Tiedot Valion aikeista laskea maidon tuottajahintaa on erinomainen esimerkki siitä, mihin maataloustukia vaativa ja ihannoiva maatalouselinkeino joutuu tässä suunnitelmataloudessaan.
Kun meijeriteollisuus päättää laskea tuottajahintaa, se tarkoittaa väheniviä tuloja lypsylehmien pitäjille. Se että Valio ilmoittaa tällaisesta laskusta, johtuu puolestaan maidon ylituotannosta Euroopassa. Ylituotanto taas johtuu maataloustuista. Tuottajat tuottavat maitoa yli kaiken tarpeen, kun EU ja sen kansallisvaltiot harjoittavat typerää maatalouspolitiikkaansa. Jos maidon tuotanto perustuisi markkintalouteen, sitä tuotettaisiin suunnilleen se määrä, mikä kulutetaankin ja tuottajien tulotaso pysyisi silloin niin suurena, että he eläisivät näillä tuottoilla.
Kiintiöjärjestelmien purku sysäsi tämän kehityksen laajammalle Eurooppaan. Suurimmat ylituotannon harjoittajat saivat näin kanavan ylituotantonsa purkamiselle. Tämä taas tarkoittaa ulkomailta tuodun maidon lisääntymistä ja kun määrä lisääntyy, hinta laskee. Jos meillä ei olisi EUta vahtimassa, Kepu ja MTK vaatisivat tässä tilanteessa maitotilojen kansallisten tukien roimaa nostamista, jonka seurauksena tuotanto edelleenkin kasvaisi. Tällaisessa noidankehässä tuettu maatalousjärjestelmässä on elänyt koko ajan.
Tuottajien on ihan turha narista sitä, että heidän tulotasonsa nyt maitotuotteiden osalta putoaa. He itse nimittäin kannattavat tällaista järjestelmää, joka pudottaa tulotasoa. Maataloustukijärjestelmä on nimittäin varma keino saada ylituotanto rehoittamaan ja tuottajahinnat painumaan alas. Vain paluu kiinteisiin kuluttajahintoihin voisi vakauttaa tilanteen hetkellisesti. Se taas tulisi maidon kuluttajille ylettömän kalliiksi. Sellainenkin järjestelmä meillä oli ennen EUhun menoa. Silloin elettiin täydellisessä maataloussosialismissa.
Tukiaisten kirous
64
291
Vastaukset
- jos olisit kunnon
mies, etkä mikään kusipäädemari, joka on jatkuvasti vain jonkun asian huononnuksen puolestapuja, niin ajaisit kansalaisien kannalta tärkeitä ja heidän elämäänsää rahallisestikkin helpottavia asioita.
Mutta demarihan ei sellaiseen sorru, eikä pysty kun tavoitteena on sosialisointi, ja allistusyhteiskunta.
Kirjoittaisit edes tuota medismaksua vastustavia kirjoituksia, jonka tarkoitus on saattaa köyhä kansa entistä ahtaammalle.
Maidontuotannosta, ja siitä saatavista tuloista ei meidän kannata huolta kantaaa, sillä sen hoitaa aika kohdalleen eikä sen vaikutus ole köyhälle kansanosalle itikan paskan vertaa.
Miksi te demarit ette vastusta tuota ylen pakkoveroa, eli suoranaista rosvousta.
Minäkin antaisin demareille jonkun arvon, kun he joskus ajaisivat koko kansan etua, eivätkä jatkuvasti olisi vain riistopolitiikan puolestapuhujia.
Demareiden etuko se on kun köyhät joutuvat kärsimään..
Vastaahan asiallisesti, ja kerro milloin demarit ovat tehneet jotain kansalaisten rahatilanteen helpottavia päätöksiä.
palkkaahan te osaatte huutaa lisää, mutta kun se hommeli aina vain nostaa kaikkia hintoja, ja vie työtöntä, köyhää eläkeläistä, ja muilla tuilla elävää esim. työkyvöttömän pieneläkeläsen elämääkin ahtaammalle.
Miksi sosialidemokraatit eivät puolusta heikoimmassa asemassa olevia.
Keskusta taitaa olla ainoa puolue, joka todellakin yrittää köyhänkin ihmisen puolesta puhua.
Vaan turhaahan se näyttää olevan, kun demaritkin puolustavat vain rikkaita, ja keskittyvät pelkkään kepun ajojahtiin.
Demarit bon ökyrosvojen kansankusetusosasto, eikä mikään kansanetuja ajava oikea puolue.
SAK/demarimafia on yhteiskunnan syöpä.eivät ole tämän palstan aiheena. Sitä varten oma keskustelupalstansa. Minä en ole oikea henkilö edes puolustamaan demarien näkemyksiä. Historialliseti näen toki demarit tärkeimpänä yhteiskunnallisena voimana siinä kehityksessä, jonka tuloksena on syntynyt nykymuotoinen hyvinvointivaltio.
Mediamaksuun olen ottanut täällä aiemmin kantaa. Kertauksena voin todeta, että kannatan yleisradiotoiminnan rahoittamista yleisistä budjettivaroista. Siinä yhteydessä eduskunta voi ja sen pitääkin tarkastella myös sitä, minkäsisältöistä ja laajuista yleisin verovaroin rahoitettua yleisradiotoimintaa tarvitaan. Omasta mielestäni sitä tarvitaan, mutta ei siinä laajuudessa kuin on nähty. Yleisradiotoiminnan painopisteen pitäisi olla asiaohjelmien tuottamisessa ja maahantuonnissa. Viihdeohjelmat ja urheilun voisi jättää kokonaan kaupallisten yhtiöiden huoleksi.- -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
eivät ole tämän palstan aiheena. Sitä varten oma keskustelupalstansa. Minä en ole oikea henkilö edes puolustamaan demarien näkemyksiä. Historialliseti näen toki demarit tärkeimpänä yhteiskunnallisena voimana siinä kehityksessä, jonka tuloksena on syntynyt nykymuotoinen hyvinvointivaltio.
Mediamaksuun olen ottanut täällä aiemmin kantaa. Kertauksena voin todeta, että kannatan yleisradiotoiminnan rahoittamista yleisistä budjettivaroista. Siinä yhteydessä eduskunta voi ja sen pitääkin tarkastella myös sitä, minkäsisältöistä ja laajuista yleisin verovaroin rahoitettua yleisradiotoimintaa tarvitaan. Omasta mielestäni sitä tarvitaan, mutta ei siinä laajuudessa kuin on nähty. Yleisradiotoiminnan painopisteen pitäisi olla asiaohjelmien tuottamisessa ja maahantuonnissa. Viihdeohjelmat ja urheilun voisi jättää kokonaan kaupallisten yhtiöiden huoleksi.Olemmeko siis samaa mieltä Ylestä ja mediamaksusta?
Lisää tässä ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8262884
-Jäbä
- miksi viha?
Oletko sä saanut turpaas kepulaiselta kun sulla on tuota kaunaa kuin Pakilan koiraslotalla?
Sinänsä hyvä, että olet kuitenkin niitä harvoja kaupunkilaisidiootteja, jotka vaivautuvat pohtimaan maatalouselinkeinoa.
Jos ymmärrät, minkälainen investointi karja n. 5-10 000 euroa/lehmä ja siihen automaattiset ja eläinystävälliset lypsylaitteistot ja tilavat navetat, minä en ilkeäisi kirjoitella maatalousyrittäjistä paskaa kuten sinä teet.
Maidon tuottajahinnan alentaminen ei näy kaupassa mitenkään. Suomessa kaupassa kauppias (suurin pt-toimija S-ryhmä) kuppaa maitotuotteiden tuottajhinnan ja kuluttajahinnan välistä 60-80 prosentin marginaalin, joten maajusseille räkyttämisesi on säälittävää, tietämätöntä ja ala-arvoista.
Ymmärrätkös sinä edes mitä kaikkea tuosta maidosta tehdään? Käy huviksesi seuraavan kerran marketissa ja katso niitä tuotteita. Ei taida heti tulla maito tai lehmä edes mieleen kun katselet suupielet kuolassa herkullista juustoa tai vaikka levitettä.
Miksi sun pitää aina olla niin negatiivinen maataloutta kohtaan? Sillähän sinäkin olet hengissä. Koettaisit hakea jotain ratkaisuja etkä vain räkyttäisi ja väkyttäisi joutavia.- vaatia...
Ja sitten vähän faktaa kehiin....
Kansalliset maataloustuet Saksa, Ranska
Kirjoittanut: ja Suomi! Järkyttävää.. 24.1.2009 klo 10.26
2005 kansallistatukea maksettiin seuraavasti;
Saksa € 5,0 miljardia = asukasluku 80 milj
Ranska € 2,7 miljardia = asukasluku 50 milj
Suomi € 2,0 miljardia = asukasluku 5 milj
Eli rasite todellisille veronmaksajille on aika helppo nähdä;-)) Me ollaan reippaassa johdossa ja parasta on se, että nykyisin suhde on meille vieläkin huonompi.
Suoraan asukasluvun mukaan maksut meni seuraavasti:
Saksa € 62,00 per asukas
Ranska € 54,00 per asukas
Suomi € 400,00 per asukas
Ja sitten kun tuon summan siirtää todellisille veronmaksajille, niin voidaan tosiaan kysyä, kuka sika syö sinun pöydässä. Onko muuten Mtk jäsenmaksu vähennys kelpoinen? - et maksa
vaatia... kirjoitti:
Ja sitten vähän faktaa kehiin....
Kansalliset maataloustuet Saksa, Ranska
Kirjoittanut: ja Suomi! Järkyttävää.. 24.1.2009 klo 10.26
2005 kansallistatukea maksettiin seuraavasti;
Saksa € 5,0 miljardia = asukasluku 80 milj
Ranska € 2,7 miljardia = asukasluku 50 milj
Suomi € 2,0 miljardia = asukasluku 5 milj
Eli rasite todellisille veronmaksajille on aika helppo nähdä;-)) Me ollaan reippaassa johdossa ja parasta on se, että nykyisin suhde on meille vieläkin huonompi.
Suoraan asukasluvun mukaan maksut meni seuraavasti:
Saksa € 62,00 per asukas
Ranska € 54,00 per asukas
Suomi € 400,00 per asukas
Ja sitten kun tuon summan siirtää todellisille veronmaksajille, niin voidaan tosiaan kysyä, kuka sika syö sinun pöydässä. Onko muuten Mtk jäsenmaksu vähennys kelpoinen?Sinä loinen kun et maksa senttiäkään ruuasta!
Mene töihin loinen äläkä loisi meidän kukkarolla!
Suomalainen veronmaksaja maksaa 10 000 euroa vuodessa veroa siitä, että elättää helsinkiläisiä paskapäitä.
Maajussi maksaa veroja toisin kuin kaupunkilaisloiset virkamiehet ja muut demarimulkut joiden perseen alla oleva penkkikin on veronmaksajien kustantama.
HELSINKILÄINEN ON LOINEN! - jos verrattaan
et maksa kirjoitti:
Sinä loinen kun et maksa senttiäkään ruuasta!
Mene töihin loinen äläkä loisi meidän kukkarolla!
Suomalainen veronmaksaja maksaa 10 000 euroa vuodessa veroa siitä, että elättää helsinkiläisiä paskapäitä.
