Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit pelaavat ohuella lompakolla
28.06.2009 09:27
Pienet puolueet tekevät politiikkaa ohuella lompakolla.
Viime eduskuntavaaleihin eduskunnan pikkuisimmat, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, käyttivät molemmat noin 170 000 euroa. Vertailun vuoksi: kokoomus käytti samoissa vaaleissa melkein 900 000 euroa.
- Pienellä budjetilla on pyöritetty, mutta pienet on varatkin. Vaalit on pakko tehdä pienellä budjetilla, koska rahaa on vähän käytössä ja pyöritettävänä on myös puolueorgaanisaatio ja puoluetoimisto. Tässä sen näkee, miten resurssit ovat eri puolueilla hyvin erikokoiset. Isoilla puolueilla on kymmenkertaiset summat käytössä, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Sari Essayah kuvasi tilannetta perjantaina.
Hän sanookin seuranneensa kesän vaalirahakeskustelua "aivan ällistyneenä".
- Ensinnäkin summat tuntuvat valtavilta. Toiseksi mietin sitä, että onko se tukien antaminen todella niin pyyteetöntä, kuin suurten puolueiden puheenjohtajat ja puoluesihteerit antavat ymmärtää. Onko esimerkiksi 10 000 euron antaminen niin pyyteetöntä? Kuvitellaanko sillä ostettavan jotakin?
Kristillisdemokraattien ei ole tarvinnut pohtia sitä, jääkö puolue kiitollisuudenvelkaan vaikka 125 000 euroa antaneelle taholle - isoja ulkopuolisia lahjoittajia ei juuri ole ollut, vaan puolue on toiminut puoluetuella. Kristillisdemokraatit saivat vuoden 2007 eduskuntavaaleihin lahjoituksia vain 4 000 euron arvosta. Sen antoivat Essayahin mukaan neljä tahoa: MTK, Osuuspankkien keskusliitto ja kaksi pienempää, yksityistä yritystä. Perussuomalaisten
varainhankinta olematonta Perussuomalaisten kiitollisuudenvelka eduskuntavaalien rahalahjoittajille on kristillisiäkin pienempi, sillä ulkopuolisia lahjoittajia ei ollut yhtään. Puoluesihteeri Ossi Sandvikin mukaan kovin aktiivisesti lahjoittajien perään ei tosin ole kyseltykään, ja oma varainhankinta on käytännössä ollut olematonta.
- Perinteisesti olemme tehneet asiat pienellä rahalla, kovalla jalkatyöllä ja suurella sydämellä, Sandvik kertoo.
Edes puolueen vaali vaalilta ja gallup gallupilta kasvanut suosio ei ole ainakaan vielä näkynyt halukkaiden lahjoittajien jonona puoluetoimiston oven takana. Lahjoittajia ei siis ole piiloteltavana, ja Sandvik kannattaakin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) torstaina esittämää ajatusta, että puolueet olisi lailla velvoitettava julkistamaan saamansa yli 5 000 euron lahjoitukset. Mille puoluetaholle
rahaa voi antaa? Vanhasen ja keskustan ajamaa 5 000 euron rajaa mietitään puoluerahoituksen uudistamista tekevässä Lauri Tarastin työryhmässä, jonka linjauksia siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, odotetaan kuin kuuta nousevaa.
Työryhmässä on mukana myös Sari Essayah, jonka mukaan nyt pitää tarkkaan harkita suurimman sallitun tukimäärän lisäksi myös se, miten puolueyhteisöön kuuluvat määritellään, eli käytännössä, mille rahaa voi lahjoittaa. Tällä hetkellä puolueiden liepeillä on kymmeniä erilaisia yhdistyksiä, järjestöjä, osastoja, opintopiirejä ja seuroja.
- Pienpuolueilla on aika selkeät rakenteet, mutta esimerkiksi kokoomuksella on kokonainen konserni, jossa on osakeyhtiötä, kiinteistöhallintoyhtiötä, kirjapitotoimistoa - huhhuh, siellä on varsinainen yritysrypäs, joka pyörittää erilaisia toimintoja.
28.06.2009 09:27
Pienet puolueet tekevät politiikkaa ohuella lompakolla.
Viime eduskuntavaaleihin eduskunnan pikkuisimmat, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, käyttivät molemmat noin 170 000 euroa. Vertailun vuoksi: kokoomus käytti samoissa vaaleissa melkein 900 000 euroa.
