Saksasta kuuluu erinomaisia uutisia, joiden merkitystä koko EUn kehitykselle ei ole vielä Suomessa täysin tajuttu. Maan perustuslakituomioistuin on päätöksessään todennut:
"Tuomioistuin edellyttää, että EU-lait on hyväksytettävä tästä lähtien ensin liittopäivillä ja liittoneuvostossa ennen kuin Saksan edustaja saa kirjoittaa nimensä papereihin Brysselissä.
Saksan osallistumisesta mahdollisiin EU:n sotilastoimiin ulkoista uhkaa vastaan on päätettävä liittopäivillä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Koska Saksa on itsenäinen valtio, jossa valta kuuluu perustuslain mukaan kansalaisille ja heidän vaaleissa valitsemilleen edustajille, niin myöskään Euroopan tuomioistuimen päätöksiä ei hyväksytä enää automaattisesti sellaisinaan.
Perustuslakituomioistuin voi alistaa ne tiistaisen päätöksensä perusteella koska tahansa omaan käsittelyynsä. Se voi olla myös hyväksymättä EU-tuomioistuimen päätöksiä, jos ne rikkovat sen mielestä Saksan perustuslakia.
Perustuslakituomarit ottivat kantaa myös mahdolliseen EU:n liittovaltioon. Saksan itsenäisyyttä ei saa purkaa ilman kansanäänestystä. "
"Saksalaisten asiantuntijoiden mukaan Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksellä on heijastusvaikutuksia myös muiden EU-maiden päätöksentekoon ja koko EU:n tulevaan toimintaan "
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/saksan_perustuslakituomioistuin_palautti_liittopaiville_vallan_eu-asioissa_838817.html?origin=rss
Erinomainen ja rohkea linjaus saksalaiselta tuomioistuimelta. EUn suuren maan näin merkittävä linjamuutos joudutaan väistämättä ottamaan huomioon koko EUn toimintatavoissa. Tämä tulee väistämättä johtamaan siihen, että päätösvaltaa palautetaan kansalliselle tasolle EUn keskusjohtoisuuden ja sääntelyn vähetessä.
Saksalainen tuomioistuin toteaan perustelussaan, että koska Saksa on itsenäinen valtio, ei EUn tuomioistuinten päätöksiä enää hyväksytä maassa sellaisenaan. Onko Suomi itsenäinen valtio ja tulisiko meidänkin toimia jatkossa samoin?
"Tuomioistuin edellyttää, että EU-lait on hyväksytettävä tästä lähtien ensin liittopäivillä ja liittoneuvostossa ennen kuin Saksan edustaja saa kirjoittaa nimensä papereihin Brysselissä.
Saksan osallistumisesta mahdollisiin EU:n sotilastoimiin ulkoista uhkaa vastaan on päätettävä liittopäivillä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Koska Saksa on itsenäinen valtio, jossa valta kuuluu perustuslain mukaan kansalaisille ja heidän vaaleissa valitsemilleen edustajille, niin myöskään Euroopan tuomioistuimen päätöksiä ei hyväksytä enää automaattisesti sellaisinaan.
Perustuslakituomioistuin voi alistaa ne tiistaisen päätöksensä perusteella koska tahansa omaan käsittelyynsä. Se voi olla myös hyväksymättä EU-tuomioistuimen päätöksiä, jos ne rikkovat sen mielestä Saksan perustuslakia.
Perustuslakituomarit ottivat kantaa myös mahdolliseen EU:n liittovaltioon. Saksan itsenäisyyttä ei saa purkaa ilman kansanäänestystä. "
"Saksalaisten asiantuntijoiden mukaan Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksellä on heijastusvaikutuksia myös muiden EU-maiden päätöksentekoon ja koko EU:n tulevaan toimintaan "
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/saksan_perustuslakituomioistuin_palautti_liittopaiville_vallan_eu-asioissa_838817.html?origin=rss
Erinomainen ja rohkea linjaus saksalaiselta tuomioistuimelta. EUn suuren maan näin merkittävä linjamuutos joudutaan väistämättä ottamaan huomioon koko EUn toimintatavoissa. Tämä tulee väistämättä johtamaan siihen, että päätösvaltaa palautetaan kansalliselle tasolle EUn keskusjohtoisuuden ja sääntelyn vähetessä.
