ottakaas kantaa

"Uskonnollisuuden aivokemiaa.


Kiihkouskovaisuudella, alkoholismilla, masennuksella, kaksisuuntaisella persoonallisuushäiriöllä, lapsuudessa koetulla väkivallalla on yhteinen nimittäjä.

Serotoniinin puutos

Tukholman Karoliinisessä sairaalassa suoritetussa kokeessa psykiatrit seurasivat PET-kameralla seroniiniaktiivisuutta 15 miehen aivoissa. Skeptisesti henkimaailman asioihin suhtautuvien aivoista löytyi runsaasti serotoniinia vastaanottavia reseptoreita. Henkien olemassaoloon ja yliluonnollisiin uskovien serotoniiniaktiivisuus oli puolestaan silmiinpistävän vähäistä.

Kaksos- ja adoptiotutkimusten mukaan vain osa yksilöiden uskonnollisessa virityksessä selittyy ympäristöllä ja kulttuurilla. Noin puolet eroista liittyy tavalla tai toisella geeneihin.

Onko uskonnot verrattavissa väkivaltaan?

Lapsuuden aikana aivot kehittyvät, luovat yhteyksiä ja reseptoreita. Lapsuuden aikaisella fyysisellä pahoinpitelyllä on samanlainen lopputulos aikuisiän serotoniiniaineenvaihduntaan, kuin yliluonnilliseen uskovien vähäisellä serotoniiniaktiivisuudella.

Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa serotoniiniaineenvaihdunnassa muutoksia, jotka jatkavat pahoinpitelyjen ketjua sukupolvesta toiseen. Tämän paljastaa Chicagon yliopiston apinatutkimus.

Mikäli reesusapinaäiti suhtautui hyvin kielteisesti poikaseensa ja kohteli tätä kaltoin, apinavauvan aivot tuottivat vähemmän serotoniinia. Serotoniinin puute liittyy ahdistukseen, masennukseen ja aggressioon niin apinoissa kuin ihmisissä.

Tutkimuksen mukaan pahoinpidellyn lapsen varhainen serotoniinihoito vähentää todennäköisyyttä, että lapsesta itsestään kasvaa pahoinpitelevä vanhempi.

Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer väittää myös, että uskonnollisuus ja käsitykset jumalasta ovat aivojen kemiallisten prosessien tulosta. Hän uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee näitä prosesseja. Hamerin mukaan uskonnollisuutta ohjaa VMAT2-geeni. Siitä on olemassa kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnos on Hamerin tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempi henkisesti suuntautuneilla ihmisillä kuin toinen.

”Aivosolujen välittäjäaineiden määrän on helppo kuvitella vaikuttavan hengellisiin kokemuksiin. Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.”

VMAT2-geenin säätelemiin välittäjäaineisiin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniini liittyy esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen ja hermostuneisuuden tuntemuksiin.

Edellä esitetyistä kohdista hieman provosoimalla saa päätelmän, että uskonto nimistä virusta voitaisiin hoitaa jo varhaislapsuudessa tunnistamalla VMAT2-geenin riskiryhmä ja aloittamalla varhainen serotoniinihoito näissä yksilöissä.


Lähteitä:
[www.tieteenkuvalehti.com]
[www.tiede.fi]
[keskustelu.skepsis.fi]
[ajp.psychiatryonline.org] "



*Lainattu vapareiden keskustelu-foormilta.
28355
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

palstalla, että hihut ovat pahoinpideltyjä ressukoita.

Ei uskonnot ilman välivallan käyttöä säilyisi edes hengissä vaan ne kuolisivat pois.

Äänestä

ihmeelliset näkemykset! Kukahan tämmöiseen soopaan uskoo?

Ja esität:

""Edellä esitetyistä kohdista hieman provosoimalla saa päätelmän, että uskonto nimistä virusta voitaisiin hoitaa jo varhaislapsuudessa tunnistamalla VMAT2-geenin riskiryhmä ja aloittamalla varhainen serotoniinihoito näissä yksilöissä.""

Eikös tuo ylläesitetty viittaisi siihen, että ihminen tietoisesti haluaisi muuttaa elinympäristöään ja tässä ympäristössä olevia eliöitä?

Eikä kehitysopin sattumaan pohjautuva geenimuuntelu enää toteutuisikaan?

Äänestä
  • Asian voi myös nähdä niin, että perimä ja kasvuympäristö muokkaavat jokaista vähän erilailla. Pitäisi myös oppia hyväksymään se, että ihmiset ovat erilaisia. Jos joku kaipaa uskoa elämäänsä, niin se on hänelle sopiva ratkaisu, ja jos joku ei kaipaa uskontoa, niin se on hänelle sopiva ratkaisu. Erilaisuushan ihmisistä tekee mielenkiintoisia. Olisihan se ihan kauheata, jos naapurissa asuisi minun näköisiä kloonejani, jotka puhuisivat minun juttujani, harrastaisivat minun harrastuksiani ja kulkisivat samanlaisissa vaatteissakin. Siinähän katoaisi oma ainutlaatuisuus.

    On ollut keskustelua siitäkin, että kasvattajille asetetaan tiettyjä tavoitteita, mitkä normaalin lapsen pitää saavuttaa. Osa yksilöiden luontaisista persoonaallisuuden piirteistä luokitellaan ei toivotuiksi lähes sairauksien oireiksi. Esimerkiksi introverttius, ujous ja varautuneisuus eivät ole nykyään in. Em ominaisuudet eivät ole eduksi teamworkingissa, mikä alkaa olla ainoa hyväksytty tapa tehdä yhtään mitään kouluissa ja opiskelussa yleensä. Kun ihminen pakotetaan omaksumaan luonteenpiirteitä, jotka ovat ristiriidassa oman persoonallisuuden kanssa, homma menee herkästi henkisen väkivallan puolelle.

