Ennen vuotta 1000 meidän maailmaa hallitsi kirkko. Kirkko oli välikäsi ihmisen ja Jumalan välillä.
Kaikki mitä ihminen teki, pappi kertoi, oliko se Jumalan mielestä syntiä vai ei. Elämä oli tavallaan helppoa. Itse ei tarvinut ajatella. Papit tiesi, pääseekö taivaaseen vai joutuuko helvettiin. Kirkolla oli kaikki valta ja kirkko tulkitsi Jumalan sanaa. Vain he tiesivät vastaukset.
1000 vuoden vaihteessa valta siirtyi pois kirkolta. Tavallinen kansa oppi pikkuhiljaa lukemaan. Raamattua käännettiin usealle eri kielelle. Mutta... Ihmiset hämmentyi. Kaikki ei ollutkaan ihan simppeliä. Suoraa vastausta ei enää saatukkaan Raamatusta. Pappien yksipuolinen saarna sai uusia näkökulmia. Tuli ongelma.
Lähetettiin löytöretkeilijöitä etsimään Jumalan totuutta ympäri maailmaa. Mutta aika kului ja he eivät saapuneet vastauksineen takaisin. Ihmiset väsyi odottamaan. 1700-1800 aikoihin odottamisen aika tuli pitkäksi ja ihmiset alkoi puuhastella muuta (kun Jumala oli tavoittamattomissa) alkoi hyvinvoinnin kehittäminen, luonnon tiede, filosofia, astrologia, psygologia, teknologia ym. ym.
Nyt olemme tulleet siihen pisteeseen, että olemme lähes saaneet kaiken. Olot ei tästä parane... mutta löytöretkeilijät eivät ole vieläkään palanneet.
Mitä nyt sitten tapahtuu?
Meistä on tullut levottomia.
Hyvinvoinnin keskellä emme tunnekkaan itseämme tyytyväisiksi. Elämästämme puuttuu syy; Miksi olemme? mistä tulemme? mihin menemme?
Alamme oivaltamaan asioita.
Ensimmäinen oivallus on ihmisen elämää muuttavien arvoituksellisten tapahtumien tiedostamista, tunnetta, että käynissä on jokin toinenkin tapahtumasarja.
Alamme tiedostamaan elämämme yhteensattumat. huomaamme esim. miten ajatukset muuttuvat todeksi.
(Ajattelemme yllättäen ala-asteen opettajaa ja törmäämme siihen seuraavana päivänä)
Tästä kaikki alkaa...
Tulevaisuudessa ymmärrämme Jumalan oikean olemuksen ja se tulevaisuus on huominen
Kaikki mitä ihminen teki, pappi kertoi, oliko se Jumalan mielestä syntiä vai ei. Elämä oli tavallaan helppoa. Itse ei tarvinut ajatella. Papit tiesi, pääseekö taivaaseen vai joutuuko helvettiin. Kirkolla oli kaikki valta ja kirkko tulkitsi Jumalan sanaa. Vain he tiesivät vastaukset.
1000 vuoden vaihteessa valta siirtyi pois kirkolta. Tavallinen kansa oppi pikkuhiljaa lukemaan. Raamattua käännettiin usealle eri kielelle. Mutta... Ihmiset hämmentyi. Kaikki ei ollutkaan ihan simppeliä. Suoraa vastausta ei enää saatukkaan Raamatusta. Pappien yksipuolinen saarna sai uusia näkökulmia. Tuli ongelma.
Lähetettiin löytöretkeilijöitä etsimään Jumalan totuutta ympäri maailmaa. Mutta aika kului ja he eivät saapuneet vastauksineen takaisin. Ihmiset väsyi odottamaan. 1700-1800 aikoihin odottamisen aika tuli pitkäksi ja ihmiset alkoi puuhastella muuta (kun Jumala oli tavoittamattomissa) alkoi hyvinvoinnin kehittäminen, luonnon tiede, filosofia, astrologia, psygologia, teknologia ym. ym.
