OPETUSLASTEN TULEVA PALKKA
Mark.10:28-31 (Rinnakkaisteksti: Matt. 19:27-30)
-
10:28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
10:29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
10:30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
10:31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."
Mark.10:28-31 (Rinnakkaisteksti: Matt. 19:27-30)
-
10:28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
10:29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
10:30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
10:31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."
Vastaukset 15
Vanhimmat
Joka Jeesuksen ja evankeliumin tähden luopuu kaikesta, saa tilalle satakertaisesti hyvää (29,30).
Tosin eri muodossa:
hän saa uusia uskonveljiä ja -sisaria (Mark. 3:33-35) ja koko rikkaan uuden yhteisön.
Tähän kaikkeen liittyy myös olennaisena osana häpeä ja vaino.
Tämä kaikki tulee jo tässä ajassa, mutta tulevassa ajassa saadaan iankaikkinen elämä.
--
Pietari toteaa, että hän on luopunut kaikesta seuratakseen Jeesusta.
Rikkauksia tuskin opetuslapsilla olikaan, mutta mitä maallista oli, niin sen he olivat jättäneet (Esim. Pietarilla koti;Matt. 8:14 Matteuksella virka; Matt. 9:9).
Jeesus lupaa niille, jotka luopuvat omastaan Jeesuksen nimen ja evankeliumin tähden satakertaisesti takaisin ”nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja” (30).
Veljiä ja sisaria kristityt saavat toisistaan.
Jeesus ei ota meiltä ja jätä meitä ”tyhjän päälle”, vaan korvaa kieltäymykset runsain määrin, ei ainoastaan ulkonaisesti, vaan ennen kaikkea sisällisesti.
Virsi 434
---
1.
Kunnian Herraa palvelkaa
kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa
ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa,
tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.
2.
Eloa kypsyy korjuuseen,
lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen
rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta,
kuljetaan ilman toivoa
kolkkoa kuolemaa kohti.
3.
Sydämin, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?
4.
Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita.
Hyvä ja virkistävä aloitus hengellisesti. Itse sain siitä.
Eiku lisää ajatuksia kehiin, . =)
Mitähän Jeesus tarkoittaa, kun Hän sanoo:
"Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni" (Luuk. 14:26).
Jeesus kertoo esille ottamassasi Raamatun kohdassa uskollisten palvelijoiden saamasta palkasta sekä tässä ajassa että tulevassa maailmassa. Siinähän ei tietenkään ole mitään pahaa sinänsä. Se on Jeesuksen lupaus ja varmasti totta.
Sen ei pitäisi kuitenkaan olla pääpontimena Herran seuraamiselle ja palvelemiselle.
Olen kuullut kyllästymiseen asti uskovaisten "palkkatoiveista" ja odotuksista viimeistään Herran tulemuksessa. Jos ei maan päällä saa "mersua", niin taivaassa ainakin kelpaa huristella. Nykypäivän kristittyinä olemme tässä suhteessa samaa sarjaa ensimmäisten opetuslasten kanssa. Pietari kyselee, mitä ansiota heille kuuluu Herran seuraamisesta. Kaksi muuta, Jaakob ja Johannes, äitinsä välityksellä (oma tulkinta) tahtoivat parhaat paikat tulevassa elämässä. Tästä ei ole enää kovin pitkä matka kyselyyn ja arviointiin "Kuka meistä on suurin?".
Luuk.17:
9 Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä.
10 Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: 'Me olemme arvottomia palvelijoita. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään".
Oikealla asenteella elävä uskova jättää Herran ratkaistavaksi, mikä palkka kullekin kuuluu ja iloitsee, että ansiottomana saa olla Jumalan lapsi ja perillinen yhdessä muiden kanssa.
ei tarkoita,että miehet hylkäisivät
vaimonsa ja lapsensa ja kotinsa..
vaan sitä,että Jeesuksen tulee olla
ensimmäisenä elämässämme.
Perheettömänä voi antautua täysin
Jumalan käyttöön,
mutta perheellisillä on
vastuu perheestään ja kuitenkin
ensisijalla Jumalan tahto,jonka
mukaisesti hän perhettään ohjaa ja
johtaa.
