Eikös siellä "kirkkaudessa" tule aika pitkäksi?
Mitä siellä tehdään ja miksi?
Mitä siellä tehdään ja miksi?
Mitä "kirkkaudessa" tehdään??
pikku kokkonen
25501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mitää'ei'tehdä'koskaa'missää-paikkattomuus ei tekijöitä huoli.
"Eikös siellä "kirkkaudessa" tule aika pitkäksi?"
Tarkoittanet 'kirkkaudessa' olemisella kuolemanjälkeista olotilaa jossain ikuisessa ja ajattomassa autuudenpilvessä leijumista. Ajattomuudessa ensinnäkään ei AIKA käy pitkäksi, koska aikaa EI OLE.
Tosin uskon, että kenenkään ei tarvitse kuoltuaan tai edes ei ole tarkoitus jäädä mihinkään autuuden höyryihin ellei se kiinnosta, vaan jokainen saa valita uuden seikkailun uusinen kokemuksineen aina uudestaan ja uudestaan(tutkittavaa ja kokeiltavaa riittää loputtomasti!) eli juuri se on sitä 'tekemistä' siellä ja siis täällä; (kuka pystyy väittämään ettei ne ei olisi sama asia loppujen lopuksi?).
Voi olla tekevinään vaikka mitään ei koskaan tehtäisikään. Tuo tekeminen on tärkeää ei-tekemistä ja samalla kun se on tärkeää niin se on ei-tärkeää. Käsitteen eli sanojen/kirjaimien tasolla tämän pidemmälle tätä "asiaa" ei päästäne.
on halunnut tehdä, mutta ei ole osannut, jaksanut, pystynyt tai viitsinyt!
Eikös se mene näin: Täällä te näette kuin kuvastimessa. Mutta siellä uusin silmin.
Siellä on kaikki mahdollista.
Mä ainakin säveltelen sinfonioita, ohjaan leffoja ja keksin muitakin uusia ja ihmeellisiä juttuja. leijuvia autoja ja avaruusaluksia. Teen kaikkia niitä juttuja, jotka on täällä vielä mahdottomia tehdä. Synnyn sitten tänne maan päälle uudelleen ja teen sen saman täälläkin!
Näin se menee! :)
Muut saavat soitella harppua. Ei niitä taida mikään muu edes kiinnostaa? Tylsiä tyyppejä! :/
Ykskin haluu vaan hyppiä ja pomppia...
Se on päätetty. Olen ihastunut ihmiskuntaan, synnyn kuoltuani uudestaan ja olen riemurinnoin uudessa kehossa :-) Näin aina vaan, aina ja ikuisesti kunnes toisin päätetään..
Tätä onkin täällä näytetty, mutta tässä vähän eri versio:
http://www.youtube.com/watch?v=DgTXfAIkH5Y
Sitten vähän "juntimpi" kotimainen versio:
http://www.youtube.com/watch?v=9FTxz6uQ9xA
Mikäs täällä on seikkaillessa! Kaunis on maailma, kun sen vain oikein oivaltaa! Ja väliaikainen tuskakin vaan syventää tätä kokemistamme! ;)
Kunnon asenteella vetää Popeda. Niin, väliaikaista kaikki on vaan ja usvaa putkeen. Highway, it's a long long highway, a never-ending highway in this universe!
> Mikäs täällä on seikkaillessa! Kaunis on maailma, kun sen vain oikein oivaltaa! Ja väliaikainen tuskakin vaan syventää tätä kokemistamme! ;)
Me olemme tavallaan kuin suuren valtameren pohjalla, niin kova on paine. Eron huomaa vasta kun tietoisuus siirtyy keveämpiin sfääreihin. Tietoisuus voi keventyä jo fyysisessä kehossa ollessaan. Ilman fyysisessä kehossa realisoitua kokemusta kokeminen jää hauraaksi ja sen on hankala pysyä kasassa. Taivaat katoavat jos niitä ei tuoda kroppaan ja tiiviiseen materiaan. Maailma muuttuu, jo 50 000 vuoden kuluttua se on aivan erilainen. Maisema on muuttunut, kaikki on hieman edistyneempää ja valoa on enemmän kuin nyt. Tosin se muuttuu kun me muutumme kaikki. Ja kyllä me muutummekin, se on elämän laki ja se ei ole vastustettavissa pitemmän päälle.
