Aktiivisimmat tiukan linjan uskovaiset haaveilevat, että koko Suomen kansa uskoisi heidän laillaan. Silloin maassamme olisivat asiat heidän mieleisellään tavalla.
Leikitelläänpä ajatuksella.
Pienehkön uskonnollisen ryhmittymän johtaminen on eri asia kuin kokonaisen maan johtaminen. Kun kokonaisen maan asukkaat uskovat tietyllä tavalla, on uskontoon liittyvien asioiden lisäksi pohdittava monia käytännän asioita. Mitä siis seuraisi, jos koko maamme väestö olisi "uskossa"? Ryhmällä ei niin väliä ole. Nämä asiat sopivat moniin uskonnollisiin ryhmiin.
1. Tiukka kuri. Kun katsomme niitä maita, joissa uskonnolliset johtajat määrittelevät lakeja ja normeja, ei hyvältä näytä. Suurimmat ongelmat olisivat niillä, jotka haluaisivat kyseenalaistaa, pohtia asioita ja niiden syitä. Toisinajattelijoita ei luonnollisestikaan suvaita.
Armoton sensuuri - riippuu tietysti osin uskonnollisesta ryhmästä - tulisi voimaan. Niin TV:tä, radiota kuin Internettiäkin alettaisiin kontrolloida tiukasti. Poissa olisivat pian kaikki "siveettömiksi" tai "moraalittomiksi" katsotut ohjelmat. Luonnollisesti tällaisia olisivat myös kaikki johtajistoon epäilevästi suhtautuvat ohjelmat. Johtajistohan olisi täynnä henkilöitä, joilla on suora yhteys jumalaan/jumaliin.
Kaikki toisin uskovat kansat leimattaisiin virallisesti epäuskoisiksi. Luonnollisesti olisi välttämätöntä vältellä muista uskonnoista saatavia vaikutteita. Onkin todennäköistä, että meille tarvittaisiin uskonnollista poliisia! Ehkäpä olisi tiukasti valvottava sekä maamme asukkaiden matkailua ulkomaille että muiden maiden asukkaiden oloa maassamme.
2. Koulutus ja tiede. Kaikki sellainen tieteen tutkiminen ja koulutus, joka saattaisi kyseenalaistaa uskoa, lopetettaisiin luonnollisesti. Raamattu, Koraani tai muu vastaava olisi ylin auktoriteetti ja sanelisi totuuden. Kouluissa olisi luultavasti tarpeen pitää tiukasti sukupuolet erillään, sillä muussa tapauksessahan saattaisi esiintyä kaikenlaista siveettömyyttä. Mahdollisesti pukeutumista koskisivat ainakin paljaan pinnan osilta tiukat säännöt. Uimahallit olisivat erikseen miehille ja naisille.
Historiaa luultavasti pitäisi kirjoittaa uusiksi ja kaikki oman uskon kannalta kyseenalaiset menneisyyden asiat pitäisi jättää huomioimatta. Omiin pyhiin kirjoihin kohdistuva kriittinen tutkimus loppuisi saman tien. Samoin saattaisi käydä monille luonnontieteen haaroillekin. Mahdollisesti koulussa alettaisiin opettaa vain Luomiskertomukseen tai muuhun vastaavaan malliin pohjautuvaa teoriaa maailman synnystä.
3. Kulttuuri. Kaikki ei-uskonnollinen taide olisi luonnollisesti pyrittävä minimoimaan tai peräti kieltämään. Mahdollisesti esim. tanssi olisi syntiä ja saattaisipa peräti maalaustaidekin olla kiellettyjen listalla. Popmusiikki olisi ehdottomasti syntiä, joten maassamme ei enää kävisi kuin korkeintaan uskonnollisia puhujia vierailemassa. Alkoholin myynti loppuisi välittömästi.
4. Sukupuolisuus. Vapaa seurustelu pitäisi kontrolloida tiukasti. Esiaviollinen sukupuolielämä olisi tietenkin ankarasti kielletty. Vähintäänkin julkinen häpäisy olisi moisesta seurauksena, ehkä jopa jotakin pahempaakin. Avioero olisi luonnollisesti mahdoton tai ainakaan nainen ei asiasta voisi päättää. Kiellettyjä asioita olisivat mahdollisesti ehkäisy ja abortti. Teini-ikäiset ja varsinkin tytöt olisivat kovassa kurissa ja tarkkailun alla. Ehkäpä jossakin vaiheessa vanhemmat päättäisivät vielä aikuisten lastensakin puolisoista...
Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä. Todellisuudessa elämä voisi olla uskonnosta riippuen vaikeampaakin. Osa uskovaisista kirjoittajista on kokenut, että he eivät saa julistaa uskoaan tarpeeksi. Näkemystä on vaikeaa ymmärtää. Meillä Suomessa jokainen saa mielipiteensä muodostaa ja kertoa. Tämä ei kuitenkaan tunnu kaikille riittävän. Tiukan uskovaisten ihmisten pitäisi saada loukatakin ihmisiä - esim. sukupuoliasioissa - ja muiden pitäisi kritiikki vain hyväksyä. Uskovan omatuntohan on se ainoa oikea ja muiden omatunto on väärässä...
Usko voi olla hyväkin asia elämässä. Uskonnollisuus on kuitenkin menettänyt otettaan kehittyneemmissä maissa. Tämä on täysin luonnollista kehitystä. Mitä matalampi sivistystaso, sen helpommin ihminen uskoo, mitä muut sanovat. Korkea koulutus auttaa kyseenalaistamaan ja ymmärtämään, ettei maailma ole mustavalkoinen.
Tämä ei näytä Suomen uskovaisista osalle sopivan. Asenne on koventunut ja mielipidepalstoilla raivoa tuodaankin esille monin tavoin. Uskoa saarnataan ahkerasti ja "maailmallinen meno" saa tuomionsa.
Hyvin helppoa näyttää monille olevan tuomita kaikki kritisoijat ateisteiksi ja kaikin puolin pahoiksi ihmisiksi. Juuri tätä olen yrittänyt selittääkin. Tällainen asenne johtaisi laajemmalti väistämättä vaikeuksiin suuressa mittakaavassa toteutettuna. Jokaisen pitäisi saada uskoa tavallaan. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toisen uskoa niin kauan kuin uskon varjolla ei alisteta ihmisiä tai tehdä heille pahaa.
Leikitelläänpä ajatuksella.
Pienehkön uskonnollisen ryhmittymän johtaminen on eri asia kuin kokonaisen maan johtaminen. Kun kokonaisen maan asukkaat uskovat tietyllä tavalla, on uskontoon liittyvien asioiden lisäksi pohdittava monia käytännän asioita. Mitä siis seuraisi, jos koko maamme väestö olisi "uskossa"? Ryhmällä ei niin väliä ole. Nämä asiat sopivat moniin uskonnollisiin ryhmiin.
1. Tiukka kuri. Kun katsomme niitä maita, joissa uskonnolliset johtajat määrittelevät lakeja ja normeja, ei hyvältä näytä. Suurimmat ongelmat olisivat niillä, jotka haluaisivat kyseenalaistaa, pohtia asioita ja niiden syitä. Toisinajattelijoita ei luonnollisestikaan suvaita.
Armoton sensuuri - riippuu tietysti osin uskonnollisesta ryhmästä - tulisi voimaan. Niin TV:tä, radiota kuin Internettiäkin alettaisiin kontrolloida tiukasti. Poissa olisivat pian kaikki "siveettömiksi" tai "moraalittomiksi" katsotut ohjelmat. Luonnollisesti tällaisia olisivat myös kaikki johtajistoon epäilevästi suhtautuvat ohjelmat. Johtajistohan olisi täynnä henkilöitä, joilla on suora yhteys jumalaan/jumaliin.
Kaikki toisin uskovat kansat leimattaisiin virallisesti epäuskoisiksi. Luonnollisesti olisi välttämätöntä vältellä muista uskonnoista saatavia vaikutteita. Onkin todennäköistä, että meille tarvittaisiin uskonnollista poliisia! Ehkäpä olisi tiukasti valvottava sekä maamme asukkaiden matkailua ulkomaille että muiden maiden asukkaiden oloa maassamme.