    Äänestä

  • >> Eikös tuo ylläesitetty viittaisi siihen, että ihminen tietoisesti haluaisi muuttaa elinympäristöään ja tässä ympäristössä olevia eliöitä? > Eikä kehitysopin sattumaan pohjautuva geenimuuntelu enää toteutuisikaan?

    Äänestä

15 henkilöä on aika pieni otos, sattuma voisi noin pienessä aineistossa selittää eroja. Varsinkin montako näitä skeptikoita semmoiseen otokseen mahtuu, 2-4? Sinänsä aihe on mielenkiintoinen ja olisi mielenkiintoista nähdä siitä laajempi tutkimus.

Äänestä
  • Aatami olet jo hereillä, niin kerrotko minulle tästä kehitysopista yhden jutun, joka minua askarruttaa!

    Darwinhan puhuu muun muassa tästä sattumanvaraisesta geenimuutoksesta. No ei tässä vielä mitään, mutta kun kaikilla eliölajeilla on muka yksi ja yhteinen esi-isä!

    Onko tämä yksi ja ainut esi-isä sitten elänyt ensin maalla vai vedessä?

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    Aatami olet jo hereillä, niin kerrotko minulle tästä kehitysopista yhden jutun, joka minua askarruttaa!

    Darwinhan puhuu muun muassa tästä sattumanvaraisesta geenimuutoksesta. No ei tässä vielä mitään, mutta kun kaikilla eliölajeilla on muka yksi ja yhteinen esi-isä!

    Onko tämä yksi ja ainut esi-isä sitten elänyt ensin maalla vai vedessä?

    Emme tiedä ensimmäisestä eläväksi luokiteltavasta eliöstä mitään, mutta jotakin voi toki spekuloida. Maalla on tuskin ollut olosuhteita, jossa se olisi voinut kehittyä, todennäköisemmin se on jonkinlaisessa lammikossa/nesteessä kehittynyt.

    Äänestä

  • UPDATE_8929730 kirjoitti:

    Emme tiedä ensimmäisestä eläväksi luokiteltavasta eliöstä mitään, mutta jotakin voi toki spekuloida. Maalla on tuskin ollut olosuhteita, jossa se olisi voinut kehittyä, todennäköisemmin se on jonkinlaisessa lammikossa/nesteessä kehittynyt.

    tämä ensimmäinen eliö on kehittynyt lammikkossa/nestessä, niin onko tästä esi-isästä kehitys kulkenut edelleen sitten maaneliöiden suuntaan vai vedeneliöiden suuntaan?

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    tämä ensimmäinen eliö on kehittynyt lammikkossa/nestessä, niin onko tästä esi-isästä kehitys kulkenut edelleen sitten maaneliöiden suuntaan vai vedeneliöiden suuntaan?

    mikään abiogeneesin ja ensimmäisten eliöiden asiantuntija. Passaan nyt kysymyksen, joka muutenkin oli hiukan sekava. Heitän vastakyssärin, jonka olen tehnyt ennenkin:

    Ihmistä lukuunottamatta muilla ihmisapinoilla on 48 kromosomia, siis 24 kromosomiparia. Ihmisellä on 23 kromosomiparia. Kuinka tämä on mahdollista, jos evoluutioteoria pitää paikkansa? Ainoa mahdollinen selitys on, että ihmisen kehityshistorian aikana kaksi kromosomia on liittynyt yhteen yhdeksi kromosomiksi.

    Ja kuinka ollakaan: Kromosomeilla kun on päissään erityiset DNA-sekvenssit, telomeerit, ja keskellä erilainen sekvenssipätkä, sentromeeri. Jos kaksi kromosomi(pari)a yhdistyi menneisyydessä, ihmisen genomin kromosom(ipar)eista yhdellä olisi telomeerit paitsi päissään, vaan myös keskellä. Ja kaksi sentromeeria, keskimmäisen telomeerin ollessa niiden välissä. Lisäksi ihmisapinoiden genomeista on löydyttävä kaksi kromosomia, joiden rakenne vastaa päistään toisiinsa liitettynä tätä samaa fuusioitunutta ihmiskromosomia. Vuoden 2005 kartoituksen tuloksena saatiin, kromosomi(pari) numero 2, siis ihmisen toiseksi suurin kromosomi. Kaksi sentromeeria ja niiden välissä ylimääräinen telomeeri. Kromosomin rakenne vastaa ihmisapinoiden kromosomeja 12 ja 13 liitettynä päistään toisiinsa.

    Kun sinä et kerran usko, että ihmisellä olisi yhteinen esi-isä bonobon, simpanssin ja gorillan kanssa, niin tietenkin pystyt tämän selittämään ilman oletusta yhteisestä esi-isästä? Kerrohan teoriasi, mistä siinä on oikeasti kysymys. Eihän tähtis toki mutupohjalta kiellä asioita niihin tutustumatta?

    Äänestä

  • UPDATE_8929730 kirjoitti:

    mikään abiogeneesin ja ensimmäisten eliöiden asiantuntija. Passaan nyt kysymyksen, joka muutenkin oli hiukan sekava. Heitän vastakyssärin, jonka olen tehnyt ennenkin:

    Ihmistä lukuunottamatta muilla ihmisapinoilla on 48 kromosomia, siis 24 kromosomiparia. Ihmisellä on 23 kromosomiparia. Kuinka tämä on mahdollista, jos evoluutioteoria pitää paikkansa? Ainoa mahdollinen selitys on, että ihmisen kehityshistorian aikana kaksi kromosomia on liittynyt yhteen yhdeksi kromosomiksi.

