Suomi kieltäytyi hyökkäämästä edes lähelle Leningradia. Yhtään kranaattia ei ammuttu, eikä pommia pudotettu. Ainoatakaan avustuslähetystä ei tuhottu tai käännyttety.
Satlin hylkäsi Leningradin. Se olisi helposti voitu vallata takaisin tai ainakin evakuoida ajoissa. Sitä ei tarkoituksella tehty.
Leningrad oli Stalinin pahimman kilpailijan Sergei Kirovin kaupunki. Siksi Stalin murhautti Kirovin 1936 ja antoi kaupungin nääntyä nälkään.
Stalinin yrityksistä huolimatta kaupungissa kuoli nälkään vain 541 900 ihmistä. Puolet vähemmän kuin Stalinin propaganda väittää.
Ryti tuli Väinö Voionmaan kanssa 19.5. 42 siihen tulokseen, että L:sta tulisi vapaakaupunki. "Olisi ikävää, jos meidän teoksemme jäisi historiaan sellaisen Karthagon hävittäminen".
Mannerheim ei pitänyt L:n hävittämistä järkevänä. Hän arvioi venäläisten vain rakentavan sen uudelleen.
Suomalaiset seisoivat yhdessä NL:n kanssa sovitun Tarton rauhan rajalla. Sitähän NL tarjosi mm. elokuussa 1941.
Satlin hylkäsi Leningradin. Se olisi helposti voitu vallata takaisin tai ainakin evakuoida ajoissa. Sitä ei tarkoituksella tehty.
Leningrad oli Stalinin pahimman kilpailijan Sergei Kirovin kaupunki. Siksi Stalin murhautti Kirovin 1936 ja antoi kaupungin nääntyä nälkään.
Stalinin yrityksistä huolimatta kaupungissa kuoli nälkään vain 541 900 ihmistä. Puolet vähemmän kuin Stalinin propaganda väittää.
Ryti tuli Väinö Voionmaan kanssa 19.5. 42 siihen tulokseen, että L:sta tulisi vapaakaupunki. "Olisi ikävää, jos meidän teoksemme jäisi historiaan sellaisen Karthagon hävittäminen".
Mannerheim ei pitänyt L:n hävittämistä järkevänä. Hän arvioi venäläisten vain rakentavan sen uudelleen.
Suomalaiset seisoivat yhdessä NL:n kanssa sovitun Tarton rauhan rajalla. Sitähän NL tarjosi mm. elokuussa 1941.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mannerheim käski armeijaa, Rytin valtuuttamana, saartamaan Leningradin pohjoisesta samaan aikaan kun saksalaiset etenivät sen etelälaidalle. Suomalaiset hyökkäsivät vanhan rajan yli Leningradin uloimmalle puolustusvyöhykkeelle - tosin monet työläiset kieltäytyivät ylittämästä vuoden 1920 rajaa. Heidät piti pakottaa siihen kuolemalla uhaten.
Mannerheim eteni Syvärille, jonne toivoi saksalaisten pääsevän etelän suunnasta, Tihvinästä. Silloin olisi koko Leningradin alue ollut loukossa. Kaikki isomman saartorenkaan vangiksi jääneet olisi tuhottu armotta saksalaisten ja suomalaisten toimesta, ja Leningrad itse hävitetty kaikkine kulttuuriarvoineen maan tasalle. Suomen raja olisi sen jälkeen kulkenut Nevajoella.
Suomalaiset alkoivat tarkistaa sodanpäämääriään vasta sitten kun Stalin ja Zhukov olivat murskanneet natsijoukot Moskovan edustalla. Siihen asti oltiin Suur-Suomea tekemässä. Niin tai näin, miljoona siviiliä menehtyi epäinhimillisissä oloissa Leningradin saksalais-suomalaisen murhasaartorenkaan sisäpuolella.
puoli miljoonaa kuoli nälkään piirityksen aikana. NL:ssa tosin oli pysyvä nälänhätä koko sen olemassaolon ajan. Kuolleitahan oli miljoonia. Ei niitä silti pidä sotkea Leningradiin, jonka piiritykseen Suomella ei ollut osaa ei arpaa. Suomi seisoi laillisella rajallaan.
on käynyt opintomatkalla ”Vallankumouksen kehdossa” Myös Pohjois-Koreassa oli pahimmankin nälänhädän hetkellä sotilailla kolminkertaiset elintarvikeannokset siviileihin verrattuna. Pitihän yhteiskunnan tukipylväät pitää hyvällä mielellä. NKVD-joukkojen annoksia en uskalla edes arvata.