"Jos ei maan päällä saa "mersua", niin taivaassa ainakin kelpaa huristella".
---
Kiitos, osallinen, kommenttistasi.
Se hyvin hyvin kuvaa monen uskovankin sydämentilaa!
¨
Raamattu varoittaa meitä mammonan havittelemisesta hyvin monessa paikassa.
RIKKAIDEN TUOMIO
Jaakob.5:1-6
--
5:1 Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa.
5:2 Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät;
5:3 teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä.
5:4 Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
5:5 Te olette herkutelleet maan päällä ja hekumoineet, te olette sydäntänne syötelleet teurastuspäivänä.
5:6 Vanhurskaan te olette tuominneet ja tappaneet; hän ei vastusta teitä.
--
Jaakob kertoo kirjeessään rikkaiden ja köyhien välisestä ristiriidasta.
Näyttää siltä, että juopa näiden kahden ihmisryhmän välillä oli suuri, kuten se näyttää olevan tänäkin päivänä.
Olin viime viikolla sukuloimassa pohjoisessa. Lähes jokaisessa vierailupaikassa tuli puheeksi raha ja ulkonainen menestyminen.
Jaakob sanoo kovia sanoja rikkaitten väärinkäytöksistä palkkalaisiaan kohtaan ja heidän tulevasta tuomiosta. Sen ajan palkkalainenhan oli kokonaan herransa armoilla (Matt. 20:13) eikä palkanmaksu useinkaan ollut kovin oikeudenmukaista (4).
Osat tulevat kuitenkin vaihtumaan (1-3).
Kaikki se ylellisyys, mihin rikkaat ovat panneet turvansa, menettää merkityksensä; ruokavarastot mädäntyvät, vaatteet syö koi, kullat ja hopeat ruostuvat.
Näin itsekkyys saa palkkansa.
Jo Vanhassa Testamentissa varoitettiin:
”Älä tee vääryyttä kurjalle ja köyhälle palkkalaiselle” (5. Moos. 24:14).
--
"On mahdollista Jumalalle
korottaa köyhä, alhainen
ja painaa suuri matalalle
ja rikas tielle köyhyyden.
Jumala ihmeet aikaan saa,
hän ylentää ja alentaa.
(Virsi 370:6).
---------------------
Muistakaamme Jeesuksen kehoitus:
Matt. 6:19-20
--
6:19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
6:20 Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.
1.Tim. 5:8
"Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi".
ideologiaa joa perustuisi niin paljolti palkkion toivoon tai rangaistukseen pelkoon kuin uskonnot.Itse en käsitä mitä pahaa on rikkaudessa jos se on rehellisesti saatu .Rikkaiden velvollisuus oli antaa hankkimastaan omaisuudesta osa kyöhille, joten ne jotka pystyivät työllään hankkimaan lisäarvoa ylläpitivät niitä jotka sihen eivät kyenneet.Se oli tuon maailmanajan lähes ainoa sosiaaliturva.
Ilman yritteliäisyyttä ei mikään yhteisö selviä ja yritteliäisyyden eräs motiivi on saada itselleen ei vain jokapäiväinen leipä, vaan jotain enemmäkin. Miten ne yhteisöt pärjäävät joissa ei saa rikastua on nähty.
VT kertoo että rikkaus on Jumalan siunaus ,joka tätä epäilee lukekoon Jobtarinan lopun, Job sai Jumalaltaan äkyomaisuuden eikä kellään ollut siihen nokan koputtamista,siinä ei tekopyhistelty. Jobin tarinan parasta antia onkin sen loppu, huumori taitaa vain jäädä usemmilta lukijoilta huomaamatta.Liika hurskaus on pahasta Raamattua lukiessa.
to..: "Rikkaiden velvollisuus oli antaa hankkimastaan omaisuudesta osa kyöhille, joten ne jotka pystyivät työllään hankkimaan lisäarvoa ylläpitivät niitä jotka sihen eivät kyenneet.Se oli tuon maailmanajan lähes ainoa sosiaaliturva".
---------
Aivan!
Moni käyttää väärin rikkauden tuomaa "etua" vain omaksi hyödykseen.