    Ja kuinka ollakaan: Kromosomeilla kun on päissään erityiset DNA-sekvenssit, telomeerit, ja keskellä erilainen sekvenssipätkä, sentromeeri. Jos kaksi kromosomi(pari)a yhdistyi menneisyydessä, ihmisen genomin kromosom(ipar)eista yhdellä olisi telomeerit paitsi päissään, vaan myös keskellä. Ja kaksi sentromeeria, keskimmäisen telomeerin ollessa niiden välissä. Lisäksi ihmisapinoiden genomeista on löydyttävä kaksi kromosomia, joiden rakenne vastaa päistään toisiinsa liitettynä tätä samaa fuusioitunutta ihmiskromosomia. Vuoden 2005 kartoituksen tuloksena saatiin, kromosomi(pari) numero 2, siis ihmisen toiseksi suurin kromosomi. Kaksi sentromeeria ja niiden välissä ylimääräinen telomeeri. Kromosomin rakenne vastaa ihmisapinoiden kromosomeja 12 ja 13 liitettynä päistään toisiinsa.

    Kun sinä et kerran usko, että ihmisellä olisi yhteinen esi-isä bonobon, simpanssin ja gorillan kanssa, niin tietenkin pystyt tämän selittämään ilman oletusta yhteisestä esi-isästä? Kerrohan teoriasi, mistä siinä on oikeasti kysymys. Eihän tähtis toki mutupohjalta kiellä asioita niihin tutustumatta?

    ollut sekava, ihan selkeä se oli! Minusta olisi vaan ollut mielenkiintoista tietää.

    Ja nyt Sinä hyppäät kyllä aika kauas tässä kehitysopissa, suoraan apinateoriaan? Ja olet oikeassa, en minä mitään kiellä tai myönnä, jos asiaan ei tutustu (edes jollakin tasolla).

    Ja apinateoriaan pääsy kyllä edellyttää ensin tutustumista kehitysopin perusteisiin. Sieltähän tämä muunnosketju on kokonaisuudessaan lähtöisin.

    Ja muutekseen noissa kehitysopin perusteissa onkin havaittavissa aika jänskiä, jopa 'outoja' piirteitä! Siis ollakseen totta!

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    ollut sekava, ihan selkeä se oli! Minusta olisi vaan ollut mielenkiintoista tietää.

    Ja nyt Sinä hyppäät kyllä aika kauas tässä kehitysopissa, suoraan apinateoriaan? Ja olet oikeassa, en minä mitään kiellä tai myönnä, jos asiaan ei tutustu (edes jollakin tasolla).

    Ja apinateoriaan pääsy kyllä edellyttää ensin tutustumista kehitysopin perusteisiin. Sieltähän tämä muunnosketju on kokonaisuudessaan lähtöisin.

    Ja muutekseen noissa kehitysopin perusteissa onkin havaittavissa aika jänskiä, jopa 'outoja' piirteitä! Siis ollakseen totta!

    Evoluutio (sekä mikro- että makro-) on todistettu fakta. Evoluutioteoria taas on tieteellinen teoria, joka kuvaa evoluution mekanismeja. Siinä voi tulla pieniin yksityiskohtiin tai asioiden painotuksiin muutoksia, mutta siitä huolimatta evoluutio on fakta. Esitin juuri yhden lukemattomista syistä siihen, miksi tiedämme evoluution olevan fakta. Sinun reaktiosi siihen on, että työnnät sormet korviin, huudat kovaan ääneen "Laa-laa-laa!" ja rupeat höpöttämään jänskistä ja oudoista piirteistä.

    Sitten kertausta:

    Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia populaation geenivarastossa. Eliölajit sopeutuvat ympäristöönsä luonnonvalinnan kautta. Evoluutio on asteittainen, ohjaamaton ja luonnollinen tapahtumasarja, joka muuttaa populaatioiden ominaisuuksia. Tapahtumasarjan seurauksena elämä kehittyi nykyiseen eri lajien monimuotoisuuteen. Evoluution mekanismeja ovat perinnöllisyys (jälkeläiset perivät vanhempiensa ominaisuudet), muuntelu (jälkeläiset ovat keskenään erilaisia) ja luonnonvalinta (keskenään erilaiset jälkeläiset menestyvät eri tavoin).

    Lisääntymisen yhteydessä geenit kopioituvat molekyylitasolla epätäydellisesti: syntyy kopiointivirheitä. Jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan, koska monet ominaisuudet periytyvät geeneissä sukusolujen mukana. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin vanhempansa, koska mutaatiot ja sukusolujen yhtyessä syntyvät uudet geeniyhdistelmät tuottavat uusia ominaisuuksia ja ominaisuusyhdistelmiä.

    Jotkut yksilöt saavat enemmän jälkeläisiä kuin toiset, jolloin uuteen sukupolveen tulee enemmän näiden enemmän lisääntyneiden yksilöiden ominaisuuksia kuin edellisessä polvessa oli. Näin kukin uusi sukupolvi on vähän erilainen kuin edellinen. Loppu on evoluution hidasta matematiikkaa. Pitkän ajan kuluessa koko laji voi muuttua paljonkin tai laji voi jakautua useaksi eri lajiksi.

    Niin, mikäs tässä outoa oli?

    Äänestä

  • UPDATE_8929730 kirjoitti:

    Evoluutio (sekä mikro- että makro-) on todistettu fakta. Evoluutioteoria taas on tieteellinen teoria, joka kuvaa evoluution mekanismeja. Siinä voi tulla pieniin yksityiskohtiin tai asioiden painotuksiin muutoksia, mutta siitä huolimatta evoluutio on fakta. Esitin juuri yhden lukemattomista syistä siihen, miksi tiedämme evoluution olevan fakta. Sinun reaktiosi siihen on, että työnnät sormet korviin, huudat kovaan ääneen "Laa-laa-laa!" ja rupeat höpöttämään jänskistä ja oudoista piirteistä.