Nyt olemme tulleet siihen pisteeseen, että olemme lähes saaneet kaiken. Olot ei tästä parane... mutta löytöretkeilijät eivät ole vieläkään palanneet.
Mitä nyt sitten tapahtuu?
Meistä on tullut levottomia.
Hyvinvoinnin keskellä emme tunnekkaan itseämme tyytyväisiksi. Elämästämme puuttuu syy; Miksi olemme? mistä tulemme? mihin menemme?
Alamme oivaltamaan asioita.
Ensimmäinen oivallus on ihmisen elämää muuttavien arvoituksellisten tapahtumien tiedostamista, tunnetta, että käynissä on jokin toinenkin tapahtumasarja.
Alamme tiedostamaan elämämme yhteensattumat. huomaamme esim. miten ajatukset muuttuvat todeksi.
(Ajattelemme yllättäen ala-asteen opettajaa ja törmäämme siihen seuraavana päivänä)
Tästä kaikki alkaa...
Tulevaisuudessa ymmärrämme Jumalan oikean olemuksen ja se tulevaisuus on huominen
Vastaukset 8
Vanhimmat
ulkopuolelta aloimme etsiä niitä itsestämme. Ja siellähän ne vastaukset ovat. :-)
Luen juuri kirjaa : Yhdeksän oivalluksen tie -James Redfield- Ja siinä puhutaan juuri tästä heräämisestä huomaamaan pintaa syvemmältä. Kirja on toki seikkailuromaani, mutta kuten kirjassa sanotaan; asiat mitä niissä on, on oikeita oivalluksia.
Ei mitään liian ihmeellistä, vaan simppeliä, kun vaan vähän avaa sydäntään kuuntelemaan mitä hiljaisuudessa kuiskitaan.
Todellakin, jo huomattava määrä ihmisiä on alkanut kiinnostumaan henkisestä kasvustaan ja Jumalasta/Jumaluudesta, ilman uskontoa.
Jumala nähdään jo paljon suurempana, kuin Raamatussa. Paljon moniselitteisempänä ja samalla selittämättömällä, -Jokin, johon ei sanat riitä, Jokin, joka koostuu kaikesta ja ilmenee kaikkialla. ...ja paljon enemmän.
Lukemisen oppiminen on ihmeellinen asia. Se on suurinta, mitä historiassa on koskaan tapahtunut.
Kiitos Jumalalle, että Jumala on kuollut.
Jumala elää, älä murehdi ja ota liian suurta taakka harteillesi maailmankaikkeuden luojan elämästä...
Kuolema taisi piipahtaa oman pääsi sisällä.
Jumala on päänsisäinen mielikuva. Kirkko hallitsee syyllistämällä.
Kun kirkko ei kyennyt hallitsemaan enään ihmistä, niin syntyivät aatteet,jotka sitten
uskonnon ja hyvän idean avulla jatkavat tuota hallintaa, joten aatteet ovat yhtä turmiollisia kuin uskonto
Aatteiden suorittamat ballankumoukset, jotka suoritetaan hyvän idean nimissä,syövät
aina omat lapsensa,eli kun hyvä voittaa pahan, niin se muuttuu tuoksi pahaksi, ja kärsimys ja väkivalta jatkuu
Kieltämättä "ballankumoukset" istuu kuin täi tervassa viestissäsi.
tarvoittavat ehkä hyvää, mutta saavat aikaan paljon pahaa.
Ajatellaan nyt vaikkapa kommunismia, mihin Etelä-Ameriikassakin suorastaan haltioituneena heittäydyttiin. Köyhyys piti muka poistaa ja tehdä ihmisistä tasa-arvoisia, mutta kuinkas kävikään? Tai Neuvostoliitto, joka vainosi omia kansalaisiaan oikein kunnolla, "yhteisen hyvän nimissä".
Ja sitten päästäänkin siihen kristinuskoon...tsädääm!
Vaan eipäs mennäkään ihan vielä...