Keskittymällä taiteeseen elinpiiri voi laajentua uskomattomasti. Ja jos sen tekee maailmanparannusmielessä, niin taideharrastuksen laajentumisella ei ole rajaa. Psykologia ja filosofia (käytännöllinen, ei teoreettinen) ovat muita alueita joiden puitteissa mahdollisuudet kasvuun ja sitä kautta psyyken muuttumiseen ovat suuret.
No, ainakin ylistetään Jumalaa ihan vapaasti,
ilman, että kukaan määrittelee,
saako käsiä tai jalkoja nostaa ilmaan
tai määrittelee, onko kysymyksessä ylistys vai tanssi.
Ihanaa!
Siinä voisi vaikka ensimmäiset tuhat vuotta mennä!
http://www.youtube.com/watch?v=Trqfeg-5Duo&feature=related
Mikä miestä estää hyppimästä ja pomppimasta? Pitääkö sitä ensin oikein päästä sinne taivaaseen saakka, että uskaltaa?
Onhan tuolla jengiä kaikkialla puistoissa ja ravinteleissa hyppimässä ja pomppimassa.
Hehheh....
Vaan kun joskus on vain niin hyvä olla Jumalan kanssa,
että haluaa vain iloita ja olla Hänen rakkaudessaan.
Olemme me kaduilla evankelioineet ja ylistäneetkin,
mutta seurakunnissa se on hieman vaikeampaa.
Meillä kun on kaavamme, seurakunnissa ja muualla.
Näin on tehty ja näin tehdään, sanotaan.
Eikä se jalan nostaminen nyt varsinaisesti pomppimista
enää näillä vuosilla ole,
aika harmonista ylistämistä jo, mummoiässä kun ollaan.
70-luvun Lontoo on jo kaukana muistoissa.
Taivaassa ei tällaisia kaavoja silti ole!
Eli kyllä minulle se, mitä olen saanut parhaimmillaan
kokea taivaan esimakua maan päällä,
on ollut rakkautta, iloa ja riemua,
toisaalta aika läheellä mystiikkaakin,
eli Jumalan rakkauteen uppoutumista,
siinä olemista.
Sitä ei voita mikään!
äidin kohdussa tai jossain vastaavassa tilassa.
Varmaan mukava tunne, mutta jotenkin ei kauheesti iske!
Pidän toiminnasta ja tuommoinen tuntuu lähinnä laiskottelulta. Mutta taivaansa kullakin! ;)
on meillä muillakin jotka haluamme olla Jumalan kanssa. Niin meilläkin on ihana tunne kun olemme hänen rakkaudessaan vaikka emme ole kristinuskossakaan.
Onko se niin vaikea ymmärtää että näin on kaikilla ihmisillä jotka ovat löytäneet Jumalan, vaikka omalla tavallaan.
Se kirkkaus on helvetintuli eli inferno, aurinkokin on kynttilänliekki siihen verrattuna. Kirkkaudessa paistutaan iankaikkisesti itketään ja parutaan kun pelsepuupi tökkää takapuoleen hiilihangolla.
Kauan kuin ihmisellä on sielu,pykologinen perimä, ihminen elää ajassa kuoleman jälkeenkin, mutta kun kun hän elinaikanaan kuluttaa perimänsä loppuun ja lakkaa luomasta syitä ja seurauksia, ja syntyy ajaton elämä, joka jatkuu kuoleman jälkeenkin.
Sielu tuo perimämme ei voi vapaasti syntyä tänne, sillä sen on synnyttävä välttämättömyyden pakosta,ja mitä väkivaltaisempi sielu, niin sitä nopeampi on paluu.
Mutta kun elät ilman tuota perimää, niin voit vapaasti valita synnytkö uudelleen, ja milloin
Nykyhetki sisältää kaiken ihmisen itsensä luoman psykologisen ajan sekä menneen , että tulevan.