Saksalainen tuomioistuin toteaan perustelussaan, että koska Saksa on itsenäinen valtio, ei EUn tuomioistuinten päätöksiä enää hyväksytä maassa sellaisenaan. Onko Suomi itsenäinen valtio ja tulisiko meidänkin toimia jatkossa samoin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomen byrokraatit ja hallitsijat taisivat rakastua aikanaan jatkuvaan neuvostosysteemin ja kotikommunistien suhteeseen ja piilopuuttumis-yrityksiin tuolloin oikeasti itsenäisen Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa.
Jos noin oli, niin on luonnollista, että valtaapitävät rakastavat edelleen vieran vallan alla oloa, ja nyt siis oikein todellisesti Euvostoliitossa osavaltiona, Eu-Suomena.
Muttta, toisaalta entisen neuvostomiehen, nykyisen EU.liittovaltiomiehen ja Venäjän putkilobbarin Lipposenkin ura taitaa olla laskemasa?
Olen sitä mieltä, että itsenäisen Suomen on syytä toimia Saksan mallin mukaisesti eli korostaa kansallisen päätöksenteon merkitystä.
Jos se ei riitä, niin täytyy harkita EU:sta eroamista sen tietyistä eduista huolimatta.
Jouko Piho
Tuleekohan tämä johtamaan käytännössä siihen, että kaikki EU-lait yms käsitellään ja hyväksytetään etukäteen Saksan parlamentilla ja vasta sen jälkeen niitä tarjotaan muille maille?
Jos käytäntö ajautuu tähän suuntaan niin sen seurauksena Saksan parlamentilla tulee olemaan enemmän sananvaltaa Suomen lainsäädäntöön kuin Suomen eduskunnalla. Saksalaiset ovat päässeet tavoitteeseensa 60 vuoden jälkeen!
Sääli pilata ilonaiheenne, muttei tuo Saksan uuditus käytännössä ole edes kovin merkittävä. Asian ydinhän on:
"Tuomioistuin edellyttää, että EU-lait on hyväksytettävä tästä lähtien ensin liittopäivillä ja liittoneuvostossa ennen kuin Saksan edustaja saa kirjoittaa nimensä papereihin Brysselissä."
Tämä siis tarkoittaa sitä, että SAKSA ei voi ratifioida EU-lakeja ennen kuin sen liittopäivät (vrt. eduskunta) hyväksyy esityksen. Tämä ei siis vaikuta mitenkään EU:n toimintaan yleisesti, vaan on pelkästään Saksan sisäinen asia. Muutos ei siis estä EU-lakien läpimenoa määräenemmistöpäätöksellä, vaikka Saksa vastustaisikin esitystä. Kyse on Saksan sisäisestä vallanjaosta, eikä se muuten vaikuta EU:n päätöksentekoon.
"Jos käytäntö ajautuu tähän suuntaan niin sen seurauksena Saksan parlamentilla tulee olemaan enemmän sananvaltaa Suomen lainsäädäntöön kuin Suomen eduskunnalla. Saksalaiset ovat päässeet tavoitteeseensa 60 vuoden jälkeen!"
Ei Saksa voi tehdä tällaista päätöstä yksipuolisesti, vaan se vaatisi kaikkien muidenkin EU-maiden hyväksynnän (mikä ei toteutuisi). Sitä paitsi se olisi muille maille aika paska homma, jos Saksa saisi kaikkiin päätöksiin veto-oikeuden. Suomen asema ei tästä ainakaan paranisi. Onneksi asia ei ole näin.
Tähän suuntaan ollaan muuten menossa kaikissa EU-maissa Lissabonin sopimuksen myötä. Lissabonin sopimus nimittäin lisää kansallisten parlamenttien valtaa suhteessa kansallisiin hallituksiin, vaikkeikaan näin paljon kuin Saksassa.
Arvattavissa oli, että EU-intoilijat yrittävät hetken mietittyään vähätellä Saksan tuomioistuimen päätöstä. No, se heille sallittakoon...
"Tämä siis tarkoittaa sitä, että SAKSA ei voi ratifioida EU-lakeja ennen kuin sen liittopäivät (vrt. eduskunta) hyväksyy esityksen."