    Sitten kertausta:

    Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia populaation geenivarastossa. Eliölajit sopeutuvat ympäristöönsä luonnonvalinnan kautta. Evoluutio on asteittainen, ohjaamaton ja luonnollinen tapahtumasarja, joka muuttaa populaatioiden ominaisuuksia. Tapahtumasarjan seurauksena elämä kehittyi nykyiseen eri lajien monimuotoisuuteen. Evoluution mekanismeja ovat perinnöllisyys (jälkeläiset perivät vanhempiensa ominaisuudet), muuntelu (jälkeläiset ovat keskenään erilaisia) ja luonnonvalinta (keskenään erilaiset jälkeläiset menestyvät eri tavoin).

    Lisääntymisen yhteydessä geenit kopioituvat molekyylitasolla epätäydellisesti: syntyy kopiointivirheitä. Jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan, koska monet ominaisuudet periytyvät geeneissä sukusolujen mukana. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin vanhempansa, koska mutaatiot ja sukusolujen yhtyessä syntyvät uudet geeniyhdistelmät tuottavat uusia ominaisuuksia ja ominaisuusyhdistelmiä.

    Jotkut yksilöt saavat enemmän jälkeläisiä kuin toiset, jolloin uuteen sukupolveen tulee enemmän näiden enemmän lisääntyneiden yksilöiden ominaisuuksia kuin edellisessä polvessa oli. Näin kukin uusi sukupolvi on vähän erilainen kuin edellinen. Loppu on evoluution hidasta matematiikkaa. Pitkän ajan kuluessa koko laji voi muuttua paljonkin tai laji voi jakautua useaksi eri lajiksi.

    Niin, mikäs tässä outoa oli?

    Ja niin, kehitysoppihan onkin aika nuori oppi, 1800 –luvulla syntynyt? Ja siltikin se uskaltaa ottaa kantaa siihen, että elävillä eliöillä on ollut yhteinen esi-isä? Mietippäs! Lala lallaa laa!

    Mistähän tämä oppi onkaan oikein mallinsa napannut? Lala lallaa laa!

    Ja tuo kertaus –osio on jo uponnut päähäni, siis sattumat ja ne mutaatiot! Mutta tämä kehitysoppihan onkin tavallaan lähtenyt liikkeelle ihan ’valmiilta pöydältä’?

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    Ja niin, kehitysoppihan onkin aika nuori oppi, 1800 –luvulla syntynyt? Ja siltikin se uskaltaa ottaa kantaa siihen, että elävillä eliöillä on ollut yhteinen esi-isä? Mietippäs! Lala lallaa laa!

    Mistähän tämä oppi onkaan oikein mallinsa napannut? Lala lallaa laa!

    Ja tuo kertaus –osio on jo uponnut päähäni, siis sattumat ja ne mutaatiot! Mutta tämä kehitysoppihan onkin tavallaan lähtenyt liikkeelle ihan ’valmiilta pöydältä’?

    "Ja niin, kehitysoppihan onkin aika nuori oppi, 1800 –luvulla syntynyt? Ja siltikin se uskaltaa ottaa kantaa siihen, että elävillä eliöillä on ollut yhteinen esi-isä?"

    Ja yleinen suhteellisuusteoria on vielä nuorempi, 1900-luvulla syntynyt. Silti se uskaltaa ottaa kantaa siihen, että aikadilataatio on fakta.

    "Mistähän tämä oppi onkaan oikein mallinsa napannut?"

    Täysin epäolennaista. Tieteellisiä teorioita arvioidaan näytön perusteella, ei esittäjän tai 'mallien nappaamisen'.

    "Mutta tämä kehitysoppihan onkin tavallaan lähtenyt liikkeelle ihan ’valmiilta pöydältä’?"

    Selvennätkö tätä? Ei auennut.

    Ja kerrataan vielä: evoluutio on fakta. Vaikka evoluutio*teoria* todistettaisiin paikkansapitämättömäksi, ihmisen, simpanssin ja gorillan yhteinen esi-isä olisi edelleen fakta.

    Äänestä

  • UPDATE_8929730 kirjoitti:

    "Ja niin, kehitysoppihan onkin aika nuori oppi, 1800 –luvulla syntynyt? Ja siltikin se uskaltaa ottaa kantaa siihen, että elävillä eliöillä on ollut yhteinen esi-isä?"

    Ja yleinen suhteellisuusteoria on vielä nuorempi, 1900-luvulla syntynyt. Silti se uskaltaa ottaa kantaa siihen, että aikadilataatio on fakta.

    "Mistähän tämä oppi onkaan oikein mallinsa napannut?"

    Täysin epäolennaista. Tieteellisiä teorioita arvioidaan näytön perusteella, ei esittäjän tai 'mallien nappaamisen'.

    "Mutta tämä kehitysoppihan onkin tavallaan lähtenyt liikkeelle ihan ’valmiilta pöydältä’?"

    Selvennätkö tätä? Ei auennut.

    Ja kerrataan vielä: evoluutio on fakta. Vaikka evoluutio*teoria* todistettaisiin paikkansapitämättömäksi, ihmisen, simpanssin ja gorillan yhteinen esi-isä olisi edelleen fakta.

    myös nykyinen evoluutioteoria nojaa Darwinin kehittelemään teoriaan? Joten jos Darwin puhuu eliöiden yhteisestä kantaisästä, niin silloinhan myös nykyajan tieteentutkijat uskovat tähän näkemykseen?

    Eli tieteellisestäkin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki eliöt, maan matosesta ihmiseen ovatkin sukua toisilleen?

    Ja valmiilta pöydältä. No kerta kaikki lajit olivat jo olemassa 1800 –luvulla, niin helppohan sitä on sitten vaikka mitä esittää ja väittää.

    Ja edelleenkin minua kiinnostaa, mistä suunnasta (vedestä vai maalta) tämä lajiutuminen jatkui! Ja vielä sekin, että mistäs nämä eliöt sitten saivat ruokansa?

    Ps. Ja Sinäkin se vaan hyppäät suoraan apinateoriaan, joidenkin geenien perusteella?