2. Koulutus ja tiede. Kaikki sellainen tieteen tutkiminen ja koulutus, joka saattaisi kyseenalaistaa uskoa, lopetettaisiin luonnollisesti. Raamattu, Koraani tai muu vastaava olisi ylin auktoriteetti ja sanelisi totuuden. Kouluissa olisi luultavasti tarpeen pitää tiukasti sukupuolet erillään, sillä muussa tapauksessahan saattaisi esiintyä kaikenlaista siveettömyyttä. Mahdollisesti pukeutumista koskisivat ainakin paljaan pinnan osilta tiukat säännöt. Uimahallit olisivat erikseen miehille ja naisille.
Historiaa luultavasti pitäisi kirjoittaa uusiksi ja kaikki oman uskon kannalta kyseenalaiset menneisyyden asiat pitäisi jättää huomioimatta. Omiin pyhiin kirjoihin kohdistuva kriittinen tutkimus loppuisi saman tien. Samoin saattaisi käydä monille luonnontieteen haaroillekin. Mahdollisesti koulussa alettaisiin opettaa vain Luomiskertomukseen tai muuhun vastaavaan malliin pohjautuvaa teoriaa maailman synnystä.
3. Kulttuuri. Kaikki ei-uskonnollinen taide olisi luonnollisesti pyrittävä minimoimaan tai peräti kieltämään. Mahdollisesti esim. tanssi olisi syntiä ja saattaisipa peräti maalaustaidekin olla kiellettyjen listalla. Popmusiikki olisi ehdottomasti syntiä, joten maassamme ei enää kävisi kuin korkeintaan uskonnollisia puhujia vierailemassa. Alkoholin myynti loppuisi välittömästi.
4. Sukupuolisuus. Vapaa seurustelu pitäisi kontrolloida tiukasti. Esiaviollinen sukupuolielämä olisi tietenkin ankarasti kielletty. Vähintäänkin julkinen häpäisy olisi moisesta seurauksena, ehkä jopa jotakin pahempaakin. Avioero olisi luonnollisesti mahdoton tai ainakaan nainen ei asiasta voisi päättää. Kiellettyjä asioita olisivat mahdollisesti ehkäisy ja abortti. Teini-ikäiset ja varsinkin tytöt olisivat kovassa kurissa ja tarkkailun alla. Ehkäpä jossakin vaiheessa vanhemmat päättäisivät vielä aikuisten lastensakin puolisoista...
Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä. Todellisuudessa elämä voisi olla uskonnosta riippuen vaikeampaakin. Osa uskovaisista kirjoittajista on kokenut, että he eivät saa julistaa uskoaan tarpeeksi. Näkemystä on vaikeaa ymmärtää. Meillä Suomessa jokainen saa mielipiteensä muodostaa ja kertoa. Tämä ei kuitenkaan tunnu kaikille riittävän. Tiukan uskovaisten ihmisten pitäisi saada loukatakin ihmisiä - esim. sukupuoliasioissa - ja muiden pitäisi kritiikki vain hyväksyä. Uskovan omatuntohan on se ainoa oikea ja muiden omatunto on väärässä...
Usko voi olla hyväkin asia elämässä. Uskonnollisuus on kuitenkin menettänyt otettaan kehittyneemmissä maissa. Tämä on täysin luonnollista kehitystä. Mitä matalampi sivistystaso, sen helpommin ihminen uskoo, mitä muut sanovat. Korkea koulutus auttaa kyseenalaistamaan ja ymmärtämään, ettei maailma ole mustavalkoinen.
Tämä ei näytä Suomen uskovaisista osalle sopivan. Asenne on koventunut ja mielipidepalstoilla raivoa tuodaankin esille monin tavoin. Uskoa saarnataan ahkerasti ja "maailmallinen meno" saa tuomionsa.
Hyvin helppoa näyttää monille olevan tuomita kaikki kritisoijat ateisteiksi ja kaikin puolin pahoiksi ihmisiksi. Juuri tätä olen yrittänyt selittääkin. Tällainen asenne johtaisi laajemmalti väistämättä vaikeuksiin suuressa mittakaavassa toteutettuna. Jokaisen pitäisi saada uskoa tavallaan. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toisen uskoa niin kauan kuin uskon varjolla ei alisteta ihmisiä tai tehdä heille pahaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olipa hyvä kirjoitus