"2.7.2009 14:49:00
Suomen kielen hallintoalueeseen liittyminen kiinnostaa
Liittyminen suomen kielen ns. hallintoalueeseen on parhaillaan vireillä ainakin yhdeksässä Ruotsin kunnassa, osoittaa Sisuradion tekemä kyselykierros.
Ensi vuoden alusta suomen kieli saa vahvemmat oikeudet 18 uudessa kunnassa Mälarinlaaksossa, mutta myös muut kunnat voivat halutessaan liittyä suomen kielen hallintoalueeseen myöhemmin. Olofströmissä on aloitettu selvitys asiasta kunnallispoliitikko Pirjo Vetelin (S) aloitteesta.
Kansalaisaloitteella hallintoalueeseen
Sisuradion tekemä kyselykierros osoittaa, että suomen kielen hallintoalueeseen liittyminen on tavalla tai toisella vireillä ainakin Surahammarissa, Olofströmissä, Västeråsissa, Enköpingissä, Göteborgissa, Boråsissa, Uumajassa, Luulajassa ja Kalixissa.
Joissakin kunnissa asiasta on tehty kansalaisaloite kunnalle, toisin paikoin asialla ovat olleet suomalaissyntyiset kunnallispoliitikot. Kalixissa kunta on itse ilmaissut halunsa liittyä hallintoalueeseen myöhemmin.
Surahammarissa, missä noin kolmasosalla kunnan asukkaista on suomalainen tausta, on kunnan suomalaisjärjestöjen aloitteesta perustettu työryhmä selvittämään hallintoalueeseen liittymistä. Työryhmään kuuluu sekä virkamiehiä että kunnallispoliitikkoja - kuten keskustapuoluetta edustava Erkki Visti.
Surahammarissa hallintoaluekysymys on kesätauolla, ja tilanne on sama myös monessa muussa kunnassa. Käytännössä uusien kuntien liittäminen suomen kielen hallintoalueeseen vienee joitakin vuosia, koska kunnassa tehtävän päätöksen jälkeen myös hallituksen on erikseen päätettävä asiasta.
Integraatioministeriössä työskentevän juristin Kaisa Syrjänen-Schaalin mielestä on hyvä asia, että hallintoalueesta nyt keskustellaan niin monessa kunnassa.
Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa asuvilla on lain turvaama oikeus muun muassa vanhustenhoitoon ja lasten päivähoitoon osin tai kokonaan suomen kielellä. Ensi vuonna voimaan astuvan uuden vähemmistölain myötä 18 Mälarin laakson kuntaa (Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Tukholma, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker ja Östhammar) liittyy osaksi hallintoaluetta, johon jo aikaisemmin on kuulunut viisi kuntaa Norrbottenissa (Haaparanta, Pajala, Jällivaara, Kiiruna ja Övertorneå.
Vähemmistölain mukaan muutkin kunnat voivat halutessaan liittyä hallintoalueeseen. Tällöin niiden pitää tehdä asiasta anomus hallitukselle.
SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark"
Suomen kielen hallintoalueeseen liittyminen kiinnostaa
Liittyminen suomen kielen ns. hallintoalueeseen on parhaillaan vireillä ainakin yhdeksässä Ruotsin kunnassa, osoittaa Sisuradion tekemä kyselykierros.
Ensi vuoden alusta suomen kieli saa vahvemmat oikeudet 18 uudessa kunnassa Mälarinlaaksossa, mutta myös muut kunnat voivat halutessaan liittyä suomen kielen hallintoalueeseen myöhemmin. Olofströmissä on aloitettu selvitys asiasta kunnallispoliitikko Pirjo Vetelin (S) aloitteesta.
Kansalaisaloitteella hallintoalueeseen
Sisuradion tekemä kyselykierros osoittaa, että suomen kielen hallintoalueeseen liittyminen on tavalla tai toisella vireillä ainakin Surahammarissa, Olofströmissä, Västeråsissa, Enköpingissä, Göteborgissa, Boråsissa, Uumajassa, Luulajassa ja Kalixissa.
Joissakin kunnissa asiasta on tehty kansalaisaloite kunnalle, toisin paikoin asialla ovat olleet suomalaissyntyiset kunnallispoliitikot. Kalixissa kunta on itse ilmaissut halunsa liittyä hallintoalueeseen myöhemmin.
Surahammarissa, missä noin kolmasosalla kunnan asukkaista on suomalainen tausta, on kunnan suomalaisjärjestöjen aloitteesta perustettu työryhmä selvittämään hallintoalueeseen liittymistä. Työryhmään kuuluu sekä virkamiehiä että kunnallispoliitikkoja - kuten keskustapuoluetta edustava Erkki Visti.
Surahammarissa hallintoaluekysymys on kesätauolla, ja tilanne on sama myös monessa muussa kunnassa. Käytännössä uusien kuntien liittäminen suomen kielen hallintoalueeseen vienee joitakin vuosia, koska kunnassa tehtävän päätöksen jälkeen myös hallituksen on erikseen päätettävä asiasta.
Integraatioministeriössä työskentevän juristin Kaisa Syrjänen-Schaalin mielestä on hyvä asia, että hallintoalueesta nyt keskustellaan niin monessa kunnassa.
Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa asuvilla on lain turvaama oikeus muun muassa vanhustenhoitoon ja lasten päivähoitoon osin tai kokonaan suomen kielellä. Ensi vuonna voimaan astuvan uuden vähemmistölain myötä 18 Mälarin laakson kuntaa (Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Tukholma, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker ja Östhammar) liittyy osaksi hallintoaluetta, johon jo aikaisemmin on kuulunut viisi kuntaa Norrbottenissa (Haaparanta, Pajala, Jällivaara, Kiiruna ja Övertorneå.
Vähemmistölain mukaan muutkin kunnat voivat halutessaan liittyä hallintoalueeseen. Tällöin niiden pitää tehdä asiasta anomus hallitukselle.
SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.