”Niin tai näin, miljoona siviiliä menehtyi epäinhimillisissä oloissa Leningradin saksalais-suomalaisen murhasaartorenkaan sisäpuolella.”
"Venäläisten tutkimusten mukaan vain puoli miljoonaa kuoli nälkään piirityksen aikana. "
Lienevät jotain Jeltsinin ajan tutkimuksia. Monet neuvostolähteet puhuvat miljoonasta. Ja sitä paitsi: "vain puoli miljoonaa" - vain puoli miljoonaa? Hirveä murhahan se on joka tapauksessa, saksalaisten ja suomalaisten tunnolla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset.
Et löydä vastaavaa - et koskaan et milloinkaan, suomalaisten tekeminä!
Miksi emme pommittaneet Lenigradin siviilejä, tai ampuneet konekiväärillä lentokoneista lapsia ja vanhuksia ( Leningradin) kaupungin kaduille?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Continuation-War-defensive-lines.png
Suomen vanha Tarton sopimuksen aikainen raja. Siinä sotilaamme olivat - yli 30 kilometrin päässä Leningradista lähes kolme vuotta. Asemasotavaiheen 1941 - 1944 aikana suomalaiset eivät ampuneet YHTÄÄN tykin laukausta Lenigradin kaupungin alueelle, siviilien sekaan!
Luvut ovat Harrison Salisburyn sekä nykyvenäläisten tutkijoiden Dzeniskevitsin ja Lomaginin ilmoittamia. Stalinilainen historiankirjoitus vääristelee tahallaan lukuja. Totuus on, että Leningradissa kuoli ihmisiä nälkään jokaisena neuvostovallan vuotena ainakin 1950-luvun puoliväliin. Saarron aikana kuolemia oli tietysti normaalia enemmän. Ruoka jaettiin sotilaille, puolueen jäsenille ja aseteollisuuden työläisille.
Suomalaisia on turha syyttää. Ei Suomesta ruokaa viety Leningradiin 1918-1939 aikanakaan.
Puna-armeija olisi voinut helposti avata tien Leningradiin jo syksyllä -41 Hitlerin siirrettyä joukkoja Ukrainaan ja Moskovan suuntaan. Saksalaiset jäivät selvästi alivoimaisiksi. Sama tilanne oli uudelleen loppusyksyllä -42, kun Mannsteinin joukot oli siirrettävä etelärintamalle.
Sitä ei kuitenkaan haluttu tehdä, koska Stalin ei piitanut siviiliväestä. Vasta sodan jälkeen Leningradista alettiin tehdä sankarikaupunkia ja neuvostorikoksia ryhdyttiin peittelemään. Se liittyi Länsi-Saksan vastaiseen kampanjaan.
Suomalaiset stallarit korostavat Leningradin kohtaloa yrittäessään puolustella Satlinin virheitä ja raakamaisia tekoja omaa ja naapurikansoja kohtaan. Selitykset eivät kuitenkaan auta. Jopa venäläiset haluavat tietää totuuden 2. MS:sta, vaikka sitä Venäjän hallintokin yrittää vielä peitellä.
Liitto Hitlerin kanssa 1939-41 ja yhteinen Euroopan valloitus on edelleen liian kova pala Venäjän johdolle. Eivät sitä pysty myöntämään nämä palstan stallarivalehtelijatkaan.
