Näiden ihanien hellepäivien iltoina tiedämme, mitä merkitsee istuskeleminen ulkona terassilla, parvekkeella tai puutarhassa "illan viileydessä". Niin suloista kuin helle onkin, on illan mukanaan tuoma viileys erittäin virkistävää.
Kun ensimmäinen ihmispari oli ollut tottelematon, "etsi" Jumala heitä illan viileydessä. Eikö Jumala tiennyt missä he olivat? Varmasti Hän tiesi, mutta tässä halutaan painottaa sitä, että mies ja nainen yrittivät piiloutua Jumalalta. Ja miksi? Siksi, että he pelkäsivät rangaistusta, ja he häpesivät alastomuuttaan, jonka he huomasivat vasta sitten kun olivat tehneet syntiä:
"Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan" (1. Moos. 3:8).
1.Moos. 18:1-8 kerrotaan miten Herra (Jeesus) tuli vierailulle Aabrahamin luo päivän ollessa kuumimmillaan. Vieraat olivat varmaan väsyneitä, ja seuraavasta voimme lukea, miten kohteliata ja vieraanvaraisia Aabraham ja Saara olivat. Aabraham oli varmaan odottanut ja rukoillut, että joku tulisi käymään. Tässä tulee mieleen kaksi minulle hyvin läheistä sukulaista, jotka odottavat jatkuvasti, että joku tulisi heitä tervehtimään. On paljon yksinäisiä, joita ei kukaan käy katsomassa. Tällaisille ihmisille me olemme korvaamattomia "enkeleitä". Aabraham ja Saara saivat vastaanottaa hyvin korkea-arvoisia vieraita "päivän ollessa palavimmillaan":
1 Ja Herra ilmestyi hänelle (Aabrahamille) Mamren tammistossa, jossa hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan.
2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi hänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan
3 ja sanoi: "Herrani, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, älä mene palvelijasi ohitse.
4 Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja levätkää puun siimeksessä.
5 Minä tuon palasen leipää virkistääksenne itseänne, ennenkuin jatkatte matkaanne, sillä kaiketi sitä varten olette poikenneet palvelijanne luo." He sanoivat: "Tee, niinkuin olet puhunut".
6 Ja Aabraham kiiruhti majaan Saaran tykö ja sanoi: "Hae joutuin kolme vakallista lestyjä jauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia".
7 Sitten Aabraham riensi karjaan, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi palvelijalle, joka ryhtyi nopeasti sitä valmistamaan.
8 Ja hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän oli valmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä; itse hän seisoi heidän luonansa puun alla sillä aikaa, kuin he söivät. (1.Moos. 18:1-8.)
Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan (Hepr. 13:2).
Kun ensimmäinen ihmispari oli ollut tottelematon, "etsi" Jumala heitä illan viileydessä. Eikö Jumala tiennyt missä he olivat? Varmasti Hän tiesi, mutta tässä halutaan painottaa sitä, että mies ja nainen yrittivät piiloutua Jumalalta. Ja miksi? Siksi, että he pelkäsivät rangaistusta, ja he häpesivät alastomuuttaan, jonka he huomasivat vasta sitten kun olivat tehneet syntiä:
"Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan" (1. Moos. 3:8).
1.Moos. 18:1-8 kerrotaan miten Herra (Jeesus) tuli vierailulle Aabrahamin luo päivän ollessa kuumimmillaan. Vieraat olivat varmaan väsyneitä, ja seuraavasta voimme lukea, miten kohteliata ja vieraanvaraisia Aabraham ja Saara olivat. Aabraham oli varmaan odottanut ja rukoillut, että joku tulisi käymään. Tässä tulee mieleen kaksi minulle hyvin läheistä sukulaista, jotka odottavat jatkuvasti, että joku tulisi heitä tervehtimään. On paljon yksinäisiä, joita ei kukaan käy katsomassa. Tällaisille ihmisille me olemme korvaamattomia "enkeleitä". Aabraham ja Saara saivat vastaanottaa hyvin korkea-arvoisia vieraita "päivän ollessa palavimmillaan":
1 Ja Herra ilmestyi hänelle (Aabrahamille) Mamren tammistossa, jossa hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan.
2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi hänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan
3 ja sanoi: "Herrani, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, älä mene palvelijasi ohitse.
4 Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja levätkää puun siimeksessä.
5 Minä tuon palasen leipää virkistääksenne itseänne, ennenkuin jatkatte matkaanne, sillä kaiketi sitä varten olette poikenneet palvelijanne luo." He sanoivat: "Tee, niinkuin olet puhunut".