Sanottiinkos jutussa noin? Ei minusta. Siinä sanotaan, ettei Saksan edustaja saa kirjoittaa nimeään paperein Brysselissä, ennen kuin ko laki on ensin hyväksytty liittopäivillä JA liittoneuvostosssa. Käsitykseni mukaan EU-laki ei voi lähteä edes jäsenmaihin ratifioitavaksi ennen kuin siinä on kaikkien maiden "edustajien" puumerkki EU-tasolla -> Saksan liittopäivillä ja liittoneuvostolla on veto-oikeus. Tämä koskee myös määräenimmistöllä tehtäviä päätöksiä.
"Ei Saksa voi tehdä tällaista päätöstä yksipuolisesti, vaan se vaatisi kaikkien muidenkin EU-maiden hyväksynnän (mikä ei toteutuisi). Sitä paitsi se olisi muille maille aika paska homma, jos Saksa saisi kaikkiin päätöksiin veto-oikeuden. Suomen asema ei tästä ainakaan paranisi."
Teki jo! Olet oikeassa: Suomen asema ei tästä parane!
Kaikenkaikkiaan tämä uusi tilanne on varmasti kaikille epäselvä. Varmaa kuitenkin on, että sillä tulee olemaan järisyttäviä vaikutuksia EUn toimintaan ja myös muissa maissa ruvetaan huutamaan oikeutta vastaavaan käytäntöön.
Toinen mielenkiintoinen asia seurattavaksi tulee olemaan tuomioistuimen vaatimien lakien muutoksien onnistuminen Saksassa. Aikataulu on erittäin tiukka eikä ole ollenkaan kirkossa kuulutettu etteikö Lissabonin-sopimuksen kohtalo saisi vielä uusia käänteitä...
"Sanottiinkos jutussa noin? Ei minusta. Siinä sanotaan, ettei Saksan edustaja saa kirjoittaa nimeään paperein Brysselissä, ennen kuin ko laki on ensin hyväksytty liittopäivillä JA liittoneuvostosssa. Käsitykseni mukaan EU-laki ei voi lähteä edes jäsenmaihin ratifioitavaksi ennen kuin siinä on kaikkien maiden "edustajien" puumerkki EU-tasolla -> Saksan liittopäivillä ja liittoneuvostolla on veto-oikeus. Tämä koskee myös määräenimmistöllä tehtäviä päätöksiä."
Valitettavasti olet väärässä. Asia on toki noin perussopimusten tasolla, mutta ne pitää joka tapauksessa hyväksyttää kaikkien maiden parlamenteissä. Mutta kun puhutaan direktiiveistä ja asetuksistä, niihin ei tarvita suoranaista ratifiointia. Päätös tehdään ministerineuvostossa ja EU-parlamentissa. Ministerineuvostossa Saksan edusajat joko puoltavat tai vastustavat ehdotusta. Tämä muutos muuttaa sen, että ministerineuvoston hyväksyntä pitää ensin käyttää Saksan liittopäivillä, ennen kuin saksalaiset ministerit voivat tehdä päätöksensä. Tämän jälkeen direktiiviä tai asetusta ei enää tarvitse ratifioida jäsenmaissa, vaan se tulee voimaan sellaisenaan tai se harmonisoidaan jäsenmaiden lainsäädäntöön.
"Käsitykseni mukaan EU-laki ei voi lähteä edes jäsenmaihin ratifioitavaksi ennen kuin siinä on kaikkien maiden "edustajien" puumerkki EU-tasolla"
Tämä ei siis pidä paikkansa. Normaalia EU-lakia ei tarvitse erikseen jäsenmaissa ratifioida, ja se tulee voimaan joko yksimielisyyspäätöksellä tai määräenemmistöllä. Kaikkien EU-edustajien (eli siis jäsenmaiden ministerien) ei tarvitse esitystä kannataa, mikäli äänestetään määräenemmistöllä. Ainut asia, mihin Saksan liittopäivät voi vaikuttaa, on Saksan kanta ministerineuvostossa.