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    myös nykyinen evoluutioteoria nojaa Darwinin kehittelemään teoriaan? Joten jos Darwin puhuu eliöiden yhteisestä kantaisästä, niin silloinhan myös nykyajan tieteentutkijat uskovat tähän näkemykseen?

    Eli tieteellisestäkin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki eliöt, maan matosesta ihmiseen ovatkin sukua toisilleen?

    Ja valmiilta pöydältä. No kerta kaikki lajit olivat jo olemassa 1800 –luvulla, niin helppohan sitä on sitten vaikka mitä esittää ja väittää.

    Ja edelleenkin minua kiinnostaa, mistä suunnasta (vedestä vai maalta) tämä lajiutuminen jatkui! Ja vielä sekin, että mistäs nämä eliöt sitten saivat ruokansa?

    Ps. Ja Sinäkin se vaan hyppäät suoraan apinateoriaan, joidenkin geenien perusteella?

    Ei ole minuakaan lahjoilla pilattu mutta pienta rajaa, tama ei ole yla-asteen oppitunti, tietosi ovat niin vajavaisia etta naurattaa, ei pahalla kuitenkaan.

    Äänestä

  • ruunakkari kirjoitti:

    Ei ole minuakaan lahjoilla pilattu mutta pienta rajaa, tama ei ole yla-asteen oppitunti, tietosi ovat niin vajavaisia etta naurattaa, ei pahalla kuitenkaan.

    sitten kysymyksiini, please! Ei ylä-asteen oppitunneilla tällaisiin asioihin kovinkaan syvällisesti paneuduta!

    Ja ymmärtääkseni tälläkin palstalla tulisi tämä tiede olla hallussa?!

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    myös nykyinen evoluutioteoria nojaa Darwinin kehittelemään teoriaan? Joten jos Darwin puhuu eliöiden yhteisestä kantaisästä, niin silloinhan myös nykyajan tieteentutkijat uskovat tähän näkemykseen?

    Eli tieteellisestäkin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki eliöt, maan matosesta ihmiseen ovatkin sukua toisilleen?

    Ja valmiilta pöydältä. No kerta kaikki lajit olivat jo olemassa 1800 –luvulla, niin helppohan sitä on sitten vaikka mitä esittää ja väittää.

    Ja edelleenkin minua kiinnostaa, mistä suunnasta (vedestä vai maalta) tämä lajiutuminen jatkui! Ja vielä sekin, että mistäs nämä eliöt sitten saivat ruokansa?

    Ps. Ja Sinäkin se vaan hyppäät suoraan apinateoriaan, joidenkin geenien perusteella?

    "myös nykyinen evoluutioteoria nojaa Darwinin kehittelemään teoriaan?"

    No Darwinin ajatukset ovat aika olennainen osa sitä. Tiettyjä asioita, joita ei Darwinin aikaan vielä tiedetty, esim. Mendelin perinnöllisyyslait ja geenit ja niiden toiminta, ovat tavallaan lisäyksiä Darwinin antaman pohjan päälle.

    "Joten jos Darwin puhuu eliöiden yhteisestä kantaisästä, niin silloinhan myös nykyajan tieteentutkijat uskovat tähän näkemykseen?"

    Toivottavasti en nyt puhu ihan puutaheinää. Muistelen joskus lukeneeni, että Darwin olisi elämän synnystä joskus spekuloinut niinkin, että mahdollisesti Jumala olisi luonut elämän "yhteen tai useampaan" kantamuotoon, joita sitten luonnonvalinta on kehittänyt ja jakanut useiksi lajeiksi. Ajatus evoluutiosta ei sinänsä sido siihen, että kantamuotoja tarvitsisi olla täsmälleen yksi, mutta kaikki todistusaineisto kyllä viittaa siihen suuntaan, että kaikki elävät eliöt ovat todellakin sukua keskenään.

    "Eli tieteellisestäkin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki eliöt, maan matosesta ihmiseen ovatkin sukua toisilleen?"

    Kyllä, kuten edellä jo sanoin.

    "Ja valmiilta pöydältä. No kerta kaikki lajit olivat jo olemassa 1800 –luvulla, niin helppohan sitä on sitten vaikka mitä esittää ja väittää. "

    Ei pidä paikkaansa. Lajiutumisia on havainnoitu Darwinin teorian esittämisen jälkeenkin. Esimerkkejä:

    The standard phylogenetic tree illustrates countless speciation events; each common ancestor also represents at least one speciation event. Thus we should be able to observe actual speciation, if even only very rarely. Current estimates from the fossil record and measured mutational rates place the time required for full reproductive isolation in the wild at ~3 million years on average (Futuyma 1998, p. 510). Consequently, observation of speciation in nature should be a possible but rare phenomenon. However, evolutionary rates in laboratory organisms can be much more rapid than rates inferred from the fossil record, so it is still possible that speciation may be observed in common lab organisms (Gingerich 1983).
    Confirmation:

    Speciation of numerous plants, both angiosperms and ferns (such as hemp nettle, primrose, radish and cabbage, and various fern species) has been seen via hybridization and polyploidization since the early 20th century. Several speciation events in plants have been observed that did not involve hybridization or polyploidization (such as maize and S. malheurensis).

    Some of the most studied organisms in all of genetics are the Drosophila species, which are commonly known as fruitflies. Many Drosophila speciation events have been extensively documented since the seventies. Speciation in Drosophila has occurred by spatial separation, by habitat specialization in the same location, by change in courtship behavior, by disruptive natural selection, and by bottlenecking populations (founder-flush experiments), among other mechanisms.

    Several speciation events have also been seen in laboratory populations of houseflies, gall former flies, apple maggot flies, flour beetles, Nereis acuminata (a worm), mosquitoes, and various other insects. Green algae and bacteria have been classified as speciated due to change from unicellularity to multicellularity and due to morphological changes from short rods to long rods, all the result of selection pressures.