Nykyhetki on ajaton tila jossa ihminen ei elä ja kun reakoimme nykymetkessä, niin muutamme tuon reaktion menneisyydeksi ,josta sitten visioimme tulevaisuuden.
Kun menneisyys tulee nykyhetkeen ja päättyy, niin silloin elämme ajattomassa tilassa, eikä ihmisen mieli ole enään sisältönsä vanki, ja ihmisen mieli on paljon enemmän kuin sisältönsä summa
Tässä hullunkurisia teesejä á la Osho. Näitä pidän hullunkurisina sen vuoksi koska ne ovat viittauksenomaisia ja viittaukset jokainen luultavasti käsittää eri tavalla. Siinä on viittausten rikkaus. Kirkastavat kirkkauden olemusta. Kirkkaus ei ole utopia vaan jokaisen saavutettavissa äärimmäisen yksinkertaisilla konsteilla. Koska se on niin tajuttoman yksinkertaista, niin se on haastavaa oivaltaa. Kirkkaus ei esimerkiksi ole mitään erikoista. Se on tavanomaista ja äärimmäisen yksinkertaista.
> 3. Truth is within you, do not search for it elsewhere.
( Totuus on sinussa itsessäsi, älä etsi sitä muualta. )
Kommentti: Viittaa siihen että totuus on löydettävissä itsestä sen vuoksi, koska yksilö voi hahmottaa kunnolla vain sen, mikä on itseä. Hahmottaminen tarkoittaa kokemusta. Kulloinenkin kokemus elää, siis myös totuus elää. Siitä ei voi sanoa mikä se on koska määriteltäessä se, totuus kuolee. Sitä ei saa kiinni sanoihin, se on koettava tarkkaavaisesti.
> 7. Live wakefully.
( Elä tarkkaavaisesti. )
Kommentti: Tarkkaavaisuus tarkoittaa eri asiaa kuin keskittyminen. Tarkkaavaisuus on virkeyttä ja suuntaamatonta. Keskittyminen on rajoittumista tiettyyn kohteeseen, mistä saadaan silloin tietoa. Tarkkaavaisuus on kaikkialle suuntautuvaa, ei rajoitu ja siksi tavoittaa äärettömän. Kun on tarkkaavainen niin silloin voi olla tietoinen.
> 9. Die each moment so that you can be new each moment.
( Kuole joka hetki niin voit uudistua joka hetki. )
Kommentti: Tarkoittaa sitä että psykologisesti ollaan tässä hetkessä. Tässä hetkessä oleminen tarkoittaa menneen välitöntä unohtamista niin, että siinä ei riiputa kiinni. Kiinni riippuminen menneisyydessä tai tulevaisuudessa aikaansaa sen, että on mahdotonta tavoittaa nykyhetki - ainoa hetki mikä ei ole hallusinatorinen. Todellista on nykyhetki, ja tällöin persoona voi alkaa eheytymään kun luovutaan eri ajan hetkiin suuntautuvista hajoittavista mielikuvista. Ennen persoona eli vaakasuorassa ajassa, nyt on aika joka on "kääntynyt pystyyn", on kulloinenkin nyt. Horisontaalisessa ajassa eläminen aikaansaa persoonan syventymisen. Kun persoona on syventynyt tarpeeksi niin se rauhoittuu. Kun se on täysin rauhoittunut, sitä ei huomaa. Kun sitä ei huomaa, se alkaa pudota pois. Silloin pystyy olemaan tarkkaavainen. Kun pystyy olemaan tarkkaavainen, voi olla tietoinen. Silloin voi nähdä.
> 10. Do not search. That which is, is. Stop and see.