Ei pidä siis ajatella, että valta on etu, joka suo vallassa olevalle mahdollisuuden käyttää hyväkseen toisten palveluksia.
Jeesuksesta sanotaan, että ” ...ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä." ( Mt 20:28).
Itsekäs luontomme sotii aina Jumalan järjestystä vastaan.
Meidän on vaikea ymmärtää, ” Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne” (Matt 23:11).
Paavalin ohje sopii meillekkin:
"Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, ETTÄ HÄNELLÄ OLISI, MITÄ ANTAA tarvitsevalle" (Ef 4:28).
ORJAT JA ISÄNNÄT
TYÖNTEKIJÄT JA TYÖNANTAJAT
Ef. 6:5-9
---
6:5 Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle,
6:6 ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
6:7 hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
6:8 tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
6:9 Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä
tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
--
Palvelijoilla on omat velvollisuudet ja oikeudet, samoin kuin hänen isännälläänkin. Oikeudet ja velvollisuudet tulee jakaa oikein, kristillisesti.
Rooman valtakunnassa enemmistö ruumiillisen työn tekijöistä oli orjia. Isännillä oli rajaton valta orjiinsa nähden.
Orjilta puuttui täysin ihmisoikeudet.
Kristinuskon myötä orjuus hävisi pikku hiljaa. Näin sillä oli ja pitäisi nykyäänkin olla yhteiskuntaa muuttava voima.
Jumalan järjestys on tässäkin kaikkina aikoina sama; kaikessa työnteossa, on asema mikä tahansa, meidät on asetettu Jumalan palvelijoiksi, lähimmäistemme hyödyksi.
Työtä, joka on meille annettu, teemme ”sydämellä” (6), ”pelossa ja vavistuksessa”.
Paavali tarkoittaa tällä oikeaa suhdetta Jumalaan.
Paavalin sanat ”isännille” olivat aikaansa nähden vallankumoukselliset (9). Jumalan edessä kaikilla on sama ihmisarvo, vaikka tehtävät ovat erilaiset.
orjuus ei hävinnyt kristinuskon myötä vaan vasta yhteiskuntarakenteiden muuttuessa syistä joihin kristinusko ei vaikuttanut. Vielä 1800-luvulla monet kristityt puolustivat orjuutta Uuteen Testamenttiin vedoten ja ylläpitivät sitä mm Yhdysvalloissa ja muuallakin. Tässäkin kävi niin, että kristinusko joutui taipumaan yhteiskunnan mutosten edessä, kuten se on joutunut tekemään muissakin yhteiskunnallisissa oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymyksissä.
Vuorisaarnassaan Jeesus puhuu taivaallista aarteista ja Jumalan huolenpidosta (Matt. 6:19-34).
Minulla on kotonani lahjaksi saamani huoneentaulu, jossa on tekstinä Matt. 6:33:
”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan”.
Kumpa tämän aina muistaisimme.
On aina suuri vaara miellistyä ajallisiin. Tämä ilmenee tavaran ja omaisuuden (mammonan) ylenmääräisenä hamuamisena ja (j. 19-23) ja murheena ajallisista (j. 24-34).
Murhetta on sekä köyhillä, että rikkailla: köyhällä toimeentulosta, rikkaalla tavaransa säilyttämisestä.
Jeesus ei kiellä omaisuuden kartuttamista, vaan sen asettamista Jumalan rinnalle (j. 24).
Sanoohan Jeesus toisaalla:
”Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin” (Lk 16:9).
Omaisuudella voimme palvella Jumalaa.
--
”On meillä aarre verraton,
se kalliimpi on kultaa.
Myös jalokivi kallein on,
sen rinnalla vain multaa.
Näin suuren lahjan taivaasta
me saimme omaksemme,
sanansa Herra Jumala
kun antoi aarteeksemme.”
(Virsi 183:1)
Kuin se kun Mohammed lupasi neitsyitä martyyreille, ei yhtään mitään eroa.
saavat..Mohamedin mukaan ei mitään,koska
islamiuskoiset miehet ovat marttyyria-joo-o,
noinhan se olikin vai oliko-?!