    Speciation has also been observed in mammals. Six instances of speciation in house mice on Madeira within the past 500 years have been the consequence of only geographic isolation, genetic drift, and chromosomal fusions. A single chromosomal fusion is the sole major genomic difference between humans and chimps, and some of these Madeiran mice have survived nine fusions in the past 500 years (Britton-Davidian et al. 2000).

    "Ja edelleenkin minua kiinnostaa, mistä suunnasta (vedestä vai maalta) tämä lajiutuminen jatkui! Ja vielä sekin, että mistäs nämä eliöt sitten saivat ruokansa?"

    En nyt rupea hirveästi spekuloimaan, kun ei ole asiantuntemusta. Ensimmäiset elävät solut ovat olleet kuitenkin erittäin alkeellisia tumattomia mikrobinkaltaisia soluja. "Ravintonsa" ne ovat saattaneet saada esim. kemosynteesistä. Jos elämän varhaisvaiheet kiinnostaa, voit lukaista vaikka tämän:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Elämän_alkuperä

    Artikkelista:

    Vuonna 2004 Los Alamos National Laboratoryssä työskentelevä Steen Rasmussen ryhmineen julkaisi Chenin–Rasmussenin esisolun. Se on yksinkertainen lipidipussi, joka sisältää hieman DNA:ta muistuttavaa PNA:ta, joka kykenee toimimaan samanaikaisesti sekä geneettisen informaation varastona, että ohjaamaan kopioitumistaan. Mullistavaa oli, että tällä yksinkertaisella esisolulla on toimiva aineenvaihdunta: se käyttää valoenergiaa ja tuottaa sen turvin lisää lipidejä sekä PNA:ta. Chenin–Rasmussenin esisolu ei kuitenkaan osaa jakautua, joten se ei kykene lisääntymään eikä ole siinä suhteessa elävä. Se on kuitenkin toimiva yhdistelmä perimää ja aineenvaihduntaa.

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    sitten kysymyksiini, please! Ei ylä-asteen oppitunneilla tällaisiin asioihin kovinkaan syvällisesti paneuduta!

    Ja ymmärtääkseni tälläkin palstalla tulisi tämä tiede olla hallussa?!

    sen mukaan, mitä minulle on aikoinaan koulussa opetettu:

    Prekambrikaudella (enemmän kuin 550 miljoona vuotta sitten)
    - niukka eliöstö alkumeressä
    - elämä saavutti soluuasteen ja kehittyi monisoluisia eliäimiä ja kasveja

    Kambrikausi (480-550 miljoonaa vuotta sitten)
    - selkärangattomien koko kirjo, lonkerokjalkaiset kehittyneimpiä

    Ordoviikkikausi (390-480 m.v.s.)
    -lajit kehittyivät

    Silurikausi(350-390 m v s)
    - selkärangattomat valtalaji
    - uusia tulokkaita skorpionit ja luukalat

    Devonikausi (350-390 m v s)
    - alkukalat
    - varsieväkalat, keuhkokalat
    - skorpionit, lukit, hyönteiset, tuhatjalkaiset
    - maakasveja, joilla juuret, varsi lehdet
    - kuivumisuhka

    Kivihiilikausi (300-350 m v s)
    - maaselkärankaiset, joista lähti selkärankaisten haara kehittymään
    - Rustokalat ja luukalat jatkoivat omaa haaraansa
    - jättiläissanikkaisia, sinettipuita, korteita,liekoja...

    Permikausi (215-300 m v s)
    - ensimmäiset maaselkärankaiset -matelijat

    Triaskausi (190-215 m v s)
    - kilpikonnat, teodontit
    - nisäkäsliskot ja alkunisäkkäät

    Jurakausi (155-190 mvs)
    - hirmuliskot
    -lentolisko ja lintulisko

    Liitukausi (55-126 m v s)
    - hirmuliskojen häviävät
    -krokot, käärmeet, kilpparit

    Kenotsooinen kausi (tertiääri- ja kvartäärikaudet) alkoi 55 milj vuotta sitten
    - nisäkkäät sopeutuivat
    - linnut nykyisiksi muodoiksi

    Äänestä

  • Peikkojen kaveri kirjoitti:

    sen mukaan, mitä minulle on aikoinaan koulussa opetettu:

    Prekambrikaudella (enemmän kuin 550 miljoona vuotta sitten)
    - niukka eliöstö alkumeressä
    - elämä saavutti soluuasteen ja kehittyi monisoluisia eliäimiä ja kasveja

    Kambrikausi (480-550 miljoonaa vuotta sitten)
    - selkärangattomien koko kirjo, lonkerokjalkaiset kehittyneimpiä

    Ordoviikkikausi (390-480 m.v.s.)
    -lajit kehittyivät

    Silurikausi(350-390 m v s)
    - selkärangattomat valtalaji
    - uusia tulokkaita skorpionit ja luukalat

    Devonikausi (350-390 m v s)
    - alkukalat
    - varsieväkalat, keuhkokalat
    - skorpionit, lukit, hyönteiset, tuhatjalkaiset
    - maakasveja, joilla juuret, varsi lehdet
    - kuivumisuhka

    Kivihiilikausi (300-350 m v s)
    - maaselkärankaiset, joista lähti selkärankaisten haara kehittymään
    - Rustokalat ja luukalat jatkoivat omaa haaraansa
    - jättiläissanikkaisia, sinettipuita, korteita,liekoja...

    Permikausi (215-300 m v s)
    - ensimmäiset maaselkärankaiset -matelijat

    Triaskausi (190-215 m v s)
    - kilpikonnat, teodontit
    - nisäkäsliskot ja alkunisäkkäät

    Jurakausi (155-190 mvs)
    - hirmuliskot
    -lentolisko ja lintulisko

    Liitukausi (55-126 m v s)
    - hirmuliskojen häviävät
    -krokot, käärmeet, kilpparit

    Kenotsooinen kausi (tertiääri- ja kvartäärikaudet) alkoi 55 milj vuotta sitten
    - nisäkkäät sopeutuivat
    - linnut nykyisiksi muodoiksi

    Oppitunnista! Olen tainut todellakin nukkua aika paljon kouluaikoinani?