( Älä etsi. Se mikä on, on. Pysähdy ja näe. )
Kommentti: Tämä on haastavaa oivaltaa pysyvästi. Psyyke on ehdollistettu etsimään ja haluamaan vaihtelua, se saa ravintonsa etsimisestä ja menneisyyden sekä tulevaisuuden ajattelemisesta. Kaikenlaisista asioista kiinnipitäminen antaa psyykelle ravintoa. Se tuntee olonsa tylsäksi vaihtelun puuttuessa tai jos aletaan irrottaa ote eri haluamisista ja tapahtumista. Ensireaktio etsimättömyyteen on todennäköisesti kieltäminen. Psyyke ei näe elämää siellä missä ei tavoitella mitään tai ei ole mitään motiivia. On olemassa kuitenkin taso psyyken tuolla puolen mistä normaalisti ei olla tietoisia. Tämä taso yhdistää kaikki ihmiset, silloin voi olla silmänräpäyksessä yhteydessä mihin tahansa ihmiseen. Tällöin oivalletaan ykseys luonnollisena asiana.
Lisää tarkkaavaisuutta kokija, pieni virhe :-)
Siis vertikaalisessa ajassa eläminen aikaansaa persoonan syventymisen. (horisontaalinen vaihdetaan vertikaaliseksi)
Vanha kunnon Osho puhuu täyttä asiaa, nopeastikin silmäiltynä. Tuo vertikaali-horisontaalinen-käsitys olemassaolosta on erittäin kiintoisa - mielestäni täyttä faktaa, eikä ole kumottavissa.
vien Oshon ajatukset nykyaikaan. Tämä "liike" olemassaolon eksistentiaalissa akseleissa tapahtuu samalla tavoin kuin ihmisen dna-ketju kiemurtaa kohdaten ja erkaantuen muodostaen kuvion, johon koko universumi perustuu. Se on kosminen rytmi, kuin loppumaton muutoksen tanssi, kaikki on tätä rytmiä tai miksi sitä kukin haluaa kutsua. Itse kutsuisin sitä myös fraktaaliksi.
Aihe kuolemasta käsittää vain ajasta puhumisen, mutta ihmisen koko elämä rakentuu samalle asialle, kosmiselle rytmille. On koko ajan olemassa vertikaalinen rinnakkaismaailma ja useita rinnakkain eri variaatioissa, yhtenä se, joka rakentuu ajatustemme kautta ja siitä pidemmälle tiedostamattomalle tasolle, tullen "todelliseksi" vaiheeksi kuollessamme.
Ja eläessämme vaikuttaa horisontaalinen, jolloin olemme fyysisesti läsnä siinä ajassa, jossa me ajattelemme olevamme oikeasti juuri nyt.
Tämän asian pohtiminen ja oivaltaminen sekä uskomatonta kyllä, tuonti nykytekniikkaan, luo meille uskomattomia tulevaisuudennäkymiä, kun ne otetaan käyttöön ja tajutaan niin pitkälle kuin se on mahdollista. Onpa jo askelia otettukin tähän suuntaan ja vielä edetään.
Ihmiset puhuvat tässä vaiheessa matemaattisista kaavioista ja geometrisista kuvioista, mutta yhtä hyvin asiaa voi toiselta kantilta kutsua juuri horisontaaliseksi ja vertikaaliseksi tapahtumaksi. Ihmiselle tämä kaikki kuulostaa jonninjoutavalta, mutta hän on itse osa tätä joka solua myöten.
Mutta pääaihe kuoleman jälkeinen "aika" jolloin ei ole aikaa, palataan yhteen solmukohtaan takaisin tehtyämme elämänkaaren tyyppisen liikkeen olemassaolossa. Vertikaalitasolle, yksilön kosmisen rytmin lepotilavaiheeseen. Asiaa voi käsitellä monennäköisen sihdin läpi joita ihminen on keksinyt kertoakseen asiasta esimerkiksi uskontojen ja uskomusten keinoin, myös taikauskon.
Tämä mistä puhun, on jo puhdasta aiheeseen liittyvää tekniikkaa. Ehkä pitäisi alkaa kirjoittamaan tästä enemmän, koska ihmiset eivät tunnu tajuavan, vielä. Vai kuinka on, ystävät ?
minunkin "oppikouluun pääsemättömän" pitää vielä opiskella että pystyisin sanomaan noihin jotain viisasta.
Niin, tuonpuoleisessahan ei ole aikaa, ei kehoa, ei sukupuolta.