- Pienellä budjetilla on pyöritetty, mutta pienet on varatkin. Vaalit on pakko tehdä pienellä budjetilla, koska rahaa on vähän käytössä ja pyöritettävänä on myös puolueorgaanisaatio ja puoluetoimisto. Tässä sen näkee, miten resurssit ovat eri puolueilla hyvin erikokoiset. Isoilla puolueilla on kymmenkertaiset summat käytössä, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Sari Essayah kuvasi tilannetta perjantaina.
Hän sanookin seuranneensa kesän vaalirahakeskustelua "aivan ällistyneenä".
- Ensinnäkin summat tuntuvat valtavilta. Toiseksi mietin sitä, että onko se tukien antaminen todella niin pyyteetöntä, kuin suurten puolueiden puheenjohtajat ja puoluesihteerit antavat ymmärtää. Onko esimerkiksi 10 000 euron antaminen niin pyyteetöntä? Kuvitellaanko sillä ostettavan jotakin?
Kristillisdemokraattien ei ole tarvinnut pohtia sitä, jääkö puolue kiitollisuudenvelkaan vaikka 125 000 euroa antaneelle taholle - isoja ulkopuolisia lahjoittajia ei juuri ole ollut, vaan puolue on toiminut puoluetuella. Kristillisdemokraatit saivat vuoden 2007 eduskuntavaaleihin lahjoituksia vain 4 000 euron arvosta. Sen antoivat Essayahin mukaan neljä tahoa: MTK, Osuuspankkien keskusliitto ja kaksi pienempää, yksityistä yritystä. Perussuomalaisten
varainhankinta olematonta Perussuomalaisten kiitollisuudenvelka eduskuntavaalien rahalahjoittajille on kristillisiäkin pienempi, sillä ulkopuolisia lahjoittajia ei ollut yhtään. Puoluesihteeri Ossi Sandvikin mukaan kovin aktiivisesti lahjoittajien perään ei tosin ole kyseltykään, ja oma varainhankinta on käytännössä ollut olematonta.
- Perinteisesti olemme tehneet asiat pienellä rahalla, kovalla jalkatyöllä ja suurella sydämellä, Sandvik kertoo.
Edes puolueen vaali vaalilta ja gallup gallupilta kasvanut suosio ei ole ainakaan vielä näkynyt halukkaiden lahjoittajien jonona puoluetoimiston oven takana. Lahjoittajia ei siis ole piiloteltavana, ja Sandvik kannattaakin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) torstaina esittämää ajatusta, että puolueet olisi lailla velvoitettava julkistamaan saamansa yli 5 000 euron lahjoitukset. Mille puoluetaholle
rahaa voi antaa? Vanhasen ja keskustan ajamaa 5 000 euron rajaa mietitään puoluerahoituksen uudistamista tekevässä Lauri Tarastin työryhmässä, jonka linjauksia siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, odotetaan kuin kuuta nousevaa.
Työryhmässä on mukana myös Sari Essayah, jonka mukaan nyt pitää tarkkaan harkita suurimman sallitun tukimäärän lisäksi myös se, miten puolueyhteisöön kuuluvat määritellään, eli käytännössä, mille rahaa voi lahjoittaa. Tällä hetkellä puolueiden liepeillä on kymmeniä erilaisia yhdistyksiä, järjestöjä, osastoja, opintopiirejä ja seuroja.
- Pienpuolueilla on aika selkeät rakenteet, mutta esimerkiksi kokoomuksella on kokonainen konserni, jossa on osakeyhtiötä, kiinteistöhallintoyhtiötä, kirjapitotoimistoa - huhhuh, siellä on varsinainen yritysrypäs, joka pyörittää erilaisia toimintoja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vääryys on käsin kosketeltavissa.oman maan kansalaiset unohdettu.vähävaraiset ,ja sairaat .vanhukset.Enemmän puhutaan ja kannetaan huolta maahanmuuttajista.OMAN MAAN IHMISET ON TYHJÄÄ VAAN HALLITUKSELLE:HÄVETKÄÄ:
todellinen hätä hänellä on kotimaassaan kidutusta ja kuolema edessä, se on enmmän kuin, että joku suomlainen on taas juonut rahansa ja lapsilla ei ole leipää! Menkää itseenne jo!