Miksi pääministeri nauroi?

-
Mieltäni on jäänyt kaihertamaan muutama päivä sitten TV:n uutislähetyksessä kiinalaisten seurassa esiintynyt Matti Vanhanen, jonka suupielet olivat jatkuvaa naurunsekaista hymyä muistuttavan kouristuksen vallassa.
Ei kai hän ensimäistä kertaa kiinalaisia kohdannut ja siksi olisi nauranut lähes metrin pituuseroaan heihin. Jostain omituisesta kieroilusta asiassa kuitenkin täytyy olla kyse, kun Pekkarinenkin oli kutsuttu linssiluteeksi TV:n kuvatessa tapaamista. Rahastakin puhuttiin ja summat huiteli miljardeissa.

Nyt on syytä olla varuillaan, ettei asia vaan ole jatkoa Vanhasen alkuvuoden tulevaisuusskenaariolle kaupunkilaistaa Suomen maaseutu hintaan mikä hyvänsä. Kuningasajatushan oli rakentaa nopea tie- ja rataverkosto kymmenien vihersektoreille rakennettujen ideaparkkien välille. Suoraselkäinen asuntoministeri on kansakunnan onneksi vetänyt ideaparkkijunan hätäjarrua ja tolkuton vaalirahoituksen vauhdittama meno näyttää hiljalleen hyytyvän.

Kiinalaisten ”turismi” Suomeen toki voi olla jatkoa sille samalle tutkimusmatkailulle, jota he ovat tämän laman aikana eri puolille teollistunutta maailmaa tehneet. Tarkoituksena heillä on ollut ostaa sellaista tuotantoa, jonka kehitys länsimaiden tasolle omin voimin kestäisi heidän mielestä liian kauan. Tässä mielessä he ovat kauppareissuillaan osin onnistuneetkin. Aina ei kuitenkaan ole kala tarttunut pyydykseen ja osto- tai yhteistyösopimusta ei ole syntynyt. Eräs esimerkki oli GM:n omistaman saksalaisen autotehtaan Opelin koko osakekannan osto. Kiinalainen konserni Automotive Industry Corp (BAIC) oli tuolloin asialla ja vaikka kiinalaiset lupasivat säilyttää kaikki saksalaiset työpaikat, ei GM eikä Saksan valtion kanssa ainakaan toistaiseksi mitään sopimusta ole syntynyt.

Mitä sellaista tuotantoa ja/tai erityisosaamista meillä on, joka kiinnostaa vauhdilla teollistuvaa Kiinaa? Teollisuusmetsät ja puunjalostusteollisuus edustavat perinteistä suomalaista osaamista. Tosin alan yllä näillä leveysasteilla nykyään leijuu auringonlaskun teollisuusalan leima, mutta onhan Suomessa alan huippuosaamista edustava iso konsulttiyritys Pöyry. Sille suunnalle mielenkiintoa voisi riittää.
Teknologiateollisuudessa yritys, jossa valtiokin on mukana, saattaisi olla Outokumpu ja sen tytäryhtiö suunnitteluyhtiö Outotec, jonka sulattotekniikan ja elektrolyyttikuparin valmistusprosessien asiantuntemus sekä laite- ja tehdassuunnittelu saattavat kiinalaisille olla mielenkiinnon kohteena.
Telealan suurin Nokia ei ole kaupan, sillä osakekannasta ulkomainen omistus on yli 90 %. Jotain verkkoliiketoimintaan liittyviä kauppoja yhtiön kanssa saattaa syntyä ja samaan pakettiin voitaisiin liittää kiinalaisten asiantuntijain koulutusta Nokialla.

Joitain kiinalaisia kiinnostavia pienempiä erityisosaajia Suomessa saattaa olla, kuten aikanaan oli trukkitehdas Rocla, jonka japanilaiset kokonaisuudessaan ostivat. Yksi vastaavanlainen yritys voisi olla vaikka Vacon.
Maatalouden alaan liittyvää mielenkiintoista meillä ei varmaankaan ole, jos ei oteta huomioon jotain maidon jalostukseen liittyvää, kuten teknisesti pitkälle automatisoitua juustolaa. Mutta ei siitäkään mitään irtoa.
Jos Kepu pääsee kaupankäyntiin vaikuttamaan, niin se asia on varmaa, että hissiyhtiö Koneen johdossa olevat kepu-pääideologin jälkeläiset omistajina kasvattavat yhtiönsä tilauskantaa miljoonilla. Näin on vastaavissa tilanteissa aina käynyt Kekkosen ajoista lähtien.

Oravannahkoja maksuvälineenä käyttävän Matti Vanhasen huseeraaminen kiinalaisten - historian pitkässä juoksussa maailman taitavimpien kauppamiesten - seurassa herättää pelonsekaisia tunteita siitä, että vieras putsaa pöydän ja meille jää vain muruset.