Suomalaiset tunkeutuivat vanhan rajansa yli Leningradin ulommalle puolustusvyöhykkeelle. Suomalaisten asemat olivat Leningradin saartorintaman pohjoinen siipi. Mutta vuonna 1944 sekä saksalaiset että suomalaiset saartaja-anastajat karkoitettiin verissä päin lokakuun vallankumouksen kaupungin edustalta. Kymmenessä päivässä punainen vapautusarmeija ryntäsi Viipuriin saakka ajaen pakenevia suomalaisia edellään kuin karjalaumaa! MUISTAKOOT SUOMALAISET REVANSSISTA HAAVEILEVAT KIIHKONATIONALISTIT IKUISESTI TUON KESÄKUUN 1944.
suureen siviiliuhrien määrään, ja pääkaupungin totaaliseen tuhoamiseen.
Viimeksi Tsetseniassa, Grozni ja siviiliväestö tuhottiin totaalisesti, vaikka sissit olivat vuoristossa piiloissansa. Siviiliväestön tappamisella Venäjä on aina pystynyt murtamaan vastustajan henkisen selkärangan.
Länsiliittoutuneet pommittivat Berliininkin tuusan nuuskaksi. Kun neuvostoliittolaiset vapauttivat Saksan pääkaupungin, se oli raunioina, ja saksalaiset nälissään, moni vailla kattoa pään päälle. Puna-armeijan ensimmäinen tehtävä oli elintarvikehuollon organisoiminen. Saksalaiset, joille Goebbelsin propaganda oli uskotellut venäläisten olevan hirviöitä, yllättyivät, kun neuvostosotilaat antoivat heille leipää ja uskoa tulevaisuuteen.
Nimittäin Hitlerin tarkoitus oli liittää Baltianmaat osaksi Suur-Saksaa ja myöhemmin sama kohtalo oli odottamassa Suomea.
Puolessa välissä seuraavaa artikkelia on ennen Talvisotaa neuvoteltu rajalinja Kannaksella. Korvaukseksi rajalinjan muutoksesta Stalin tarjosi 2,3 kertaa enemmän maata Pohjois-Karjalasta.
Ilmeisimminkin myös tuo vaadittu linja olisi aiheuttanut nälkäkuolemia Leningradissa, ellei sitten Suomi olisi sallinut elintarvikkeiden kuljettamista aluevesiensä läpi sodan aikana pohjois-Laatokalla.
Muurmannin rata
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muurmannin_rata
olisi toki tuonut riittävästi ravintoa Leningradiin mikäli suomalaiset joukot olisivat pysyneet Moskovan rauhan rajalla.
Nyt suomalaiset katkaisivat radan Kantalahden eteläpuolella ja siten estivät ruuan tulon Petroskoihin josta se olisi voitu Laatokan pohjoispuolitse kuljettaa Leningradiin.
Koska suomalaiset joukot eivät pysyneet vuoden 1940 rajalla voidaan katsoa että 634 000 - noin miljoona venäläistä kuoli nälkään Leningradissa sodan aikana.
tulee tässä
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/talvisota.html
suojelulta. Totuus on, että elämäntien kautta oli yhteys rataverkkoon ja edlleen Arkangeliin ja Muurmanskiin. Ruokaa olisi voitu tuoda, mutta asia ei Stalinia kiinnostanut. Mitä väliä siviileistä? Kyllä niitä riitti.
Nälkäkuolemia on haluttu korostaa vain sen takia, että huomio kiinnittyisi pois neuvostojohdon syyllisyydestä. Sodan aikana kuoli miljoonia ihmisiä nälkään neuvostohallinnon alueilla. Se oli niin tavanomaista, ettei asiaan ole juuri kiinnitetty huomiota. Ja mitäpä väliä. Ihmisiähän ne vain olivat. Niitä syntyi koko
ajan lisää.
"Yhtään kranaattia ei ammuttu, eikä pommia pudotettu."
Keväällä 1944 pommitettiin Leningradin lentokenttiä muutaman kerran. Silloin liityttiin Talinnaa pommittamasta palaavien NL:n koneiden letkaan ja käytiin pudottamassa pommit juuri kentälle laskeutuneiden koneiden joukkoon.
enää. Itse asiassa saarto oli avattu jo tammikuussa -43.