6 Ja Aabraham kiiruhti majaan Saaran tykö ja sanoi: "Hae joutuin kolme vakallista lestyjä jauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia".
7 Sitten Aabraham riensi karjaan, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi palvelijalle, joka ryhtyi nopeasti sitä valmistamaan.
8 Ja hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän oli valmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä; itse hän seisoi heidän luonansa puun alla sillä aikaa, kuin he söivät. (1.Moos. 18:1-8.)
Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan (Hepr. 13:2).
Vastaukset 7
Vanhimmat
16 Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,
17 sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä." (Ilm.7:16-17.)
13 Kuin lumen viileys elonaikana on luotettava lähetti lähettäjälleen: herransa sielun hän virvoittaa (Sananl.25:13).
helteeltä ja pahteelta johtuen siitä, että elämme Jumalan valtakunnassa, jossa on Kuninkaana valtakunnan perustaja ja jossa vaikuttaa armo, rauha ja ilo.
helteeltä suojassa vaan iloitkaamme, jos saamme olla osallisia Hänestä.
12 Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa,
13 vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita.
14 Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne.
meitä solvataan Jeesuksen nimen tähden, on aina kohdallamme, eli siltä helteeltä emme ole piilossa niin kauan, kuin elämme maailmassa, mutta emme ole maailmasta.
Toisilta helteiltä olemme turvassa. Armottomuus itseä tai lähimmäistä kohtaan ei enää ole meidän asiamme ja se on helle ja paahde heille, jotka eivät tunne Jumalaa, eivätkä elä Jumalan valtakunnassa. Jumalan valtakunnassa ei ole alkeisvoimia, vaan vapaus. Sanoohan Raamattukin, että siellä missä on Jumala, siellä on VAPAUS.
paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa.
15 Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä;
16 mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
17 Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Sääskiä hätyytellen.
Kärpäset leivoksen ympärillä.
Kun ihminen oli langennut Paratiisissa, Jeesus lähti etsimään heitä. "Missä olet?" Jumala olisi voinut hylätä Aadamin ja Eevan heidän lankeemuksensa vuoksi, mutta sensijaan Hän lähti etsimään heitä, vaikka he olivat menneet Häntä piiloon.
"Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen (Hes.34:11). Jeesus on se Hyvä Paimen, joka itse etsii lampaansa ja vie ne takaisin lammaslaumaan.
Aabrahamin ja Saaran enkelivieraat halusivat itse tulla tarkastamaan paikan päälle, mikä tilanne on, ennenkuin tuli poltti Sodoman ja Gomorran kaupungit. He tulivat kertomaan Saaralle ja Aabrahamille ilosanomaa, ja samalla he tiedustelivat Aabrahamilta Sodoman ja Gomorran kaupungeista.
"Niin Herra sanoi: Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri, ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat. Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut, vai eivätkö; minä tahdon sen tietää"(1.Moos.18:20-21) Aabraham pyysi Herraa säästämään Sodoman ja Gomorran. Herra suostui pyyntöön, jos sieltä löytyisi edes kymmenen Jumalaa kunnioittavaa ihmistä. Tässäkin tapauksessa Jumala olisi voinut lähettää tulensa taivaasta polttamaan kaupungit ilman mitään sen kummempaa, mutta Jumala tuli silloinkin itse etsimään ihmistä ja tutkimaan tilannetta. Valitettavasti kaupungista ei löytynyt muita uskovia kuin Lootin perhe, ei siis edes tuota kymmentä.
Jumala lähti itse etsimään ihmistä, Hän lähetti Poikansa ihmiseksi tänne pimeään maailmaan kärsimään. Elämään vaatimatonta elämää, elämään hyljeksittynä vaikka Hän itse oli luonut koko maailman ja omisti kaikki sen rikkaudet. Kuinka Jumala voisi asua täällä maailmassa syntisten joukossa? Eihän Hän voinutkaan, sillä jo n. 30 vuoden iässä Hänet surmattiin. Jeesuksen julkinen toiminta kesti vain noin 3,5 vuotta. Kun Jeesusta ruoskittiin, tuomittiin kuolemaan ja naulittiin ristiin, olisi Jumala voinut tuhota koko maailman ja kaikki ihmiset lopullisesti siinä silmänräpäyksessä. Mutta ristinkuoleman kautta Jumala heitti pelastusrenkaan koko maailmalle, saamme vain tarttua siihen. Eli toisin sanoen, kun ensimmäinen ihminen oli tuhonnut mahdollisuuden omaan Paratiisinsa, Jumala järjesti ihmiselle mahdollisuuden ikuiseen Paratiisiin: "Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän "(1.Moos.3:15).
Jeesus sanoo: "Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä." (Joh.10:14-15.)