Maajussi maksaa veroja toisin kuin kaupunkilaisloiset virkamiehet ja muut demarimulkut joiden perseen alla oleva penkkikin on veronmaksajien kustantama.
HELSINKILÄINEN ON LOINEN!Virkamiesten elättäminen se Suomessa maksaa. Maajussista on sentään hyötyä verrattuna kaupunkilaiseen mahdollisesti homoon demarivirkamieheen.
- leimaukseen & karsintaan
jos verrattaan kirjoitti:
Virkamiesten elättäminen se Suomessa maksaa. Maajussista on sentään hyötyä verrattuna kaupunkilaiseen mahdollisesti homoon demarivirkamieheen.
Virkakunnista turhin on maanomistajien maatalousharrastuksiin perustettu maataloushallinto. Siihen kuuluu keskus- ja aluehallinto. Muista hallinnoista - ja asiakkaista - poiketen maataloushallinto tarjoaa jopa näppäriä autoilevia nuoria täyttämään turpeiden isäntien tukaishakemukset, joita hallinto sitten prosessoi.
Maataloushallinto pitää yllä myös hevostutkimusta ja muuta "tieteellistä" toimintaa, joten karsittavaa maataloustukiaisten tukipalveluiden ympärillä riittää. Minulla ei ole mitään maataloutta vastaan. Päinvastoin, maatalous tuli palauttaa arvostetuksi sekä elinkeinona että tapana tuottaa meille ihmisille tarpeellisia hyödykkeitä. Maataloushan tuottaa meille suorastaan elintärkeitä tuotteita toisin kuin moni muu elinkeinotoiminnan ala.
Maatalouden alennustila johtuu siitä, että siihen on sotkettu politiikkaa. Tuon sotkemisen seurauksena meilläkin on markkinatalouden sisällä puolisosialistinen talousjärjestelmä. Tämä on se mitä minä olen täällä kritisoinut, en suinkaan maatalouden harjoittamista. Maatalouden harjoittajat ovat toki itse osaltaa syypäitä tilanteeseen, kun kannattavat mtk-laista ja kepulaista maatalouspolitiikkaa. Kun maatalousyrittäjät alkaisivat puoltaa markkinatalousjärjestelmää, heidän arvostuksensa palaisi kaikkien kansalaisten silmissä. Kansalaiset nimittäin palkitsevat niitä, jotka saavat jotain aikaan omalla ahkeruudellaan, mutta eivät niitä, jotka vain vuodesta toiseen kuppaavat veronmaksajien rahoja.- valheen tilaalle
vaatia... kirjoitti:
Ja sitten vähän faktaa kehiin....
Kansalliset maataloustuet Saksa, Ranska
Kirjoittanut: ja Suomi! Järkyttävää.. 24.1.2009 klo 10.26
2005 kansallistatukea maksettiin seuraavasti;
Saksa € 5,0 miljardia = asukasluku 80 milj
Ranska € 2,7 miljardia = asukasluku 50 milj
Suomi € 2,0 miljardia = asukasluku 5 milj
Eli rasite todellisille veronmaksajille on aika helppo nähdä;-)) Me ollaan reippaassa johdossa ja parasta on se, että nykyisin suhde on meille vieläkin huonompi.
Suoraan asukasluvun mukaan maksut meni seuraavasti:
Saksa € 62,00 per asukas
Ranska € 54,00 per asukas
Suomi € 400,00 per asukas
Ja sitten kun tuon summan siirtää todellisille veronmaksajille, niin voidaan tosiaan kysyä, kuka sika syö sinun pöydässä. Onko muuten Mtk jäsenmaksu vähennys kelpoinen?http://europa.eu/legislation_summaries/agriculture/general_framework/l11089_fi.htm
- näkee, millaisia
et maksa kirjoitti:
Sinä loinen kun et maksa senttiäkään ruuasta!
Mene töihin loinen äläkä loisi meidän kukkarolla!
Suomalainen veronmaksaja maksaa 10 000 euroa vuodessa veroa siitä, että elättää helsinkiläisiä paskapäitä.
Maajussi maksaa veroja toisin kuin kaupunkilaisloiset virkamiehet ja muut demarimulkut joiden perseen alla oleva penkkikin on veronmaksajien kustantama.
HELSINKILÄINEN ON LOINEN!loisia nämä tupa-Jussit ovat. Pakkotöihin koko loisporukka!
- täysin päinvastoin!
et maksa kirjoitti:
Sinä loinen kun et maksa senttiäkään ruuasta!
Mene töihin loinen äläkä loisi meidän kukkarolla!
Suomalainen veronmaksaja maksaa 10 000 euroa vuodessa veroa siitä, että elättää helsinkiläisiä paskapäitä.
Maajussi maksaa veroja toisin kuin kaupunkilaisloiset virkamiehet ja muut demarimulkut joiden perseen alla oleva penkkikin on veronmaksajien kustantama.
HELSINKILÄINEN ON LOINEN!Etelä-Suomihan elättää koko muun Suomen loisporukan!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901188934302_uu.shtml - Otsikossa hymiö
et maksa kirjoitti:
Sinä loinen kun et maksa senttiäkään ruuasta!
Mene töihin loinen äläkä loisi meidän kukkarolla!
Suomalainen veronmaksaja maksaa 10 000 euroa vuodessa veroa siitä, että elättää helsinkiläisiä paskapäitä.
Maajussi maksaa veroja toisin kuin kaupunkilaisloiset virkamiehet ja muut demarimulkut joiden perseen alla oleva penkkikin on veronmaksajien kustantama.
HELSINKILÄINEN ON LOINEN!mtk-y
- oivahärkönen
Maataloustuotteista, siis ruuan raaka-aineista alkoi viime vuonna olla pula maailmassa. Se johtuu Kaakkoisasian suurten kansojen nopeasta lisääntymisestä ja varallisuuden kasvusta sekä myös teidän sossujen tuotannon rajoittamispyrkimyksistänne. Jos juuri nyt näyttäisi Euroopassa olevan maitotuotteista ylijäämää, on pikku juttu. Eiköhän se ylimääräinen voi mene kehitysapuna köyhiin maihin.
Lähivuosina ja vuosikymmeninä on kaikki maailman pellot otettava tehokkaaseeen käyttöön, kaikki lehmät pidettävä lypsyssä ja yleensäkin nautaeläimet lihantuotannossa. Sillä ei ole merkitystä, tipidetäänkö tuotanto yllä tukiaisten avulla vai kohoavien tuotantohintojen aavulla. Tukiaisista on se hyöty, miksi sossut järjestelmän perustivatkin, ne alentavat ruuan hintaa kaupan hyllyllä. Sillä on suuri merkitys köyhille kuluttajilla kehitysmaiden kansoille. Kun verot maksavat pääasiassa rikkaat, ovat tukiaiset tulonsiirtoa rikkailta köyhille ja rikkaista maista kehitysmaihin.- -Jäbä
Joko sinäkin, Oiva, alat kohta kallistua sille kannalle, että ainakin osa ruoasta pitäisi tuottaa lähituotantona, että elintarvikkeiden omavaraisuus voitaisi turvata myös kriisiaikana, eli silloin, kun tuonti jostain syystä alkaa tökkiä.
Samaa mieltä olemme ainakin siinä, että maidon ylituotannon voisi jalostaa maitojauheeksi ja viedä kehitysapuna sinne, missä on puutetta.
-Jäbä - oivahärkönen
-Jäbä kirjoitti:
Joko sinäkin, Oiva, alat kohta kallistua sille kannalle, että ainakin osa ruoasta pitäisi tuottaa lähituotantona, että elintarvikkeiden omavaraisuus voitaisi turvata myös kriisiaikana, eli silloin, kun tuonti jostain syystä alkaa tökkiä.
Samaa mieltä olemme ainakin siinä, että maidon ylituotannon voisi jalostaa maitojauheeksi ja viedä kehitysapuna sinne, missä on puutetta.
-JäbäMaataloustuotteet pitää tuottaa taloudellisilla riittävän suurilla tiloilla ja jatkojalostus on tehtävä teollisesen rationaalisesti.
- -Jäbä
oivahärkönen kirjoitti:
Maataloustuotteet pitää tuottaa taloudellisilla riittävän suurilla tiloilla ja jatkojalostus on tehtävä teollisesen rationaalisesti.
Nykyinen elintarviketuotanto perustuu kustannuslaskentaan, jossa energia on ollut halpaa, eli energiaa on kulutettu paljon yhtä ruoan energiaysikköä kohden. USA:ssa tämä ruoan tuotannon ja ruoasta ihmiselle tulevan energian hyötysuhde oli jo 20-30 vuotta sitten niinkin huono kuin 2:1:een.
Kun tulevaisuudessa on pulaa myös energiasta eikä sitä kannata käyttää joka asiaan yhtä huolettomasti kuin nyt, niin ruoan lähituotanto nousee merkittävään asemaan myös siksi, ettei sen saamiseksi pellolta pöytään tarvita lainkaan samassa suhteessa energiaa kuin teollisesti jalostettujen elintarvikkeiden tuotantoon.
Myös säilöntäainekustannuksia (ja niiden tuottamiseen tarvittu energia) jää pois, kun lähiruokaa ei tarvitse varastoida yhtä pitkään kuin teollisia elintarvikkeita.
Lähituotanto on myös kriisiaikojen paras turva.
-Jäbä Maailmassa on aina esiintynyt nälkää kehitysmaissa. Sitä ei kyetä ratkaisemaan sillä, että rikkaissa maissa lisätään maataloustuotantoa. Ongelmana on nimittäin se, ettei kehitysmaiden köyhillä ole varaa ostaa muualla yli oman tarpeen tuotettua tuotantoa. Rikkaat maat eivät myöskään suostu elättämään kehitysapuna niin valtavaa kehitysmaiden asukasmäärää kuin mitä nykyisin on. Elientarvikeapu on sitäpaitsi muuna kuin hätäapuna tiedetty aina huonoksi tavaksi saada kehitysmaiden ruokahuolto toimimaan.
Rikkaat maat harjoittavar toki veronmaksajien varoilla vientiä kehitysmaiden tavoitteena saada kilpaileva maatalous niissä kannattamattomaksi. Tällainen polkumyyntivienti onkin ajanut monen kehitysmaan maatalouden tyhjiin, mistä on seurannut väestömuuttoa esim. Afrikasta eteläiseen Eurooppaan. Kun omassa maassa ei voi vilhellä banaaneja, tuillaan Espanjan kasvitarhoille viljelemään niitä.
Demareilla ei ole ollut mitään halua rajoittaa maatalouden harjoittamista. Ainoa rajoittamisen halu koskee maataloustukien määrää. Onneksi monet maat Euroopassa ovat vähitellen heräämässä tähän ongelmaan, koska tuettu maatalous maksaa niin vietävästi. Se nielee noin puolet koko EU:n budjetista, mikä on aivan käsittämätön satsaus yhteen elinkeinohaaraan.