Koita ymmärtää, ettei Saksa, tai mikään muu EU-maa, voi yksipuolisesti tehdä sellaista päätöstä, että he antaisivat itselleen veto-oikeuden EU-päätöksiin. Se olisi mm. Maastrichtin sopimuksen vastaista. He ovat luovuttaneet EU-sopimuksilla tietyn osan vallasta EU-hallinnolle, eikä sitä voi ottaa pois eroamatta EU:sta. Ei Saksa voi yksipuolisesti irtautua jo hyväksytyistä sopimuksista ja pysyä silti osana EU:ta.
Yrittäkää pitää erillään tavanomaiset EU.lait, eli asetukset, direktiivit ja päätöset, sekä EU-perussopimukset. Niiden hyväksymiskäytäntö on hyvin erilainen ja tässä yhteydessä ne sekoittuvat helposti.
Lisäksi haluan tuoda esille, että Suomessa on ollut jo pitkään Saksan kaltainen systeemi EU-asioiden käsittelyssä. Suomen edustunat antaa hallitukselle oman kantansa EU-asioista, jonka pohjalta hallitus muodostaa Suomen kannan. Menettely ei toki ole niin absoluuttinen kuin nyt Saksassa, mutta eduskunta osallistuu kuitenkin EU-päätöksentekoon ennemmän kuin monessa muussa maassa.
Pointtina vielä kerran muutoksen merkitys: Saksan liittopäivät (eduskunta) päättää, mikä on Saksan kanta ministerineuvostossa, ei Saksan hallitus. Mikä tahansa määräenemmistöllä hyväksyttävä EU-laki voi kuitenkin tulla voimaan, vaikka Saksa sitä vastustaisikin - aivan kuten ennenkin.
Kieltämättä hieman sekava asia, jota eivät vielä ole asiantuntijatkaan osanneet julkisuudessa selkeästi kommentoida. Uutisessa kuitenkin puhuttiin vain EU-laeista.
Veikkaan kuitenkin, että tästä tulee vielä melkoinen soppa. Kuvitteleppa tilannetta, jossa Saksan liittopäivät tai liittoneuvosto on asettunut vastustamaan jotain asiaa, joka EUssa kuitenkin hyväksytään. Koskeeko Saksan perustuslakituomioistuimen periaatepäätös olla noudattamatta EU-tuomioistuimen päätöksiä, mikäli ne ovat ristiriidassa Saksan lainsäädännön kanssa, myös tilanteita, joissa EU-lait ovat ristiriidassa Saksan omien lakien kanssa?
Asiasta on toistaiseksi uutisoitu melko vaitonaisesti. Saksan tuomioistuimen linja vaikuttaa kuitenkin olevan, että maan liittopäivien ennakoon ilmoittama kanta on maan lakien mukainen ja sitova eikä maa voi noudattaa EUsta tulevia lakeja etc, jotka poikkeavat tuosta kannasta. Tuomioistuin korosti Saksan omien elinten asemaa ylimpänä päättävänä elimenä; itsenäisestä maasta kun on kyse.
Suomeenkin tulisi saada pikaisesti perustuslakia valvova tuomioistuin, joka varmistaisi että mm EU-asioissa toimitaan lain puitteissa. Nykyinen tilanne, jossa pukki on kaalimaan vartijana, ei herätä luottamusta.
"Asiasta on toistaiseksi uutisoitu melko vaitonaisesti. Saksan tuomioistuimen linja vaikuttaa kuitenkin olevan, että maan liittopäivien ennakoon ilmoittama kanta on maan lakien mukainen ja sitova eikä maa voi noudattaa EUsta tulevia lakeja etc"
Tällaisesta en ole kuullut, eikä tuo käsittääkseni olisi EU-sopimusten puitteissa mahdollista. Maastrichtin sopimuksen mukaan jäsenmaiden on muokattava perustuslakinsa siten, että se mahdollistaa EU:n keskitetyn päätöksenteon. En usko, että Saksan perustuslakituomioistuimen päätös koskee muuta kuin EU-tuomioistuimen päätöksiä ja Saksan sisäistä valtajakoa hallituksen ja liittopäivien välillä.
http://hemmokoskiniemi.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/03/saksan-tuomioistuin-valta-palautettava-eulta-parlamentille/
kommentteja unohtamatta, niitä on yli 50.