Seuraavan kerran kun tänne tullaan saattaa olla kulunut tuhat vuotta ja jos kovin jäämme haaveilemaan niin parikin sellaista.
Tuonpuoleisessa on olemassa,niinkauan kuin sielu, ajattelija on olemassa, sillä ne ovat aikaa ja ainetta,joten ne voivat olla olemassa vain ajassa
Kokija kirjoitti asiaa käsitteellisesti eli älyllisesti ajallisesti,eikä se saa vielä muutosta aikaan, sillä siihen tarvitaan paljon enemmän kuin pelkkä äly.
Siihen tarvitaan suoraa näkemistä, joka murtaa ajan kahleen, ja se yuo pysyvän
muuttoksen josta ei ole paluuta,eikä sitä tarvitse pitää yllä,toistaen rukouksia ja rituaaleja käyttäen, niinkuin uskovaiset tekevät kun epäusko vaivaa hetä koko ajan
Tekninen näkökulma on eräs. Jos saadaan ns. teknistä faktatietoa, niin se voi herättää mielenkiintoa itse asiaa kohtaan. Sivutuotteena tietoisuuden muutoksessa on kyllä DNA-rakenteessa siinä olevien ei-vielä-aktiivisten rakenteiden aktivoituminen. DNA:n rakenne on fraktaalinen ja kaikkeus tunnetusti perustuu spiraalimaisiin rakenteisiin ja hengitykseen, sykleihin. Galaksien ryhmittyminenkin on ilmeisesti spiraalimaisesti kiertynyttä??
Tuosta voisi kehittää geometrisen koordinaatiston, missä ajan imaginäärinen ulottuvuus on otettu huomioon. Tämä ulottuvuus ei ole tavanomaisessa mielessämme aikaa, se on imaginäärista "vertikaaliaikaa". Tuli mieleen sellainen aikakoordinaatisto missä on reaalinen aika-akseli (tai pari) ja yksi imaginäärinen akseli. Ajan arvoituksen edestä hienoinenkin verhon raottaminen voisi tuoda tietty joitain sovelluksia mm. matkustuspuolelle.
Tästä teknisestä näkökulmasta sen verran että yksi esimerkki maailmalta löytyy, että on hyödynnetty tätä maailmankaikkeuden geometrista matematiikkaa, jota edellä kuvailin ja jota Osho kuvaili sanoin vertikaali horisontaali- eksistenssit.
Virustorjuntaohjelmista Norman Norjasta on tehnyt tälläisen invaasion ja siksi katson että on päästy jäljille jo asiassa, joka koskettaa näitä "kuolemattomia" asioita. Norman hyödyntää uudessa virustorjuntatekniikassaan ihmisDNA:n kaltaista tutkimissysteemiä ja näin pääsee teoriassa pidemmälle virustorjunnassa eli askelen edelle virustehtailijoita. Pian tämä keksitään hyödyntää monessa muussakin, genetiikan ja vaikkapa älypuhelimen suorituksissa. Siihen ei tarvita kuin tekijät.
http://www.turvallisuus.com/etusivu_uutiset_id1240505959.htm
Kyllä Oshokin täällä on mukana, mutta Kommentit eivät ole kanavoitu pelkästään Osholta. Teesit ovat alkuperäisiä Oshon teesejä, ja kommentit niihin kanavoituja tämän kanavan kautta.
Hieno näkökulma sinulla, konkreettisesti toteutettu. Moniulotteinen aika esiintyy mm. Steven Hawkingsilla. Ajan imaginaarinen vektori on sama kuin vertikaalinen aika. Tätä on ajettu lähinnä takaa. Voihan nvertikaalisuusideoita käyttää mihin tahansa itse kukin sopivaksi näkee. Aikaa on kuolemankin jälkeen, ja sitä kuvaa imaginaariakselilla esiintyvä aika. Hawkingsilla aika on itseasiassa pallonmuotoinen konstruktio. Tämä mahdollistaa muun muassa ajan syklisyyden teoreettisella tasolla.
Hauskaa päivänjatkoa.