    Mutta kun minä olenkin tässä nyt jumettunut tähän evoluutioteorian luojan näkemyksiin, jotka ovat vasta syntyneet 1800 -luvulla. Ja kukahan viisas olikaan esittänyt tällaisen näkemyksen (minä etsin vielä sen nimen), että:

    varsieväkalat (Latimeria -suku) ovat säilyneet muuttumattomina yli 400 milj. vuotta.

    Mutta mihis kauteen tämä nyt sitten oikein sopiikaan, tuossa haarukassasi? Siis devonikauteen. Tosin pieni ero noissa luvuissa, about 10 milj. vuotta? No, mitäs pienistä!

    Ps. Tosin Prekambrikaudella onkin ollut jo enemmän eliöitä kuin se ainut kantaisä? Milläs kaudella se kantaisä sitten kehittyi?

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    Oppitunnista! Olen tainut todellakin nukkua aika paljon kouluaikoinani?

    Mutta kun minä olenkin tässä nyt jumettunut tähän evoluutioteorian luojan näkemyksiin, jotka ovat vasta syntyneet 1800 -luvulla. Ja kukahan viisas olikaan esittänyt tällaisen näkemyksen (minä etsin vielä sen nimen), että:

    varsieväkalat (Latimeria -suku) ovat säilyneet muuttumattomina yli 400 milj. vuotta.

    Mutta mihis kauteen tämä nyt sitten oikein sopiikaan, tuossa haarukassasi? Siis devonikauteen. Tosin pieni ero noissa luvuissa, about 10 milj. vuotta? No, mitäs pienistä!

    Ps. Tosin Prekambrikaudella onkin ollut jo enemmän eliöitä kuin se ainut kantaisä? Milläs kaudella se kantaisä sitten kehittyi?

    Tein lukiossa biologian koetta ennen a3-kokoisen lakanan eliöstön kehityksestä hahmottaakseni kokonaisuutta. Jemmasin arkin tietokirjan väliin, josta se löytyi tänään helposti.

    Minäkin muistan samaiselta bilsan kurssilta, että varsieväkalat ovat eläviä fossiileja. Muitakin klassikkomalleja löytyy.

    Prekambrikaudella syntyi siis ensimmäinen solu. Yksisoluisista eliöistä kehittyi sitten monisoluisia eliöitä, alkeellisia eläimiä ja kasveja. Solun syntyminen oli käsittääkseni se ratkaiseva alku eliöstön kehittymiselle, eli alkuisä oli pelkkä solu. En tunne kovin hyvin pienörriäisten biologiaa. Jossain tiedeohjelmassa kerrottiin, että jokin virus tms muuntui tumaksi soluun, mutta jos kirjoitan yhtään enempää, niin se on puutaheinää.

    Äänestä

  • Peikkojen kaveri kirjoitti:

    Tein lukiossa biologian koetta ennen a3-kokoisen lakanan eliöstön kehityksestä hahmottaakseni kokonaisuutta. Jemmasin arkin tietokirjan väliin, josta se löytyi tänään helposti.

    Minäkin muistan samaiselta bilsan kurssilta, että varsieväkalat ovat eläviä fossiileja. Muitakin klassikkomalleja löytyy.

    Prekambrikaudella syntyi siis ensimmäinen solu. Yksisoluisista eliöistä kehittyi sitten monisoluisia eliöitä, alkeellisia eläimiä ja kasveja. Solun syntyminen oli käsittääkseni se ratkaiseva alku eliöstön kehittymiselle, eli alkuisä oli pelkkä solu. En tunne kovin hyvin pienörriäisten biologiaa. Jossain tiedeohjelmassa kerrottiin, että jokin virus tms muuntui tumaksi soluun, mutta jos kirjoitan yhtään enempää, niin se on puutaheinää.

    A3 toiminut samalla myös lunttilappuna?! Tuli vaan mieleeni, kun minulla oli vähän huono tapa luntata aina historian kokeissa!

    Ja kyllä minä nyt taidan luovuttaa tämän evoluution ihmetarinan kirjaston hyllyille, ainakin hetkeksi! Tämähän kun on vielä vaikeampaa kuin Raamatun luku!

    Toki mielenkiinnolla seurailen, joskopa uusia mutaatioita alkaa piankin esiintymään!? Tai voihan sekin olla mielenkiintoista kuultavaa, mikälis se varsieväkala vihdoin ja viimein nousee mantereelle, raajoineen! Lienee kuitenkin epätodennäköistä, siis ihan näin lähiaikoina!?

    Ps. Mitähän juttua tätä ryhtyisi sitten seuraavaksi pohtimaan?

    Äänestä

  • Tähdenlento77 kirjoitti:

    A3 toiminut samalla myös lunttilappuna?! Tuli vaan mieleeni, kun minulla oli vähän huono tapa luntata aina historian kokeissa!

    Ja kyllä minä nyt taidan luovuttaa tämän evoluution ihmetarinan kirjaston hyllyille, ainakin hetkeksi! Tämähän kun on vielä vaikeampaa kuin Raamatun luku!

    Toki mielenkiinnolla seurailen, joskopa uusia mutaatioita alkaa piankin esiintymään!? Tai voihan sekin olla mielenkiintoista kuultavaa, mikälis se varsieväkala vihdoin ja viimein nousee mantereelle, raajoineen! Lienee kuitenkin epätodennäköistä, siis ihan näin lähiaikoina!?

    Ps. Mitähän juttua tätä ryhtyisi sitten seuraavaksi pohtimaan?

    eihän se meidän ope sentään sokee ollut. Hissasta tein minäkin tosi pieniä lunttilappuja. Kun siinä jäsentelin ja tiivistin tietoa pieneen lappuun mahtuvaan kokoon, niin minähän opin samala lapun ulkoa, eikä sitä enää kokeessa tarvinnut. Tekstin tiivistäminen ja olennaisen etsiminen on aika tehokas tapa omaksua asiaa.