WTOn neuvottelut ovat jumiutuneet pitkiksi ajoiksi maataloustukikiistojen vuoksi. Toisin kuin väität köyhille maille ei ole likimainkaan sama, tuotetaanko maataloustuotteet tuetusti vai ilman tukia. Kehitysmaat ovat nimenomaan ajaneet koko ajan maataloustukia alas. Kehitysmailla ei nimittäin ole itsellään varaa maksaa tukia. Sen sijaan kehitysmaissa on usein otolliset olosuhteet harjoittaa maataloutta sekä halpaa työvoimaa. Maataloustuet on kehitymaille selkeä kilpailun rajoite ja ne ymmärtävät sen itsekin. Juuri tämän vuoksi ne ovat olleet haluttomia avaamaan markkinoita rikkaiden maiden teollisuustuotteille. Voimme tietysti elää edelleen toivossa, että rikkaissa maissa otetaan järki kiltisti käteen ja luovutaan maataloustuista kehitysmaiden esittämällä tavalla.- -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Maailmassa on aina esiintynyt nälkää kehitysmaissa. Sitä ei kyetä ratkaisemaan sillä, että rikkaissa maissa lisätään maataloustuotantoa. Ongelmana on nimittäin se, ettei kehitysmaiden köyhillä ole varaa ostaa muualla yli oman tarpeen tuotettua tuotantoa. Rikkaat maat eivät myöskään suostu elättämään kehitysapuna niin valtavaa kehitysmaiden asukasmäärää kuin mitä nykyisin on. Elientarvikeapu on sitäpaitsi muuna kuin hätäapuna tiedetty aina huonoksi tavaksi saada kehitysmaiden ruokahuolto toimimaan.
Rikkaat maat harjoittavar toki veronmaksajien varoilla vientiä kehitysmaiden tavoitteena saada kilpaileva maatalous niissä kannattamattomaksi. Tällainen polkumyyntivienti onkin ajanut monen kehitysmaan maatalouden tyhjiin, mistä on seurannut väestömuuttoa esim. Afrikasta eteläiseen Eurooppaan. Kun omassa maassa ei voi vilhellä banaaneja, tuillaan Espanjan kasvitarhoille viljelemään niitä.
Demareilla ei ole ollut mitään halua rajoittaa maatalouden harjoittamista. Ainoa rajoittamisen halu koskee maataloustukien määrää. Onneksi monet maat Euroopassa ovat vähitellen heräämässä tähän ongelmaan, koska tuettu maatalous maksaa niin vietävästi. Se nielee noin puolet koko EU:n budjetista, mikä on aivan käsittämätön satsaus yhteen elinkeinohaaraan.
WTOn neuvottelut ovat jumiutuneet pitkiksi ajoiksi maataloustukikiistojen vuoksi. Toisin kuin väität köyhille maille ei ole likimainkaan sama, tuotetaanko maataloustuotteet tuetusti vai ilman tukia. Kehitysmaat ovat nimenomaan ajaneet koko ajan maataloustukia alas. Kehitysmailla ei nimittäin ole itsellään varaa maksaa tukia. Sen sijaan kehitysmaissa on usein otolliset olosuhteet harjoittaa maataloutta sekä halpaa työvoimaa. Maataloustuet on kehitymaille selkeä kilpailun rajoite ja ne ymmärtävät sen itsekin. Juuri tämän vuoksi ne ovat olleet haluttomia avaamaan markkinoita rikkaiden maiden teollisuustuotteille. Voimme tietysti elää edelleen toivossa, että rikkaissa maissa otetaan järki kiltisti käteen ja luovutaan maataloustuista kehitysmaiden esittämällä tavalla.Jos kehittyneet maat lopettaisivat elintarvikkeiden ykituotantonsa dumppaamisen kehitysmaihin ja alkaisivat ostaa kehitysmaiden tuottamia elintarvikkeita, niin mitään kehitysapua ei tarvitsisi maksaa.
-jäbä - oivahärkönen
-Jäbä kirjoitti:
Nykyinen elintarviketuotanto perustuu kustannuslaskentaan, jossa energia on ollut halpaa, eli energiaa on kulutettu paljon yhtä ruoan energiaysikköä kohden. USA:ssa tämä ruoan tuotannon ja ruoasta ihmiselle tulevan energian hyötysuhde oli jo 20-30 vuotta sitten niinkin huono kuin 2:1:een.
Kun tulevaisuudessa on pulaa myös energiasta eikä sitä kannata käyttää joka asiaan yhtä huolettomasti kuin nyt, niin ruoan lähituotanto nousee merkittävään asemaan myös siksi, ettei sen saamiseksi pellolta pöytään tarvita lainkaan samassa suhteessa energiaa kuin teollisesti jalostettujen elintarvikkeiden tuotantoon.
Myös säilöntäainekustannuksia (ja niiden tuottamiseen tarvittu energia) jää pois, kun lähiruokaa ei tarvitse varastoida yhtä pitkään kuin teollisia elintarvikkeita.
Lähituotanto on myös kriisiaikojen paras turva.
-Jäbä... kriisin lähestyessä. Turha siihen kalliiseen tuotantoon on siirtyä odotellemaan, josko hyvinkin tulisi kriisi.
- -Jäbä
oivahärkönen kirjoitti:
... kriisin lähestyessä. Turha siihen kalliiseen tuotantoon on siirtyä odotellemaan, josko hyvinkin tulisi kriisi.
Kriisi pitäisi tietää pari vuotta etukäteen, jotta ehdotuksestasi olisi hyötyä.
Lähituotannon tuotantokustannukset muuten ovat halvemmat niiltä osin kun puhutaan energiasta, kuljetuksista sekä torjunta- ja säilöntäaineista. Palkkakustannuksia tietenkin tulee enemmän suhteessa tuotettuun elintarvikemäärään, mutta olen varma, että löytyy riittävästi kuluttajia, jotka ovat valmiit maksamaan siitä, että ruoka on laadukasta ja lähellä tuotettua, tuoretta ruokaa eikä teollisuusmössöä.
-Jäbä - väärässä !
oivahärkönen kirjoitti:
Maataloustuotteet pitää tuottaa taloudellisilla riittävän suurilla tiloilla ja jatkojalostus on tehtävä teollisesen rationaalisesti.
Oiva, tuo teollisen ratianaalinen tarkoittaa tänäpäivänä sitä, että vaikkapa lihakarjaa kuskataan ensin satoja kilometrejä kuorma-autolla teurastamoon, sieltä liha viedään sitten eines- ja makkaratehtaalle tai muuhun jalostamoon, sieltä kaupan keskusvarastoon josta se sitten jaetaan ympäri maata.
Teollista tuollainen on muttei rationaalista.
Jos liha voitaisiin teurastaa kyläkuntien pienteurastamoissa, palvata tilalla tai samaisessa kyläteurastamossa, ja viedä lähikuntien kaupppoihin, laatu paranisi ja hinta halpenisi kun tuhansien kilometrien rekkaralli jäisi pois.
Nythän isoistakaan marketeista ei palvelevaa lihatiskiä löydy, kaikki liha on pakattu muovikääreisiin ja suojattu ties millä kemiallisilla yhdisteillä pilaantumista vastaan. Ja kaiken päälle vielä marinoitu jollain esanssisella töhnällä joka vie lihasta sen vähänkin maun joka tuossa ratianaalisessa prosessissa on jäljelle jäänyt.
Lähituotanto kilpailisi varmasti näiden massatuotteiden rinnalla menestyksellisesti jos elintarviketeollisuuden isojen toimijoiden lobbaamia elintarvikehygienian älyttömyyksiä tarkastettaisiin ja sallittaisiin korkealaatuinen pien- ja lähituotanto - -Jäbä
väärässä ! kirjoitti:
Oiva, tuo teollisen ratianaalinen tarkoittaa tänäpäivänä sitä, että vaikkapa lihakarjaa kuskataan ensin satoja kilometrejä kuorma-autolla teurastamoon, sieltä liha viedään sitten eines- ja makkaratehtaalle tai muuhun jalostamoon, sieltä kaupan keskusvarastoon josta se sitten jaetaan ympäri maata.
Teollista tuollainen on muttei rationaalista.
Jos liha voitaisiin teurastaa kyläkuntien pienteurastamoissa, palvata tilalla tai samaisessa kyläteurastamossa, ja viedä lähikuntien kaupppoihin, laatu paranisi ja hinta halpenisi kun tuhansien kilometrien rekkaralli jäisi pois.
Nythän isoistakaan marketeista ei palvelevaa lihatiskiä löydy, kaikki liha on pakattu muovikääreisiin ja suojattu ties millä kemiallisilla yhdisteillä pilaantumista vastaan. Ja kaiken päälle vielä marinoitu jollain esanssisella töhnällä joka vie lihasta sen vähänkin maun joka tuossa ratianaalisessa prosessissa on jäljelle jäänyt.
Lähituotanto kilpailisi varmasti näiden massatuotteiden rinnalla menestyksellisesti jos elintarviketeollisuuden isojen toimijoiden lobbaamia elintarvikehygienian älyttömyyksiä tarkastettaisiin ja sallittaisiin korkealaatuinen pien- ja lähituotantoOlipa mukava lukea havainnollista ja perusteltua tekstiä. Kyllä Oivakin noin suoran puheen ymmärtää.
Vielä parempi esimerkki on leipä. Sehän olisi kriisiaikojen elintarvikehuollon tärkein kulmakivi; ettei leipä ainakaan loppuisi, jos tuonti pysähtyisi.
Ennen meillä oli maa täynnä pieniä myllyjä ja pienleipomoita. joka kyläkaupastakin ja jopa Helsingin korttelikaupoista sai joka aamu uunituoretta leipää. Siinäkin Hagiksen korttelissa, jossa itse pikkupoikana asuin, oli yhteensä neljä "maitokauppaa", joihin tuore leipä tuli eri leipomoista jo aamuseitsemältä. Euroopassa tämä sama homma pelaa edelleen.
Meillä sen sijaan osuustoiminta tappoi ienleipomot 70-80-luvuilla ostamalla ne pois ja ja sulkemalla sekä keskittämällä leipätuotannon automaattilinjoille suuriin tehtaisiinsa, joista saamme nyt viikkokausia säilyvää muovipussileipää, joka maistuu aina samanlaiselle, ymmehtuneelle töhnälle.
Jos lähituotanto toisi meille tuoreen, vastapaistetun leivän kuluttajan ulottuville, niin ehkä pääsisimme taas takaisin keski- ja etelä-euroopan kulttuurimaien joukkoon myös leivän osalta.
Samalla tämä tarjoaisi työtä ja toimeentuloa yhä useammalle, eikä leipäkään paljoa kallistuisi, kun kaikki moninkertaiset kuljetuskustannukset jäisivät pois.
-Jäbä
- krapulaoksennus
Se on taas maanantai kun MPP tulee oksentamaan pahaa oloaan saitille. Mies vetää viikonloput eikä selviä edes palstalle mutta maanantaioloa täytyy jotenkin purkaa
Kun et asiasta mitään ymmärrä niin haukutaan sitten koko juttu. Sehän se on ollut sinun linjasi täällä siitä lähtien kun SDP tipahti oppositioon. Sitä ennen sentään sait ajatuksiakin joskus sepustustesi joukkoon, mutta demarien alamäki syö miestä niin, että olet taantunut tälle asteelle mistä taas saimme näytteen- Otsikossa hymiö
"Kun et asiasta mitään ymmärrä niin haukutaan sitten koko juttu."
- -Jäbä
Keskusta niittää nyt maalaisliiton kylvämää kauraa. Valiohan o n perustettu maidontuottajien osuusmeijeriksi, jossa tuottajat itse omistavat jalostuslaitoksen ja saavat siis hyödyn kahta kautta, ensin myydessään maitonsa omalle meijrilleen ja sitten, kun meijeri tuottaa voittoa myydessään maidon kuluttajille. Maidontuottajan saama maataloustuki on vain lisänä näiden tulojen joukossa.
Suljetun talouden aikana Valiosta rakennettiin monopoli, eli Valio osti pois kaikki pikkumeijerit ja rakensi itselleen hallitsevaa markkina-asemaa, kun tuontia ei sallittu eikä se muutenkaan kannattanut. Vain Ingman ja pari muuta pientä maidonjalostajaa oli markkinoilla, mutta eivät ne enää Valiota häirinneet, kun se oli kirkkaasti suurin ja saattoi sanella kaupalle maidon ja maitojalosteiden sisäänostohinnat.
Nyt, kun tuonti on vapautettu, Ingman Arlan ruotsalaisomistuksessa, Ruotsin kruunu halpaa ja Virokin tuottaa maitoa, on Valiolla vasta edes vähän kilpailua.
Niinpä seuraus on se, että Valion markkinaosuus on laskenut, myyntitulot pudonneet ja maidonjalostuksen volyymiä on pakko laskea.
Valion lääke tähän näyttää olevan se, että kupataan maidontuottajaa, Valion omitajaa pudottamalla raaka-aineen hintaa, mihin antaa mahdollisuuden se, ettei maidontuottajalla ole muita meijereitä, joihin voisi maitonsa tarjota, kun maalaisliitto-kepu-MTK-Valio on ollut aina markkinointiajattelussaan sitä mieltä, että kilpailu on siivottava pois, että voidaan keskittyä rauhassa omien voittojen maksimointiin.
Ehkäpä kepulaiset maidontuottajat jo vihdoinkin tajuavat, että vapaa markkinatalous ja vapaa kilpailu olisi heidänkin etunsa, sillä jos meijereitä olisi paljon ja eri omistuksessa, ne nyt kilpailisivat siitä, kuka saa ostaa maitotilojen maidon.
Ylituotanto-ongelmaa tämä ei tietenkään ratkaise.
-JäbäYlipäätään ongelmana on se, ettei maatalous ole mukana koko painollaan markkinataloudessa. Tukiaismaataloudessa syntyy kainelaisia vääristymiä, joita sitten yritetään poliittisesti paikata. Ja tällaisesta paikkauksesta sikiää tavallisesti uusi ongelma, jota taas pitää paikata. Tällä tavoin on synnytetty maataloustukiviidakko, joka ruokkii koko ajan lisää ongelmia. Markkintaloudessa olisi selvät pelisäännöt. Joko toiminta kannattaa tai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa pannaan viulut pussiin ja pussin suu kiinni.
- -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Ylipäätään ongelmana on se, ettei maatalous ole mukana koko painollaan markkinataloudessa. Tukiaismaataloudessa syntyy kainelaisia vääristymiä, joita sitten yritetään poliittisesti paikata. Ja tällaisesta paikkauksesta sikiää tavallisesti uusi ongelma, jota taas pitää paikata. Tällä tavoin on synnytetty maataloustukiviidakko, joka ruokkii koko ajan lisää ongelmia. Markkintaloudessa olisi selvät pelisäännöt. Joko toiminta kannattaa tai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa pannaan viulut pussiin ja pussin suu kiinni.
Vapaan kilpailun aikaansaaminen edellyttäisi kartellien purkamista, eli omistuksen vapauttamista.
Siihen ei maalailiitto-kepu-MTK-Valio-TLK-HK-jne... taida hevin suostua, kun mukana pelissä ovat myös kokoomuslaiset okyisännät.
Todella vapaa, kuluttajaa hyödyttävä kilpailu edellyttäisi myös kaupan nykyisen keskusliike- ja ketjurakenteen purkamista niin, ettei tukkuporras saisi omistaa vähittäiskauppoja.
Poliittisesti aika vaikea tavoite sekin on, mutta olisi silti hyvä saada aikaan julkista keskustelua siitä, mikä kaikki vaikuttaa sumalaiseen hinnanmuodostukseen, kun täällä on kalliimpaa kaikki muukin kuin ruoka.
Ei se kuljetusmatkoista johdu, vaikka niin uskotellaan. se johtuu kilpailun puutteesta ja ideaparkkien rakennusvimmasta.
-Jäbä - naurettavuudellesi
Nimeomaan keskittämällä saadaan paras kilpailuetu vapailla markkinoilla, joka on syy ja seuraus meijereiden yhdistymiselle.
Kuinka luulisit pitäjämeijereiden pärjäävän kilpailussa suureten kauppaketjujen kanssa kun se suurellekkin yritykselle on työn ja tuskan takana.
Kokemuksesta tiedän kertoa, että pienet elintarvikejalostajat eivät kyenneet maksamaan edes sitäkään hintaa raaka-aineista kuin suuremmat, tosin nekin on vihdoin saneerattu isompiin ja hyvä niin.
Korjauksena tiedonjyväsesi huonoon laatuun sen verran, että Valio on paikallisten meijeriosuuskuntien omistama organisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia meijereiden yhteisestä tuotekehityksestä ja markkinoinnista, eli kyse ei ole monopolista, eikä Keskusta-MTK akselista vaikka vasemmistolaisena aktiivina sen haluat niin nähdä. - -Jäbä
naurettavuudellesi kirjoitti:
Nimeomaan keskittämällä saadaan paras kilpailuetu vapailla markkinoilla, joka on syy ja seuraus meijereiden yhdistymiselle.
Kuinka luulisit pitäjämeijereiden pärjäävän kilpailussa suureten kauppaketjujen kanssa kun se suurellekkin yritykselle on työn ja tuskan takana.
Kokemuksesta tiedän kertoa, että pienet elintarvikejalostajat eivät kyenneet maksamaan edes sitäkään hintaa raaka-aineista kuin suuremmat, tosin nekin on vihdoin saneerattu isompiin ja hyvä niin.
Korjauksena tiedonjyväsesi huonoon laatuun sen verran, että Valio on paikallisten meijeriosuuskuntien omistama organisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia meijereiden yhteisestä tuotekehityksestä ja markkinoinnista, eli kyse ei ole monopolista, eikä Keskusta-MTK akselista vaikka vasemmistolaisena aktiivina sen haluat niin nähdä.Valion kartelli on vapaan kilpailun vastakohta.
Myös kaupasta puuttuu kaikki vapaa kilpailu hyvin täydellisesti.
Minua tämä tilanne ei juuri ole naurattanut, kun olen sitä läheltä seurannut koko ikäni ajan.
Kilpailun puute on johtanut korkeisiin hintoihin, korkeisiin palkkoihin korkeisiin kustannusiin ja sellaiseen kieretteeseen, jonka tuloksena koko Suomen kansainvälinen kilpailukyky on huono.
Siitä kärsimme nyt vientilaman muodossa, olettaen, että sinä ymmärrät edes alkeet siitä, mitä on vapaa kilpailu.
-Jäbä - -Jäbä
naurettavuudellesi kirjoitti:
Nimeomaan keskittämällä saadaan paras kilpailuetu vapailla markkinoilla, joka on syy ja seuraus meijereiden yhdistymiselle.
Kuinka luulisit pitäjämeijereiden pärjäävän kilpailussa suureten kauppaketjujen kanssa kun se suurellekkin yritykselle on työn ja tuskan takana.
Kokemuksesta tiedän kertoa, että pienet elintarvikejalostajat eivät kyenneet maksamaan edes sitäkään hintaa raaka-aineista kuin suuremmat, tosin nekin on vihdoin saneerattu isompiin ja hyvä niin.
Korjauksena tiedonjyväsesi huonoon laatuun sen verran, että Valio on paikallisten meijeriosuuskuntien omistama organisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia meijereiden yhteisestä tuotekehityksestä ja markkinoinnista, eli kyse ei ole monopolista, eikä Keskusta-MTK akselista vaikka vasemmistolaisena aktiivina sen haluat niin nähdä.>>Kokemuksesta tiedän kertoa, että pienet elintarvikejalostajat eivät kyenneet maksamaan edes sitäkään hintaa raaka-aineista kuin suuremmat, tosin nekin on vihdoin saneerattu isompiin ja hyvä niin.
- vasemmalta
-Jäbä kirjoitti:
Valion kartelli on vapaan kilpailun vastakohta.
Myös kaupasta puuttuu kaikki vapaa kilpailu hyvin täydellisesti.
Minua tämä tilanne ei juuri ole naurattanut, kun olen sitä läheltä seurannut koko ikäni ajan.
Kilpailun puute on johtanut korkeisiin hintoihin, korkeisiin palkkoihin korkeisiin kustannusiin ja sellaiseen kieretteeseen, jonka tuloksena koko Suomen kansainvälinen kilpailukyky on huono.
Siitä kärsimme nyt vientilaman muodossa, olettaen, että sinä ymmärrät edes alkeet siitä, mitä on vapaa kilpailu.
-JäbäSuomessa maataloustuotteiden hinnat ovat EU:n alimmat lähes kaikissa raaka-aineissa!!!!
Kilpailu on vapaata, tervetuloa kilpailemaan hinnoilla!! - -Jäbä
vasemmalta kirjoitti:
Suomessa maataloustuotteiden hinnat ovat EU:n alimmat lähes kaikissa raaka-aineissa!!!!
Kilpailu on vapaata, tervetuloa kilpailemaan hinnoilla!!Vain Tanska ja Sveitsi nousevat Suomea kalliimmiksi maiksi, muut Euroopan maat ovat paljonkin halvempia, esim. Saksa jopa 15-20% halvempi maa kuin Suomi, jos verrataan kuluttajahintoja.
Tästä julkaistiin hiljattain tutkimusuutisia lehdissä.
Syy Suomen kalleuteen on nimenomaan teollisuuden ja kaupan keskittyminen harvoihin käsiin ja sen seurauksena vapaan kilpailun puute.
-Jäbä
- esimerkki
demareitten sekavasta politiikasta, jossa ei ole " päätä ei häntää. "
Ei taaskaan minkäänlaista vaihtoehtoa, vain räksytystä räksytyksen
vuoksi.
Ainoana ajatuksena, että vaihdetaan huono järjestelmä
( maataloustukiaiset ) vielä huonompaan, mutta sitäkään ei kerrota mikä se
järjestelmä olisi.- -Jäbä
Sitä tehdään, mitä tuetaan. Tämä olisi syytä hyväksyä ensimmäiseksi. Tukien myöntämisellähän pyritään ohjaamaan ja suuntaamaan maataloustuotantoa haluttuun suuntaan.
Tähän saakka haluttu suunta on ollut se, että veronmaksajilta perityllä kansallisella tuella on maksatettu maataloustuottajalle lisärahaa, että samojen maataloustuottajien omistamat osuusmeijerit, -myllyt ja -teurastamot saisivat raaka-aineensa mahdollisimman halvalla, että tuottajille jöisi sitäkin kautta jotain tukea, koska kaupan kaksi kartellia painavat koko ajan omia sisäänostohintojaan mahdollisimman alas.
Jos kepu ja MTK haluaisivat, niin maataloustuen voisi suunnata lähi- ja luomutuotantoon sekä siihen, että pienten elintarvikejalostajien tuotteet pääsisivät kaupan valikoimiin.
Tämä nostaisi maaseudun työllisyysastetta ja toisi kuluttajalle uusia vaihtoehtoja tuoreen, puhtaan ja paikallisesti jalostetun elintarvikkeen muodossa.
Lisäksi se kohentaisi elintarvikeketjun kannattavuutta, koska ole tasan varma siitä, että hyvin moni kuluttaja ostaa mieluummin viilin, jost tietää, mill tilalla se lehmä on, josta viilin maito on lypsetty ja ruisleivän, josta tietää, minkä tilan pellolla leivän vilja on kasvanut, kuin että ostasi jotain lisäaineilla kyllästettyä Danoninoa tai muovipussissa olevaa, säilöntäaineella läpiuitettua ruisleivän näköistä mössöä.
-Jäbä - linjoilla...
-Jäbä kirjoitti:
Sitä tehdään, mitä tuetaan. Tämä olisi syytä hyväksyä ensimmäiseksi. Tukien myöntämisellähän pyritään ohjaamaan ja suuntaamaan maataloustuotantoa haluttuun suuntaan.
Tähän saakka haluttu suunta on ollut se, että veronmaksajilta perityllä kansallisella tuella on maksatettu maataloustuottajalle lisärahaa, että samojen maataloustuottajien omistamat osuusmeijerit, -myllyt ja -teurastamot saisivat raaka-aineensa mahdollisimman halvalla, että tuottajille jöisi sitäkin kautta jotain tukea, koska kaupan kaksi kartellia painavat koko ajan omia sisäänostohintojaan mahdollisimman alas.
Jos kepu ja MTK haluaisivat, niin maataloustuen voisi suunnata lähi- ja luomutuotantoon sekä siihen, että pienten elintarvikejalostajien tuotteet pääsisivät kaupan valikoimiin.
Tämä nostaisi maaseudun työllisyysastetta ja toisi kuluttajalle uusia vaihtoehtoja tuoreen, puhtaan ja paikallisesti jalostetun elintarvikkeen muodossa.
Lisäksi se kohentaisi elintarvikeketjun kannattavuutta, koska ole tasan varma siitä, että hyvin moni kuluttaja ostaa mieluummin viilin, jost tietää, mill tilalla se lehmä on, josta viilin maito on lypsetty ja ruisleivän, josta tietää, minkä tilan pellolla leivän vilja on kasvanut, kuin että ostasi jotain lisäaineilla kyllästettyä Danoninoa tai muovipussissa olevaa, säilöntäaineella läpiuitettua ruisleivän näköistä mössöä.
-Jäbäkuin demarien Uusi-ukki, joka kasvattaisi vielä tilakokoa ja lisäisi tehokkuutta?
- -Jäbä
linjoilla... kirjoitti:
kuin demarien Uusi-ukki, joka kasvattaisi vielä tilakokoa ja lisäisi tehokkuutta?
Kannatan vaihtoehtojen monipuolisuutta. Lähituotanto ei koskaa korvaa teollista elintarviketuotantoa eikä mielellään päinvastoinkaan, vaan molemmat saisivat olla kuluttajalle tarjolla rinta rinnan.
Yhden totuuden Suomessa tällainen vapaan kilpailun periaate on kutenkin toistaiseksi vielä suljetun neukkuaikaisen kartellitalouden pimennossa, mutta ehkä ästä viisastutaan - ainakin toivon niin.
-Jäbä Olen monasti kirjoittanut täällä, että ensimmäisenä pitäisi lähentyä Ruotsin mallia maataoudessa. Kun Ruotsissa ei ole alueellisia maataloustukia ja kansallisten tukien osuus on vähäinen, maataloutta harjoitetaan niissä osissa maata, joissa on luontaisesti kannattavinta. Näin maatalouden harjoittamisen painopiste on Tukholmasta etelään sijaitsevilla alueilla.
Meillä asiat ovat päinvastoin. Meillä tuetaan maatalouden harjoittamisesta eniten siellä, missä luontaiset edellytykset ovat surkeimmat. Täydellistä hölmöläisen touhua.- sinulta Jäbä.
-Jäbä kirjoitti:
Kannatan vaihtoehtojen monipuolisuutta. Lähituotanto ei koskaa korvaa teollista elintarviketuotantoa eikä mielellään päinvastoinkaan, vaan molemmat saisivat olla kuluttajalle tarjolla rinta rinnan.
Yhden totuuden Suomessa tällainen vapaan kilpailun periaate on kutenkin toistaiseksi vielä suljetun neukkuaikaisen kartellitalouden pimennossa, mutta ehkä ästä viisastutaan - ainakin toivon niin.
-Jäbä"Suosikkisi" Vanhanen nimenomaan ajaa tätä "kartellitalousmallia". Sitä vastoin parjaamallasi keskustan sisäisellä oppositiolla taas on hyvinkin samankaltaisia näkymyksiä kanssasi siitä miten maaseutua pitäisi kehittää.
Olet kirjoittanut, että Vanhasen-linja on keskustalle ainoa oikea. Ja nyt kuitenkin esität sellaisia ajatuksia, mistä nämä puolueen "toisinajattelijat" ovat puhuneet jo vuosikausia. Puheesi ovat hyvin ristiriitaisia... - -Jäbä
sinulta Jäbä. kirjoitti:
"Suosikkisi" Vanhanen nimenomaan ajaa tätä "kartellitalousmallia". Sitä vastoin parjaamallasi keskustan sisäisellä oppositiolla taas on hyvinkin samankaltaisia näkymyksiä kanssasi siitä miten maaseutua pitäisi kehittää.
Olet kirjoittanut, että Vanhasen-linja on keskustalle ainoa oikea. Ja nyt kuitenkin esität sellaisia ajatuksia, mistä nämä puolueen "toisinajattelijat" ovat puhuneet jo vuosikausia. Puheesi ovat hyvin ristiriitaisia...Eri asioissa on erilaisia näkemyksiä. Esim. talouspolitiikan samanmielisyys ei merkitse, että elintarvikepolitiikassa pitäisi olla samaa mieltä.
Minä otan kantaa enimäkseen asioihin, harvemmin miehiin.
Vanhasen kannattajaksi en ole ilmoittautunut, vaikka olen sitä mieltä, että hän on se, joka tällä erää pitää kepun pystyssä ja vallassa.
-Jäbä
- opiksi & noudatettavaksi
Kiitoksia hyvästä analyysistä. Kiitoksia siitä, että jaksat tarjota järjen äänä ja talouden alkeita myös näille suunnitelmatalouteen jämähtäneille agraareille. Tämä porukka on niin alkeellisessa ajattelun vaiheessa, etteivät he kykene sinulle vastaamaan, mutta sen verran on aavistusta reaalitaloudesta ja maailmasta, että kiukkua juttusi heissä herättää.
Kun neuvostoliiton suunnitelmatalous tuli tiensä päähän jo 20 vuotta sitten haluaisi neukkujen ikiystävän mtk-maalaisliiton rakentama suunnitelmatalouden agraarisosialistinen tukiais-ikiliikkuja jatkaa toivotonta poukkoiluaan viimeiseen veronmaksajaan saakka.
Kuluttajan ja talouden ainoa vartija on meidän kulmilla EU. Mtk on voimakkain painostusjärjestö ja sen poliittinen siipi maalaisliitto-kepu ja rkp:n ja kokoomuksen maatalous"yrittäjät" rokottavat veronmaksajilta mielikuvituksen rajaa tukiaisnimikkeillä venyttäen rahat yli- ja alituotantoon, satoon ja katoon ja vielä tukiasautomaatin siirtämiseen sukupolvelta toiselle koko roskan odotusarvot diskonttaamalla ja jakamalla rahat sukulaisten kesken. Tämän seurauksena kuluttajan ostovoima on heikko ja maatalous on pääasiallinen inflaation lähde Suomen taloudessa.
Kun maataloustukiaiset ja sääntely kohtaavat markkinat syntyy kuvaamasi tilanne. Maatalous on Suomessa kuitenkin vajonnut kolmen sukupolven aikan niin syvään alennustilaan, ettei paluuta markkinolle ja normaaliin elinkeinotoimintaan enää ole ilman kertarysäystä, jossa maanomistajat alkavat omaisuudellaan vastata veloistaan ja saamistaan tukiaisista ja jossa tukiaisiin perustuvien odotusarvojen diskonttaus maan hinnoissa ja sukupolven vaihdoksiksi sanoituissa puhalluksissa lopetetaan. Eihän edes maataloustuotannon kehittämiseen ole mitään motiivia, kun tavaran hinta määräytyy tupo-neuvotteluissa MMM:n ja MTK:n kesken ja kun onnettomana lähtökohtana on tuotannon 200 % - 500 % tappiollisuus. Siten minkäänlaista reformia itsensä avuksi ei maatalous itse enää kykene tuottamaan.
Ps. lehmän maito ei ole aikuisten eikä yleensä ihmisen juoma lainkaan. Jos jotain sellaiseen viittaavaa joku ostaa, niin toki valinta kohdistuu hyvälaatuiseen ulkomaiseen ja oikeita markkinoita muistuttavaan tuotteeseen. Suomalaisen monopoli-yrityksen tavaraa välttää valistunut kuluttaja ja jos muuta ei ole tarjolla, siirretään ostokset toiseen kauppaan tai korvaaviin tuotteisiin. Kuluttajan valinnoilla autamme maataloutta uusiutumaan ja tervehtymään ja siirtymään ajanmukaisiin tuotteisiin.- ja pysyy vakaana
Luottamus maatalouden kehitykseen vahvistunut viimeisten kyselyjen mukaan ja yhä useampi viljelijä luottaa elinkeinonsa tulevaisuuteen.
Kommunistin ongelmana on aina myydä siemenperunansakin viinan himossa ja ruikuttaa sen jäkeen kurjuuttaan, me maanviljelijät tiedämme miten asiat hoidetaan pitkällä tähtäimellä.
Lehmän maito on edelleen suosituin ruuan raaka-aine, lukemattomat sortimentit takaa vankkumattoman kysynnän kotimassa kuin vienissä ulkomaille suomalaisen maidontuotannon jatkuvuudelle.
Ulkolaiset monopoliyritykset, kuten Arla, ovat yrittäneet toistuvasti järkyttää osuuskuntapohjalla toimivia kotimaisia jalostajia mutta huonoin tuloksin.
Valistuneet kuluttajat kyllä osaavat arvostaa laatua ja ruuan puhtautta valintatilanteessa.
- aikoina,
Tuottajahintojen kausivaihtelut ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, eikä tämäkään tilanne tule uutena asiana.
Maidontuotannon vauhdikas kehitys on tuonut aivan uuden sukupolven ja laajuuden uuden tekniikan, sekä investointien rajun lisäyksen johdosta, jossa karjakoot alkavat olla pian tehotuottajamaiden tasoa.
Reilusti yli sadantuhannen euron vuositulot muistuttavat siitä, että yrittäminen ja työnteko on aina kannattavaa.
Moni lapiomies tai veronmaksajain rahoilla palkattu pienipalkkainen virkamies on syystäkin kateellinen, koska omat rahkeet eivä riitä omaehtoiseen itsenäiseen työskentelyyn. - monenmoisia
Suomessa tuetaan maataloutta selkeästi vähemmän tuotantoyksikköä (maitolitra, lihakilo tms) kohden kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Vaikka suorat tuet saattavat meillä olla korkeampia, muissa pohjoismaissa tuetaan elintarviketeollisuutta, vietituin ja ympäristötuin. Tanska esimerkiksi päätti muutama viikko sitten kaksinkertaistaa teollisuudelle annettavat tuet elintarvikkeiden viennin helpottamiseksi. Ja sen lsäksi Tansakassa on varattu 1,8 miljardia euroa ympäristöprojekteihin, käytännössä sianpaskan muuttamiseen polttoaineeksi.
Tukia on siis monenlaisia, ja kaikki ei näyy näissä maataloustukitilastoissa.
Suomalainen elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin 35 000 työntekijää ja sen jalostusarvo on 2,5 miljardia. Vertailun vuoksi vaikkapa taloutemme selkärangan, metsäteollisuuden, jalostusarvo on noin 6 miljardia. Elintarvikeala on siis merkittävä ei yksin tyällistäjänä vaan myös lisäarvon tuottajana. Tämäkin kannattaa muistaa kun kritisoi maatalouden harjoittamista.Esittämäsi luvut ovat kiinnostavia. Nyt vaan tarvittaisiin jotain kättä pitempää lukujen todentamiseksi. Varmaan sinulla on jokin linkki vertailevcaan pohjoismaiseen tai muuhun selvitykseen siitä, miten mikin maa tukee eri muodoissa tuotettuja maitolitorja ja lihakiloja. Jos tällainen elintarviketeollisuuden tukeminen onnistuu EU:ssa, se vain kertoo kuin läpipaska tuo suunnitelmataloudellinen järjestelmä tältä osin. Se kertoo lähinnä siitä, että EU on kaikkea muuta kuin vapaata kilpailua puolustava yhteenliittymä. Poliittisesti on silloin perusteltua kaikin keinoin ajaa tällaista järjestelmää alas eikä puolustella sitä. On varsin erikoista, että Kepu ei meillä tuo esille pontevasti tällaisia asioita ja vaadi niihin muutosta, jos olemme kerran - kuten väität - häviäjän roolissa tässä tukiviidakossa.
En ole kritisoinut maatalouden harjoittamista. En puoltanut markkinaehtoista maataloutta ja kritisoinut maatalouden tukia ja protektionismia. Jos elintarvikeala kykee hyviin jalostuarvoihin, se on erinomainen asia. Vähän epäilen, että tässä laskelmassa ei vaan ole erotettu sitä osaa, minkä veronmaksajat panevat tässä alkutuotantopäässä. Muutoin Suomen kaltaisen pienen maan tulisikin panostaa sellaisiin teollisuusaloihin, missä saavutetaan parhaat jalostusarvot. Kun katselee pörssiyhtiöiden kehitystä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, on kyllä erinomaisen vaikea uskoa, että elintarvikeyritysten jalostusarvo olisi mitenkään parhaimmasta päästä. Elintarvikeyhtiöt ovat niitä, joita sijoittavat mieluummin karsastavat kuin mihin rahojaan panevat. Eiköhän tämä ole aika vankka välillinen todiste siitä, miten tärkeä paino elintarviketeollisuudelle on maassamme syytä panna. Ainakin sijoittajat näyttävät uskovan, että muilta aloilta tulee enemmän tuottoa ja siten paremmat jalostusarvot.- maatalouden ohjailussa
Mielipidepankki kirjoitti:
Esittämäsi luvut ovat kiinnostavia. Nyt vaan tarvittaisiin jotain kättä pitempää lukujen todentamiseksi. Varmaan sinulla on jokin linkki vertailevcaan pohjoismaiseen tai muuhun selvitykseen siitä, miten mikin maa tukee eri muodoissa tuotettuja maitolitorja ja lihakiloja. Jos tällainen elintarviketeollisuuden tukeminen onnistuu EU:ssa, se vain kertoo kuin läpipaska tuo suunnitelmataloudellinen järjestelmä tältä osin. Se kertoo lähinnä siitä, että EU on kaikkea muuta kuin vapaata kilpailua puolustava yhteenliittymä. Poliittisesti on silloin perusteltua kaikin keinoin ajaa tällaista järjestelmää alas eikä puolustella sitä. On varsin erikoista, että Kepu ei meillä tuo esille pontevasti tällaisia asioita ja vaadi niihin muutosta, jos olemme kerran - kuten väität - häviäjän roolissa tässä tukiviidakossa.
En ole kritisoinut maatalouden harjoittamista. En puoltanut markkinaehtoista maataloutta ja kritisoinut maatalouden tukia ja protektionismia. Jos elintarvikeala kykee hyviin jalostuarvoihin, se on erinomainen asia. Vähän epäilen, että tässä laskelmassa ei vaan ole erotettu sitä osaa, minkä veronmaksajat panevat tässä alkutuotantopäässä. Muutoin Suomen kaltaisen pienen maan tulisikin panostaa sellaisiin teollisuusaloihin, missä saavutetaan parhaat jalostusarvot. Kun katselee pörssiyhtiöiden kehitystä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, on kyllä erinomaisen vaikea uskoa, että elintarvikeyritysten jalostusarvo olisi mitenkään parhaimmasta päästä. Elintarvikeyhtiöt ovat niitä, joita sijoittavat mieluummin karsastavat kuin mihin rahojaan panevat. Eiköhän tämä ole aika vankka välillinen todiste siitä, miten tärkeä paino elintarviketeollisuudelle on maassamme syytä panna. Ainakin sijoittajat näyttävät uskovan, että muilta aloilta tulee enemmän tuottoa ja siten paremmat jalostusarvot."On varsin erikoista, että Kepu ei meillä tuo esille pontevasti tällaisia asioita ja vaadi niihin muutosta, jos olemme kerran - kuten väität - häviäjän roolissa tässä tukiviidakossa."
Niin..ei tuo kepu, eikä muutkaan puolueet Suomessa, eikä muuallakaan, koska parempaa ei ole tarjolla ja miksi sitten vaatia muutosta. Yksinkertaista, eikö totta! - valentelet???
Mielipidepankki kirjoitti:
Esittämäsi luvut ovat kiinnostavia. Nyt vaan tarvittaisiin jotain kättä pitempää lukujen todentamiseksi. Varmaan sinulla on jokin linkki vertailevcaan pohjoismaiseen tai muuhun selvitykseen siitä, miten mikin maa tukee eri muodoissa tuotettuja maitolitorja ja lihakiloja. Jos tällainen elintarviketeollisuuden tukeminen onnistuu EU:ssa, se vain kertoo kuin läpipaska tuo suunnitelmataloudellinen järjestelmä tältä osin. Se kertoo lähinnä siitä, että EU on kaikkea muuta kuin vapaata kilpailua puolustava yhteenliittymä. Poliittisesti on silloin perusteltua kaikin keinoin ajaa tällaista järjestelmää alas eikä puolustella sitä. On varsin erikoista, että Kepu ei meillä tuo esille pontevasti tällaisia asioita ja vaadi niihin muutosta, jos olemme kerran - kuten väität - häviäjän roolissa tässä tukiviidakossa.
En ole kritisoinut maatalouden harjoittamista. En puoltanut markkinaehtoista maataloutta ja kritisoinut maatalouden tukia ja protektionismia. Jos elintarvikeala kykee hyviin jalostuarvoihin, se on erinomainen asia. Vähän epäilen, että tässä laskelmassa ei vaan ole erotettu sitä osaa, minkä veronmaksajat panevat tässä alkutuotantopäässä. Muutoin Suomen kaltaisen pienen maan tulisikin panostaa sellaisiin teollisuusaloihin, missä saavutetaan parhaat jalostusarvot. Kun katselee pörssiyhtiöiden kehitystä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, on kyllä erinomaisen vaikea uskoa, että elintarvikeyritysten jalostusarvo olisi mitenkään parhaimmasta päästä. Elintarvikeyhtiöt ovat niitä, joita sijoittavat mieluummin karsastavat kuin mihin rahojaan panevat. Eiköhän tämä ole aika vankka välillinen todiste siitä, miten tärkeä paino elintarviketeollisuudelle on maassamme syytä panna. Ainakin sijoittajat näyttävät uskovan, että muilta aloilta tulee enemmän tuottoa ja siten paremmat jalostusarvot.Kaikki nuo esittämäni luvut löytyy EU:n tilastoista jos viitsit niihin vain tutustua. Sinulla on luonnollisesti vahvaa tietoa oman näkemyksesi takana, joten esitäppä sinä mistä saat ne. Vai onko TAAS KERRAN mielikuvista kyse?
Ja tuo pörsitietosi on niin totaalisen metsässää kuin tietosi ylipäätään. Jos otat viiden viime vuoden kurssit vaikkapa Atrialta, HK:lta, M-Realilta, UMP:ltä, Nokialta ja vielä vaikkapa Metsolta niin huomaat mikä ala on noussut ja mikä laskenut. Ja nuo kaikki löytyy vaikkapa Kauppalehden nettisivuilta kun et kuitenkaan usko sinulle täällä kerrottua.
Miksi sinä muuten aina valehtelet????
EU jakaa auliisti tukeaan sellaisenkin elintarvikkeiden kuin viinin ylituotannon tukemiseen. Se kertoo kuinka eri maat saavat omia tärkeäksi katsomiaan asioita yhteisten pelisääntöjen päälle. Suomessa se on se kuuluista vuoristotuki, Ruotsissa ja Tanskassa tuo elintarviketeollisuuden kautta kierrätettävä vientituki, tai kuten nämä uusimmat innovaatiot, valtion ryhtyminen ostamaan paskaa ja tekemään siitä polttoainetta veronmaksajien rahoilla.
Tanskalaista kinkkua ei varmaan syötäisi meidänkin ruokapöydissä jos sen tukitaso olisi sama kuin meillä, se on selvä.
- Paremmin pois.....
Kyllähän se väärin on, kun köyhät talonpojat joutuu henkensä pitimiksi tuottamaan elintarvike teollisuudelle raaka ainetta että 300 000 elintarviketyöläistä saa kunnollisen toimeentulon, elintason ja karibian matkat.
Tämän pirun me kuittaamme talonpojille sanomalla heitä eläteiksi ja tukien kuppaajiksi, se on oikein niitä laiskoja kohtaan, näin se on mennyt ainakin tähän päivään.
Sitten kun sattuu olemaan kitukasvuista närekköä ja muutama aari maata niin se kuulemma elättää tukien kanssa koko suvun...jooooooo:) on se niin helppoa .
Ovet saa olla yötä päivää torpassa auki meillä talonpojilla kun ei muuta ole vietävää kun velkakirjat ja ne ei kelpaa edes .........mikä se nyt oli se mokraatti:)))))- Oli satuttava.....
Otsikossa hymiö kirjoitti:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4990488/flat_thread#comment-26471955
Kiitän kohtalotoveria kynäilystä, vain toisiamme ymmärtäen kestämme tuon kaiken taakkamme jota selkäämme on kysymättä meiltä kasattu....KIITOS :)
Kuka lie kirjoittanut, hyvä oli ja kyyneleet silmissäni samensivat tyhjän ruokapöytäni. - Otsikossa hymiö
Oli satuttava..... kirjoitti:
Kiitän kohtalotoveria kynäilystä, vain toisiamme ymmärtäen kestämme tuon kaiken taakkamme jota selkäämme on kysymättä meiltä kasattu....KIITOS :)
Kuka lie kirjoittanut, hyvä oli ja kyyneleet silmissäni samensivat tyhjän ruokapöytäni.Olli Nuorto, v. 1947
- etelän hedelmä
sosialisoitu ja kuinkas kävikään! Maanviljelijöille toivon menestystä ja olen kiitollinen siitä, että minulla ainakin on ollut aina maitoa, lihaa, voita siis peruselintarvikkeita riittämiin! Kiitän siitä niitä tuottaneita ihmisiä eli maanviljelijoita ja maaseudun ihmisiä! Ilmeisesti suomalaisten pitää saada kokea mitä on kun ei ole mitään syötävää, eli kun on tyhmä pää saa koko ruumis kärsiä!!!
Sosialistisella periaatteella toimivia talouksia on ollut monenlaisia. Yhteistä näille on kuitenkin markkinatalousjärjestelmäkielteisyys. Yritystoimintaa ei haluta altistaa kilpailulle. Myös markkinataloudessa on aina välillä tällaisia piirteitä, joita siinä kutsutaan monopoleiksi. Neukkujen sosialismissa ei ollut vapaata kilpailua eikä yksityisen pääoman riskejä. Tynkäsosialismissa eli maataloustukijärjetslmässä oman pääoman riskeistä suuri osa on sysätty veronmaksajien kannetavaksi. Myös globaalia kilpailua pyritään kaikin mahdollisin keinoin rajoittamaan. Tällainen on yhteistä sosialismiin pyrkiville talousjärjestelmille.
Maanviljelijöitä voi tietysti kiittää siitä, että he tuottavat meille ruokaa. Kun he tuottavat ruokaa, heidän ei silti tarvitsisi kadottaa arvokkuuttaan siinä puuhassa. Arvostusta tulee taas siitä, että altistaa yritystoiminnan täysin vapaalle kilpailulle ja on valmis ottamaan normaalin sataprosenttisen yrittäjäriskin kuten muutkin yrittäjät. Ruokaa on toki riittänyt sellaisissakin maissa, joissa esim. maan vuoristosuuden vuoksi ei ole mahdollista harjoittaa laajamittaista maanviljelyä. Ruuan puute liittyy muunlaisiin asiohin kuten hyvin tiedetään. Pahimpia niistä ovat sodat, kuivuus ja maatalouden alasajo muiden pakottamana. Kyllä meillä Suomessakin on nälkää nähty. Jopa sellaisina aikoina, jolloin suuri osa meistä viljeli maata.- -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Sosialistisella periaatteella toimivia talouksia on ollut monenlaisia. Yhteistä näille on kuitenkin markkinatalousjärjestelmäkielteisyys. Yritystoimintaa ei haluta altistaa kilpailulle. Myös markkinataloudessa on aina välillä tällaisia piirteitä, joita siinä kutsutaan monopoleiksi. Neukkujen sosialismissa ei ollut vapaata kilpailua eikä yksityisen pääoman riskejä. Tynkäsosialismissa eli maataloustukijärjetslmässä oman pääoman riskeistä suuri osa on sysätty veronmaksajien kannetavaksi. Myös globaalia kilpailua pyritään kaikin mahdollisin keinoin rajoittamaan. Tällainen on yhteistä sosialismiin pyrkiville talousjärjestelmille.
Maanviljelijöitä voi tietysti kiittää siitä, että he tuottavat meille ruokaa. Kun he tuottavat ruokaa, heidän ei silti tarvitsisi kadottaa arvokkuuttaan siinä puuhassa. Arvostusta tulee taas siitä, että altistaa yritystoiminnan täysin vapaalle kilpailulle ja on valmis ottamaan normaalin sataprosenttisen yrittäjäriskin kuten muutkin yrittäjät. Ruokaa on toki riittänyt sellaisissakin maissa, joissa esim. maan vuoristosuuden vuoksi ei ole mahdollista harjoittaa laajamittaista maanviljelyä. Ruuan puute liittyy muunlaisiin asiohin kuten hyvin tiedetään. Pahimpia niistä ovat sodat, kuivuus ja maatalouden alasajo muiden pakottamana. Kyllä meillä Suomessakin on nälkää nähty. Jopa sellaisina aikoina, jolloin suuri osa meistä viljeli maata.Minua on aina mietityttänyt se, millaisen yrittäjäriskin voi ottaa, kun oma viljelysmaa on annettu tekijä, jota ei voi vaihtaa kovinkaan helposti niin kuin konekantaa ja tuotanto riippuu sääolosuhteista, ja vielä markkinahintakin putoaa heti, jos satoa tulee hyvin. jos satoa tulee huonosti, niin hinta on toki korkeampi, mutta myytävää ei ole, joten ansio jää aina heikoksi.
Minusta noissa olosuhteissa ei oikein voi odottaa 100% yrittäjäriskiä keneltäkään. Olen joskus huvikseni verrannut maataloustuloa pohjapalkkaan, jonka uottaja saa yhteiskunnalta ja tuotannon myynti olisi sitten se provosio, jolla tehdään tili, mutta tämäkin edellyttäisi, että raaka-ainemarkkinoill olisi useita ostajia kilpailemassa tuottajien sadosta, eikä niin, että ollaan yhden tehtaan sopimusviljelijöitä ikään kuin torppari- tai muussa orjasuhteessa.
-jäbä -Jäbä kirjoitti:
Minua on aina mietityttänyt se, millaisen yrittäjäriskin voi ottaa, kun oma viljelysmaa on annettu tekijä, jota ei voi vaihtaa kovinkaan helposti niin kuin konekantaa ja tuotanto riippuu sääolosuhteista, ja vielä markkinahintakin putoaa heti, jos satoa tulee hyvin. jos satoa tulee huonosti, niin hinta on toki korkeampi, mutta myytävää ei ole, joten ansio jää aina heikoksi.
Minusta noissa olosuhteissa ei oikein voi odottaa 100% yrittäjäriskiä keneltäkään. Olen joskus huvikseni verrannut maataloustuloa pohjapalkkaan, jonka uottaja saa yhteiskunnalta ja tuotannon myynti olisi sitten se provosio, jolla tehdään tili, mutta tämäkin edellyttäisi, että raaka-ainemarkkinoill olisi useita ostajia kilpailemassa tuottajien sadosta, eikä niin, että ollaan yhden tehtaan sopimusviljelijöitä ikään kuin torppari- tai muussa orjasuhteessa.
-jäbäMaatalousyrittämisen riskit ovat yleisesti tiedossa. Yrittäjän pitää huomioida nämä aloittaessaan yritystoiminnan.
Maatalousmaan hinta on meillä korkeampi kuin muualla, jos on uskominen Osmo Soininvaaran asiasta kirjoittamaa. Ja miksemme tämän miehen tietoihin luottaisi. Oden mukaan maatalousmaan korkea hinta johtuu siitä, että maataloustuet kapitalisoituvat maahan, josta aina perinnönjakotilanteissa täytyy riittää sisarosuuksia. Tällä tavoin maataloustuki hyödyttää välillisesti myös maatalousyrittäjien sellaisia sukulaisia, jotka eivät itse harjoita tätä tuettua elinkeinoa. Se että maatalousmaalla on niin korkea arvo, kertoo myös siitä, ettei sen kauppaamisessa tai vuokraamisessa ole ollut suuria vaikeuksia. Tämän lisäksi on huomioitava, että perheviljelmillä maatalousmaat tosiaankin pääsääntöisesti periytyvät. Näin ollen ainoa viljelillä tuleva kustannus on perintövero, jota sitäkin on huomattavasti lievennetty sukupolvenvaihdosjärjestelyin. Sisarosuudet on voitu osin hoitaa mainitulla maatalousmaan ylikapitalisoinnilla.
Maatalousyrittäminen voi olla sääolosuhteiden mukaan suhdanneherkkä ala. Tätä vaatii tietysti yrittäjältä taitoa jaksottaa menonsa ja tulonsa pitemmälle aikavälille. Näinhän tehdään muillakin suhdanneherkillä aloilla.
Kaikki vertaaminen palkansaajiin on turhanaikaista. Yrittäminen ja toisen töissä oleminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Työnteko toisen palkkaamana perustuu työsopimukseen, missä työ myydään, mutta työnjohto ja valvonta säilyy työnantajalla. Yrittämisessä kaikki päätösvalta on yrittäjällä itsellään. Maatalousyrittäminen pitää vain sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin aivan samoin kaikki muukin yrittäminen.- sontaa...
Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalousyrittämisen riskit ovat yleisesti tiedossa. Yrittäjän pitää huomioida nämä aloittaessaan yritystoiminnan.
Maatalousmaan hinta on meillä korkeampi kuin muualla, jos on uskominen Osmo Soininvaaran asiasta kirjoittamaa. Ja miksemme tämän miehen tietoihin luottaisi. Oden mukaan maatalousmaan korkea hinta johtuu siitä, että maataloustuet kapitalisoituvat maahan, josta aina perinnönjakotilanteissa täytyy riittää sisarosuuksia. Tällä tavoin maataloustuki hyödyttää välillisesti myös maatalousyrittäjien sellaisia sukulaisia, jotka eivät itse harjoita tätä tuettua elinkeinoa. Se että maatalousmaalla on niin korkea arvo, kertoo myös siitä, ettei sen kauppaamisessa tai vuokraamisessa ole ollut suuria vaikeuksia. Tämän lisäksi on huomioitava, että perheviljelmillä maatalousmaat tosiaankin pääsääntöisesti periytyvät. Näin ollen ainoa viljelillä tuleva kustannus on perintövero, jota sitäkin on huomattavasti lievennetty sukupolvenvaihdosjärjestelyin. Sisarosuudet on voitu osin hoitaa mainitulla maatalousmaan ylikapitalisoinnilla.
Maatalousyrittäminen voi olla sääolosuhteiden mukaan suhdanneherkkä ala. Tätä vaatii tietysti yrittäjältä taitoa jaksottaa menonsa ja tulonsa pitemmälle aikavälille. Näinhän tehdään muillakin suhdanneherkillä aloilla.
Kaikki vertaaminen palkansaajiin on turhanaikaista. Yrittäminen ja toisen töissä oleminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Työnteko toisen palkkaamana perustuu työsopimukseen, missä työ myydään, mutta työnjohto ja valvonta säilyy työnantajalla. Yrittämisessä kaikki päätösvalta on yrittäjällä itsellään. Maatalousyrittäminen pitää vain sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin aivan samoin kaikki muukin yrittäminen.Yksikään maanviljelijä ei työnnä edes pellolleen yhtä paljon sontaa kuin sinä tänne.
Koeta nyt ihan aluksi päättää onko sukupolvenvaihdoksessa kapitalisoituva maaomaisuuden kustannus suuri vai pieni. Nyt selität sen ensin olevan suuri korkeiden sisarosuuksien vuoksi ja heti perään sanot sen olevan pieni koska maat periytyy ja ainoa kulu olisi perintövero.
Maatilojen sukupolvenvaihdoksessa tilan jatkaja ostaa käypään hintaan niin maat kuin irtaimiston, koneet ja laitteet. Osa hinnasta maksetaan muille perillisille sisarosuuksina. Se miten hinta määräytyy on ihan normaalia kiinteistökauppaa, pellolla on oma hehtaarihinta ja metsällä omansa sijainnin ja maan viljavuuden mukaan. Suometsä ei maksa juuri mitään, mutta tuoreen kankaan tätsikasvuinen kuusimetsä onkin jo melkoisen arvokasta. Kainuulainen pelto on puoli-ilmaista mutta satakuntalainen arvokkaampaa. Sukupolvenvaihdosta on helpotettu laina- ja verojärjestelyin, sekä luopujan eläkejärjestelyin, muutoin mennään ihan markkinaehtoisesti. - -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalousyrittämisen riskit ovat yleisesti tiedossa. Yrittäjän pitää huomioida nämä aloittaessaan yritystoiminnan.
Maatalousmaan hinta on meillä korkeampi kuin muualla, jos on uskominen Osmo Soininvaaran asiasta kirjoittamaa. Ja miksemme tämän miehen tietoihin luottaisi. Oden mukaan maatalousmaan korkea hinta johtuu siitä, että maataloustuet kapitalisoituvat maahan, josta aina perinnönjakotilanteissa täytyy riittää sisarosuuksia. Tällä tavoin maataloustuki hyödyttää välillisesti myös maatalousyrittäjien sellaisia sukulaisia, jotka eivät itse harjoita tätä tuettua elinkeinoa. Se että maatalousmaalla on niin korkea arvo, kertoo myös siitä, ettei sen kauppaamisessa tai vuokraamisessa ole ollut suuria vaikeuksia. Tämän lisäksi on huomioitava, että perheviljelmillä maatalousmaat tosiaankin pääsääntöisesti periytyvät. Näin ollen ainoa viljelillä tuleva kustannus on perintövero, jota sitäkin on huomattavasti lievennetty sukupolvenvaihdosjärjestelyin. Sisarosuudet on voitu osin hoitaa mainitulla maatalousmaan ylikapitalisoinnilla.
Maatalousyrittäminen voi olla sääolosuhteiden mukaan suhdanneherkkä ala. Tätä vaatii tietysti yrittäjältä taitoa jaksottaa menonsa ja tulonsa pitemmälle aikavälille. Näinhän tehdään muillakin suhdanneherkillä aloilla.
Kaikki vertaaminen palkansaajiin on turhanaikaista. Yrittäminen ja toisen töissä oleminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Työnteko toisen palkkaamana perustuu työsopimukseen, missä työ myydään, mutta työnjohto ja valvonta säilyy työnantajalla. Yrittämisessä kaikki päätösvalta on yrittäjällä itsellään. Maatalousyrittäminen pitää vain sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin aivan samoin kaikki muukin yrittäminen.Tarkoitin edellä riskeillä sitä, miten halukkaasti yrittäjiksi kukaan ryhtyisi, jos maataloustuottajan olisi toimittava 100-prosenttisesti omillaan, vain sen tulon varassa, mitä tuotannon myynnistä kulloinkin saisi.
Luulen, ettei halukkaita olisi niin paljon kuin on nälkäisiä syöjiä.
-Jäbä sontaa... kirjoitti:
Yksikään maanviljelijä ei työnnä edes pellolleen yhtä paljon sontaa kuin sinä tänne.
Koeta nyt ihan aluksi päättää onko sukupolvenvaihdoksessa kapitalisoituva maaomaisuuden kustannus suuri vai pieni. Nyt selität sen ensin olevan suuri korkeiden sisarosuuksien vuoksi ja heti perään sanot sen olevan pieni koska maat periytyy ja ainoa kulu olisi perintövero.
Maatilojen sukupolvenvaihdoksessa tilan jatkaja ostaa käypään hintaan niin maat kuin irtaimiston, koneet ja laitteet. Osa hinnasta maksetaan muille perillisille sisarosuuksina. Se miten hinta määräytyy on ihan normaalia kiinteistökauppaa, pellolla on oma hehtaarihinta ja metsällä omansa sijainnin ja maan viljavuuden mukaan. Suometsä ei maksa juuri mitään, mutta tuoreen kankaan tätsikasvuinen kuusimetsä onkin jo melkoisen arvokasta. Kainuulainen pelto on puoli-ilmaista mutta satakuntalainen arvokkaampaa. Sukupolvenvaihdosta on helpotettu laina- ja verojärjestelyin, sekä luopujan eläkejärjestelyin, muutoin mennään ihan markkinaehtoisesti.Maatalousmaa on lähes ilmaista silloin, kun perijänä on yksi jälkeläinen. Näissä tapauksissa maahan kapitalisoitunut tukiaisten arvo hyödyttää vain ja ainoastaan maanomistajaa siinä tilanteessa, kun hän päättää myydä maansa.
Sisarosuudet ovat luonnollisesti kustannus maatalouden harjoittamista jatkavalle. Jos sisasosuuksia maksetaan käypään arvoon, kustannus on tietysti suuri. Jos on esim. kaksi sisarusta, joista toinen jatkaa viljelijänä, tämä saa puolet maista ja koneista lähes ilmaiseksi alkupääomana ja joutuu sitten maksamaan toisesta puolesta sisarelleen tai veljelleen. Tämäkin on vielä kovin edullinen tapa aloittaa yritystoiminta niihin verrattuna, jotka joutuvat itse kustantamaan kaiken alkupääoman.
Nyt kun otit puheeksi tuon metsän, niin luulen, että useilla maajusseilla on maatalousmaan ohella omistuksessa myös paljon metsää. Jos aikoo harjoittaa maataloutta, voikin sisarosuudet kustantaa myymällä metsää. Tällä tavoin maatalouden harjoittamisen voi aloittaa kantamatta huolta siitä, millä rahalla saa hankittua pellot ja lypsykoneet.-Jäbä kirjoitti:
Tarkoitin edellä riskeillä sitä, miten halukkaasti yrittäjiksi kukaan ryhtyisi, jos maataloustuottajan olisi toimittava 100-prosenttisesti omillaan, vain sen tulon varassa, mitä tuotannon myynnistä kulloinkin saisi.
Luulen, ettei halukkaita olisi niin paljon kuin on nälkäisiä syöjiä.
-Jäbäon kannattaa, halukkaita kyllä löytyy. Siihenhän koko markkinatalous perustuu. Minusta on aika lailla yllättävää, että olet alkanut epäillä markkinatalouden hyvyyttä. Onko tässä käymässä niin, että minä ajan jo oikealta ohitsesi. Se saattaisi olla vähän noloa meille kummallekin :)
- -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
on kannattaa, halukkaita kyllä löytyy. Siihenhän koko markkinatalous perustuu. Minusta on aika lailla yllättävää, että olet alkanut epäillä markkinatalouden hyvyyttä. Onko tässä käymässä niin, että minä ajan jo oikealta ohitsesi. Se saattaisi olla vähän noloa meille kummallekin :)
Suhtaudun maataloustuottamiseen sillä tavalla yhteiskunnallisesti, että kansallisvaltioiden olisi hyvä varmistaa oma ruokahuoltonsa kriisiaikojen varalle.
Tästä syystä en pidä markkinatalouden vastaisena sellaista tukemista, jolla varmistetaan se, että halukkaita riskinottajia on sen verran kuin kansa tarvitsee.
En siis jättäisi ruokahuoltoa sen enempää markkinavoimien varaan kuin terveyshuoltoakaan.
-Jäbä - selittelyä
Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalousmaa on lähes ilmaista silloin, kun perijänä on yksi jälkeläinen. Näissä tapauksissa maahan kapitalisoitunut tukiaisten arvo hyödyttää vain ja ainoastaan maanomistajaa siinä tilanteessa, kun hän päättää myydä maansa.
Sisarosuudet ovat luonnollisesti kustannus maatalouden harjoittamista jatkavalle. Jos sisasosuuksia maksetaan käypään arvoon, kustannus on tietysti suuri. Jos on esim. kaksi sisarusta, joista toinen jatkaa viljelijänä, tämä saa puolet maista ja koneista lähes ilmaiseksi alkupääomana ja joutuu sitten maksamaan toisesta puolesta sisarelleen tai veljelleen. Tämäkin on vielä kovin edullinen tapa aloittaa yritystoiminta niihin verrattuna, jotka joutuvat itse kustantamaan kaiken alkupääoman.
Nyt kun otit puheeksi tuon metsän, niin luulen, että useilla maajusseilla on maatalousmaan ohella omistuksessa myös paljon metsää. Jos aikoo harjoittaa maataloutta, voikin sisarosuudet kustantaa myymällä metsää. Tällä tavoin maatalouden harjoittamisen voi aloittaa kantamatta huolta siitä, millä rahalla saa hankittua pellot ja lypsykoneet.Nyt meni sellaiseksi selittelyksi puoleltasi, että osoitat vain ja ainostaan ettet ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.
Valiettavaa, sillä keskustelua on mahdoton jatkaa jos toinen osapuoli ei tiedä keskusteltavasta asiasta mitään vaan on pelkkien mielikuvien varassa.
Kiitos kuitenkin että osoitit jälleen kerran tietämyksesi tason - Keskustelua seurannut
selittelyä kirjoitti:
Nyt meni sellaiseksi selittelyksi puoleltasi, että osoitat vain ja ainostaan ettet ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.
Valiettavaa, sillä keskustelua on mahdoton jatkaa jos toinen osapuoli ei tiedä keskusteltavasta asiasta mitään vaan on pelkkien mielikuvien varassa.
Kiitos kuitenkin että osoitit jälleen kerran tietämyksesi tasonon livetä pois keskustelusta kertomalla, että toinen on väärässä eikä ymmärrä asiasta mitään. Olet jo nyt 6-0 tappiolla MPP:a vastaan. Yritä nyt edes kavennusmaalia.
- sitten
Keskustelua seurannut kirjoitti:
on livetä pois keskustelusta kertomalla, että toinen on väärässä eikä ymmärrä asiasta mitään. Olet jo nyt 6-0 tappiolla MPP:a vastaan. Yritä nyt edes kavennusmaalia.
Selitä minulle yksinkertaiselle tollolle sitten mitä MPP koetti sanoa tuossa edellä.
Minulle se ei avautunut, hän selittelee maatilojen sukupolvenvaihdoksista jotain, mutta mitä?? Väittää niiden olevan ilmaisia ja niiden korkean hinnan johtavan maan hinnan nousuun. Ihmeellinen yhtälö, ainakin minusta - Samaa mieltä
-Jäbä kirjoitti:
Suhtaudun maataloustuottamiseen sillä tavalla yhteiskunnallisesti, että kansallisvaltioiden olisi hyvä varmistaa oma ruokahuoltonsa kriisiaikojen varalle.
Tästä syystä en pidä markkinatalouden vastaisena sellaista tukemista, jolla varmistetaan se, että halukkaita riskinottajia on sen verran kuin kansa tarvitsee.
En siis jättäisi ruokahuoltoa sen enempää markkinavoimien varaan kuin terveyshuoltoakaan.
-JäbäRuokahuoltoa ei voi jättää yksinomaan markkinoiden varaan niin kuin ei voi jättää terveydenhuoltoakaan.
Jaba on oikeassa, harvinaista kyllä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?861789Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,171121Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.981106Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79972- 92846
Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot151828Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51764Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs54751- 53684
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv52681