei ole noudatettu avoimuuden ja kunnallisdemokratian pelisääntöjä, minkä johdosta kaupunginhallituksen ei voida todeta toimineen kunnan edun eikä hyvän hallintotavan mukaisesti.

Kaupunginhallituksen toiminta on moitittavaa myös sen vastuulla olevan taloudenhoidon osalta. Vuoden 2004 budjettiesityksessä kaupunginhallitus vaati hallintokunnilta 3,5 % pysyviä säästöjä käyttömenoihin ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tähän perustuneen talousarvion. Kuitenkin kaupunginhallitus itse on yksimielisesti hyväksynyt ensin 260 000 euron, myöhemmin 200 000 euron kultaisen kädenpuristuksen maksamisen kaupunginjohtaja Kettuselle vuoden 2004 määrärahoista.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2004 budjettiesityksestä 1.12.2003 kokouksessaan. Jo tuolloin kaupunginhallituksen keskeiset johtohenkilöt ja ainakin osa muista kaupunginhallituksen jäsenistä tiesi tulossa olevasta erosopimuksesta ja sen sisällöstä (näin ainakin julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan, ks. esimerkiksi Helsingin Sanomat 12.12.2003). Kaupunginhallitus tai ainakin osa sen keskeisistä jäsenistä salasi tietoa valtuustolta tietäen, että budjetissa ei ole varattuna rahoja tulevan sopimuksen toteuttamiseen. Hyvä hallintotapa ja sisäministeriön ohjeet kuntien talousarvioiden laadinnasta edellyttävät, että valtuustolle kerrotaan kaikki budjettiin vaikuttavat tulot ja menot asiaa käsiteltäessä. Näin ei menetelty. Kaupunginhallituksen itse antamien ohjeiden mukaisesti tiedossa olevat budjettiylitykset tulee pyrkiä välttämään. Hallitus toimi siis myös vastoin omia ohjeitaan.

Hyväksytyssä budjetissa on kaupunginhallituksen (04) menokohdassa kasvua 10.8%, josta voisi epäillä, että tuleva erorahan maksu on laskettu jonnekin kokonaismäärärahan sisälle. Jos näin on ollut, kaupunginhallitus salasi valtuutetuilta olennaista tietoa, koska valtuutetuille ei kerrottu, että he budjetista päättäessään hyväksyvät varoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen. Jos tiedossa on jo budjettia tehtäessä ollut näin yksilöity iso menoerä, ei sitä poikkeuksellisuutensakaan vuoksi ole voitu budjetoida yksilöimättömien käyttömenojen kohdalle.

Kaupunginhallituksen luonnos käyttösuunnitelmaksi (määräraha 04) sisältää erorahan maksamisen, jonka bruttokustannus on 235 000 euroa. Pääosa siitä arvioidaan katettavan varamäärärahoista (115 000 e) ja sisäisistä kehittämishankkeista (70 000e). Myös suhdetoimintaan varatuista rahoista leikataan vajaa 50 %. Tämän suunnitelman mukaan hallitus ei ylittäisi kokonaismäärärahaa eikä joutuisi hakemaan ylitystä valtuustolta.

Kun hyväksytyn tilinpäätöksen mukaan varamäärärahoja on kulunut vuonna 2002 128 000 euroa ja vuoden 2003 menoarviossa 164 900 euroa, niin on epärealistista ennakoida, että vuonna 2004 selvittäisiin budjetoidun 165 000 euron sijasta 50 000 euron varamäärärahalla. Jo tähän mennessä on kaupunginhallitus päättänyt maksaa varamäärärahoista yhtä sun toista menoa. Hallituksen esitys määrärahojen riittävyydestä ilman ylitystarvetta ei ole uskottava. Jos hallitus pysyy budjetissa tältä osin, voidaan todeta budjetin kyseisen menokohdan (04) sisältäneen reippaasti ”ilmaa” ja olleen räikeässä ristiriidassa hallintokunnille annettujen tiukkojen budjettiraamien kanssa.

Ylimääräinen ja yleisestä käytännöstä poikkeava ”kultainen kädenpuristus” ei kuulu kunnan toimivaltaan eikä ole mitenkään toimintamenoa, vaan aivan poikkeuksellinen toimi, jota varten budjettiin ei voida katsoa varatun varoja ilman siitä tehtyä nimenomaista päätöstä.

Erorahan maksamisessa on kyseessä niin iso asia, että se olisi pitänyt tuoda valtuuston käsiteltäväksi. Näin etenkin kun julkisuudessa on puhuttu epäluottamuksesta, jolloin eroasian käsittely kuuluu lain mukaan valtuustolle.
Valtuusto ei vuoden 2004 budjettia hyväksyessään ole varannut rahoja kaupunginjohtajan erorahojen maksamiseen, joiden bruttokustannus on 235 000 euroa. Kaupunginhallituksella ei ole siten ollut valtuuksia tehdä sen hyväksymää sopimusta kaupunginjohtajalle maksettavasta kultaisesta kädenpuristuksesta. Myös Kuntaliiton käsityksen mukaan eroraha on asia, josta ei voi sopia ainakaan ilman valtuuston nimenomaista päätöstä (Kuntalehti 1.2004, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä). Kuntaliiton käsityksen mukaan silloinkin, jos asiasta olisi sovittu riidan välttämiseksi, on yli 12 kk palkkaa vastaavaa korvausta pidettävä kohtuuttomana.

Kaupunginhallituksen päätös on moitittava myös siksi, että se voi johtaa kunnan edun kannalta vahingolliseen ennakkotapaukseen, johon vedoten tulevaisuudessa muutkin kaupunginjohtajat tai muut kaupungin johtavat työntekijät voivat edellyttää saavansa irtisanoutuessaan ns. kultaisen kädenpuristuksen. Ennakkopäätöksellä, jossa vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta maksetaan 1-2 vuoden palkkaa vastaava eroraha, on myös Jyväskylää laajempaa yleistä merkitystä paitsi kuntakentässä myös koko työmarkkinakentässä.

Edellä esitetyn perusteella katson, että kaupunginhallitus on menetellyt virheellisesti ja ylittänyt toimivaltuutensa hyväksyessään kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle tämän irtisanoutumisen yhteydessä maksettavan erorahan. Kaupunginhallituksen olisi pitänyt ainoastaan todeta ja hyväksyä kaupunginjohtajan irtisanoutuminen. Vaadin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginhallituksen päätöksen erorahan maksamisen osalta.

Jyväskylässä 2. maaliskuuta 2004

Riitta Tynjä
sosiaalityöntekijä
SKP:n kaupunginvaltuutettu
Tellervonkatu 14- 16 B 16
40200 Jyväskylä
p. 014 – 273 649 (k), 0400- 164 689, 014 – 625 830 (t)
[email protected] (k) [email protected] (t)