    "Toki mielenkiinnolla seurailen, joskopa uusia mutaatioita alkaa piankin esiintymään!?"

    No muutaman miljoonan vuodenpäästä nyt ainakin, mutta pieneiä muutoksia tapahtuu kaikenaikaa, kuten mutanttininjakilpikonnat. Poliisikoira Rexin kohdalla evoluutio on johtanut täydellisyyteen.

    Äänestä

Ei kuule homma näin ole pois selitetty. Jumala on luonut taivaan ja maan ja myös sinutkin pohdiskelija. Turha on kieriskellä mokomissa serotoniselityksissäsi. Kuka sitten tuonkin serotonin on sitten päähäsi muovaillut. Ei henkimaailma ja pyhä Kaikkivaltius ole noin kepposilla velheilla poipyyhitty. Eihän tuota usko Erkkikään, jos ihan totuudellisia ja rehellisiä ollaan. Nöyrtykää ja antakaaJeesuksen Kristuksen sovittaa syntinne ja ottakaa vastaa pelastus!

Tiede on tiedettä ja riippuu monesti, kuka rahoittaa ja on homman takana. Ei Jumalaa selitetä tieteellä!

Äänestä
  • Yksi saarnaava pönttö häipyy, seuraava ilmestyy tilalle.
    Harmi vain että saarnat eivät parane.

    Äänestä

  • Kuka tahansa koulussa käynyt tietää että evoluutioteoria tarjoaa enemmän tietoa kuin kaikki jumalat yhteensä. Ellei sitten ole aloittajan kertomalla tavalla aivoissa häikkää.

    Äänestä

  • Kuk regus susej kirjoitti:

    Yksi saarnaava pönttö häipyy, seuraava ilmestyy tilalle.
    Harmi vain että saarnat eivät parane.

    siitä muuksi muutu, että rekisteröityy. Yhtä hölmöä juttua kuin ennenkin.

    Äänestä

  • ei se kirjoitti:

    siitä muuksi muutu, että rekisteröityy. Yhtä hölmöä juttua kuin ennenkin.

    Laitoin hakuun Hannan viestejä, ja samanlaisia lauseita, väitteitä ja kirjoitusvirheitä löytyi.

    Äänestä

yhtä kuin "lapsuudessaan kaltoinkohdeltu serotoniinivajakki".

Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


odihbvtuh kirjoitti:

"Uskonnollisuuden aivokemiaa.


Kiihkouskovaisuudella, alkoholismilla, masennuksella, kaksisuuntaisella persoonallisuushäiriöllä, lapsuudessa koetulla väkivallalla on yhteinen nimittäjä.

Serotoniinin puutos

Tukholman Karoliinisessä sairaalassa suoritetussa kokeessa psykiatrit seurasivat PET-kameralla seroniiniaktiivisuutta 15 miehen aivoissa. Skeptisesti henkimaailman asioihin suhtautuvien aivoista löytyi runsaasti serotoniinia vastaanottavia reseptoreita. Henkien olemassaoloon ja yliluonnollisiin uskovien serotoniiniaktiivisuus oli puolestaan silmiinpistävän vähäistä.

Kaksos- ja adoptiotutkimusten mukaan vain osa yksilöiden uskonnollisessa virityksessä selittyy ympäristöllä ja kulttuurilla. Noin puolet eroista liittyy tavalla tai toisella geeneihin.

Onko uskonnot verrattavissa väkivaltaan?

Lapsuuden aikana aivot kehittyvät, luovat yhteyksiä ja reseptoreita. Lapsuuden aikaisella fyysisellä pahoinpitelyllä on samanlainen lopputulos aikuisiän serotoniiniaineenvaihduntaan, kuin yliluonnilliseen uskovien vähäisellä serotoniiniaktiivisuudella.

Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa serotoniiniaineenvaihdunnassa muutoksia, jotka jatkavat pahoinpitelyjen ketjua sukupolvesta toiseen. Tämän paljastaa Chicagon yliopiston apinatutkimus.

Mikäli reesusapinaäiti suhtautui hyvin kielteisesti poikaseensa ja kohteli tätä kaltoin, apinavauvan aivot tuottivat vähemmän serotoniinia. Serotoniinin puute liittyy ahdistukseen, masennukseen ja aggressioon niin apinoissa kuin ihmisissä.

Tutkimuksen mukaan pahoinpidellyn lapsen varhainen serotoniinihoito vähentää todennäköisyyttä, että lapsesta itsestään kasvaa pahoinpitelevä vanhempi.

Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer väittää myös, että uskonnollisuus ja käsitykset jumalasta ovat aivojen kemiallisten prosessien tulosta. Hän uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee näitä prosesseja. Hamerin mukaan uskonnollisuutta ohjaa VMAT2-geeni. Siitä on olemassa kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnos on Hamerin tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempi henkisesti suuntautuneilla ihmisillä kuin toinen.

”Aivosolujen välittäjäaineiden määrän on helppo kuvitella vaikuttavan hengellisiin kokemuksiin. Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.”

VMAT2-geenin säätelemiin välittäjäaineisiin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniini liittyy esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen ja hermostuneisuuden tuntemuksiin.

Edellä esitetyistä kohdista hieman provosoimalla saa päätelmän, että uskonto nimistä virusta voitaisiin hoitaa jo varhaislapsuudessa tunnistamalla VMAT2-geenin riskiryhmä ja aloittamalla varhainen serotoniinihoito näissä yksilöissä.


Lähteitä:
[www.tieteenkuvalehti.com]
[www.tiede.fi]
[keskustelu.skepsis.fi]
[ajp.psychiatryonline.org] "



*Lainattu vapareiden keskustelu-foormilta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu