Tämä ei ole mikään asiaton juttu, minä tahtoisin tiedustella mistä mahdollisesti on kyse siinä että helluntailainen partio on kovasti pidemmän ajan juossut sukulaisnaisella ja nyt tuo sukulaisnainen on ruvennut olemaan kovin agressiivinen, manipuloiva ja tuomitseva muita ihmisiä kohtaan.
Tiedän toisen tapauksen vähän etäisemmin, siinä mummu rupesi helluntailaiseksi ja teki ihan samaa sitten jopa pienille lapsenlapsilleen. Sinne eivät enää mene edes omat lapset, lapsenlapsista puhumattakaan.
Mitä tuo oikein on, helluntalaisuus ei ole minulle ollenkaan tuttu. Pakko sen on jotenkin liittyä helluntailaisuuteen. Mitä helluntailaisuus on.
S24 ongelmat tuntien mainitsen että palsta ei ole sitten mikään yhden totuuden palsta vaan kaikki S24 keskustelut ovat tarkoitetut keskustelulle jossa saa esittää kaikkia näkökulmia. Esitän ihan asiallisen ja rehellisen kysymyksen, S24 sääntöjä noudattaen. Toivottavasti tällä palstalla ei ole liian rajua moderointia niin kuin monella palstalla on.
Tiedän toisen tapauksen vähän etäisemmin, siinä mummu rupesi helluntailaiseksi ja teki ihan samaa sitten jopa pienille lapsenlapsilleen. Sinne eivät enää mene edes omat lapset, lapsenlapsista puhumattakaan.
Mitä tuo oikein on, helluntalaisuus ei ole minulle ollenkaan tuttu. Pakko sen on jotenkin liittyä helluntailaisuuteen. Mitä helluntailaisuus on.
S24 ongelmat tuntien mainitsen että palsta ei ole sitten mikään yhden totuuden palsta vaan kaikki S24 keskustelut ovat tarkoitetut keskustelulle jossa saa esittää kaikkia näkökulmia. Esitän ihan asiallisen ja rehellisen kysymyksen, S24 sääntöjä noudattaen. Toivottavasti tällä palstalla ei ole liian rajua moderointia niin kuin monella palstalla on.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kuulostaa merkilliseltä. Tietysti jos sisäisesti kovin rikkinäinen ihminen tulee synnintuntoon ja uskoon, hän saattaa omata sellaisen tavan käyttäytyä että se ahdistaa monia ympärillä olevia. Se on aina surullista. Usein on vain niin, että uskoon tulon jälkeen sisäinen parantuminen ja tiedon sanat eivät tule yhtä aikaa uskovaan "asumaan". Siksi nämä tällaiset rikkinäiset ihmiset tekevät "omissa voimissaan" tekoja jotka eivät ole Jeesuksen mielen mukaisia ja suotavia, kuten mainitsemasi agressiivisuus, manipulointi ja tuomitseva asenne.
>>hän saattaa omata sellaisen tavan käyttäytyä että se ahdistaa monia ympärillä olevia.
kyllä uskova loukkaukset kestää ja jos ei kestä, niin se on ikävä asia. Uskossa terve on heikkonakin vahva, mutta jos yrittää itsessään liikoja ilman sisäistä rauhaa niin seuraukset ovat aika tuhoisia :(
"Uskossa terve on heikkonakin vahva.."
Uskomatonkin selviää elämästä, jos mieli on terve. Miksiköhän joillakin on niin kova kaipuu viettämään iänkaikkista elämää? Miksiköhän synti on keksitty juttu?
kun sanot että synti on keksitty juttu?
Ne jotka uskovat, uskovat että elämä on ikuista joka tapauksessa joten paree valita Jeesus ja taivas kuin helvetti. Eihän sitä nyt järjen päätelmillä uskoa tehdäkään. Usko tulee jos on tullakseen ja yhtä hyvin mieleltään terveelle kuin sairaalle. Ja miten ja millä tavoin Jumala sen itsekunkin kohdalla vaikuttaa.
on uskovien tapaan ajatellen sellainen teko, joka vieroittaa Jumalasta. Uskomattomille monet asiat (jotka uskovista ovat synti) on luonnollista ja inhimillistä ihmiselle kuuluvaa raadollista toimintaa.
Juuri näin "Eihän sitä nyt järjen päätelmillä uskoa tehdäkään"
Ei tehdä ei, vaan mikä on se juju, että joku kaipaa uskoa ja iänkaikkista elämää. Uskohan on hyvin henkilökohtainen asia, jossa kilvoitellaan omasta iänkaikkisuudesta, siinä unohtuu helposti se lähimmäinen (ei omainen).
Jeesus sanoi niin korkealta meneviä mielipiteitä lähimmäisen rakkaudesta yms. sellaisista asioista, että keneltäkään ihmiseltä se ei onnistu.
Me ihmiset yritämme vain elää niin kuin Hän ohjeisti ja sen voi tehdä maalaisjärjelläkin ilman uskoa Kristuksen sovituskuolemaan.
inhimillinen ja ihmiselle "kuuluva" (sanoisin ennemmin ihmisillä esiintyvä) raadollinen toiminta on uskovien tapaan ajatellen sellainen teko, joka vieroittaa Jumalasta ja etäännyttää uskosta. Näin olen todennut itselleni aiemmin käyneen mutta kaipaus Jeesuksen yhteyteen ja uskovien yhteyteen on aina silloinkin ollut olemassa ja uskoani ei mikään ole koskaan voinut kuolettaa. Kysyit miksi joku kaipaa uskoa ja iänkaikkista elämää. Jokaisella on varmaan eri syyt kaivata sitä. Minä ihmettelen, miksi joku ei kaipaisi? Tietysti jos ihmisellä ei ole vielä kaipuuta, hänellä ei voi myöskään olla uskoa edellyttävää uskon janoa siinä määrin, että voisi uskoa Kristuksen sovituskuolemaan.
sen tiedän vaikka voissa paistaisi :)
Teko, joka etäännyttää Jumalasta? Vieroittaa uskosta? Mikä se teko voisi olla? tavallisella normi-ihmisellä?
>>Minä ihmettelen, miksi joku ei kaipaisi?
tarkoitatko tavallisella normi-ihmisellä nyt uskovaa vai uskosta osatonta? Uskosta osatonhan on jo etäällä Jumalasta, ja se joka uskoo etääntyy uskostaan jos tekee tekoja jotka rikkovat Jumalaa vastaan : juoruilee, puhuu pahaa, kieroilee, solvaa, tuomitsee toisen. Tai käyttää alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita sopimattomasti (humaltuu, hortoilee, sekoilee sen vaikutuksen alaisena), pettää puolisoaan yms. Kyllähän nuo teot etäännyttävät ihmisen sydäntä Jeesuksesta - ja sitten jos tuollaisia tekee uskosta osattomallekin tulee moraalinen "krapula" ja ahdistus joka on tavallisella normi-ihmisellä omassatunnossa. (Ellei ole paatunut omalta tunnoltaan kuten luonnehäiriöiset narsistit usein ovat).
Eihän Kristuksen sovituskuolemaa voi järjellä eritellä, se on kuitenkin historiassa tapahtunut tosiasia. Tästä ristinkuolemasta kävin juuri tällä viikolla kertomassa syöpään kuolevalle isoäidilleni, joka makaa sairaalassa kovissa tuskissa ja ahdistuksessa. Uskon että hänen on onnellisempi kuolla siinä tiedossa ja varmuudessa, kun saa sovittaa elämänsä Kristuksen ristinkuolemaan turvaten.
Tottakai uskon, että ihminen voi elää onnellista ja tasapainoista elämää ilman uskoa henkivaltoihin :)
>>jotka rikkovat Jumalaa vastaan : juoruilee, puhuu pahaa, kieroilee, solvaa, tuomitsee toisen. Tai käyttää alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita sopimattomasti (humaltuu, hortoilee, sekoilee sen vaikutuksen alaisena), pettää puolisoaan yms.
Olen kuitenkin vuosien varrella nähnyt,
kuinka Jumala on parantanut monia rikkinäisiä,
ennen uskoontuloaan mielisairaalakierrostaan
kiertäneitä ihmisiä.
Ihmisen omasta halusta se varmaan eniten on kiinni,
haluaako hän rohkeasti alkaa käsitellä omia ongelmiaan,
kipeitä kohtiaan,
vai alkaako koko maailmaa ahdistamaan
omalla rikkinäisellä tavallaan.
En minä ainakaan ennen uskoontuloani
häiriintynyt,
jos joku rakkaudessa Jumalasta kertoi.
Ei se kireä kuin viulunkieli -systeemi
Jumalan tahtoma ole.
Mutta ihmisiähän me vain olemme,
vajavaisia
ja toiset hyvinkin rikkinäisiä.
rikkinäinen ja haluaa itse tehdä elämälleen jotakin.
Yleensä uskomaton ajattelee, jos en ole tyytyväinen elämääni, niin korjaan sen. (ilman Jumalan apua), mutta se ei pois sulje sitä, että jotkut eivät ilman ulkopuolista apua siihen kykene.
en tarkoittanut, että ajattelisin tuolla tavoin niistä jotka eivät usko. Vastasin kysymykseesi, kun kysyit millaisia olisivat teot, jotka voivat etäännyttää Jumalasta.
teko / sanat, joiden olettaisi lähentävän Jumalaa, onkin erottava tekijä.
lakihenkinen uskosta paasaamien muun muassa.
Mutta hei, olen töissä ja työvuoro loppuu kohta ja lähden lomalle, joten palaillaan asian tiimoilta myöhemmin.
Kiitos keskustelu seurasta:))
Kiitos itsellesi keskusteluseurasta ja hyvää lomaa!! Toivottavasti säät on kauniit ja lämpimät lomasi aikana :)
sairaat.En Minä ole tullut kutsumaan
vanhurskaita,vaan syntisiä.Mat.9:12,13.
Jeesus tahtoo ensisijaisesti parantaa
sielultaan sairaat ja jokaisella meistä
uskovista on syntielämästämme johtuvia
sielun-ja mielenhaavoja;toisilla syvempiä,
toisilla vähemmän syviä,koska synti
haavoittaa ihmissielua.
Hänen tahtonsa on eheyttää ihminen
sisäisesti.
Kirjoitat,niinkuin olisit uskon ulkopuolella;
"ettei vain oikein uskovaa loukkaa.."
mutta kirjoituksesi loppuosa:
"he eivät saisikaan tulla synnintuntoon"
että ymmärrät synnintunnon -ja siksi toivon,
että sinullekin tulee synnintunto tuosta
lausumastasi,koska Jumalan kutsusta ja
valinnasta on kyse-ei sinun!
ihminen oman syntisyytensä ymmärrettyään yrittää itsessään
pyrkiä olemaan hyvä ja pyhä-hän kun ei tunne vielä Jumalaa,
eikä Hänen armoaan.Se heijastuu väistämättä muihinkin,kun
usko on omallakohdalla suorittamista,jota se ei oikeasti kuulu olla.
Armon ymmärtäminen lisääntyy sitämukaa,
kun oppii Jumalaa tuntemaan ja senmyötä muuttuu toisiakin
kohtaan armollisemmaksi.
Takanapäin on paljon koettua elämää ja sielunhaavoja
jotka ovat tulleet elämässä tehtyjen väärien valintojen
ja syntielämän seurauksena.Näistä kaikista ei jälkipolvi
ole tietoinen.
Jopa oma isäsuhdekin voi vaikuttaa siihen,millainen kuva
on Jumalasta,kun Häntä ei vielä paljoakaan tunne,ettäjos
isä on ollut ankara,niin Jumalaakin pelkää väärällätavalla.
Ja se josmikä saa aikaan sen,että itse yrittää rangaistuksen
pelossa pyrkiä olemaan ja elämään kaikessa oikein ja
samoin sitä vaatii toisiltakin.
Pitemmän päälle sellainen käy raskaaksi.mutta
Jumala kyllä pitää huolen ja muuttaa ihmistä ja kasvattaa
armontuntemiseen.
Sitten on toisia uskovia,jotka voivat opettaa tai neuvoa väärin,
kun eivät ymmärrä omallakohdallaan,mitä Jumalan armo on.
Omakohtaisesti kerron,että helluntailaisuudessa on tälläisiä
vaikutteita myöskin-heidän joukossaan on paljon sellaisia
täydellisyyteen pyrkiviä ja omastamielestään hyviä,
jotka heijastavat sitä toisiinkin ja vasta uskoontulleena se
vie helposti jonkun lainalaisuuteen-itselleni kävi siten,mutta Jumala
on oman arkielämäni keskellä opettanut ja kasvattanut,ja myöskin
sisäisesti eheyttänyt niin,että vapauduin sellaisesta ja
kohtasin armollisen Jumalan.
Tällä palstalla on nähty usein sama ilmiö: helluntailaisuuteen kuuluu aggressiivinen eri lailla ajattelevien uhkailu, kiristys ja panettelu. Seuraapa vaikka palstan aktiivien Mohikaanin ja Eroen keskustelutapaa tai palstalla seriffinä toimivaa Murtsia, joka nimimerkillä Mamabeard kirjoittaa itsestään ja omista käsityksistään. Omahyväisyys, itsensä korostaminen ja aggressio ovat tavallisia helluntailaisuudessa.
Ikävä juttu.
on -oikeassa olemisen tarve- ,joka näyttäytyy tietyillä persoonilla syystä tai toisesta hyvin voimakkaana.
Näitä -oikeassa olemisen tarve- ihmisiä on myös paljon uskomattomien joukoissa.
Me vain odotamme uskovilta sellaista käytöstä, jonka Jeesus kuvaa meille selkeästi raamatussa. Mutta sellainen on mahdottomuus ihmiselle, koska uskovakin on viettänyt lihallista elämää ja nyt uskoon tultuaan pyrii lihasta pois päin, siinä kuitenkaan onnistumatta...
juuri uskoon tulleilla ihmisillä.
Kun he ovat tulleet uskoon ja tulevat sitä ennen synnintuntoon, ja näkevät tarvitsevansa Jeesusta puhdistamaan heidän sydämensä saastaisuuden, päästäkseen Isän tykö. Samalla monet myös näkevät eron entisellä ja nykyisellä tilanteella kun he ovat tulleet uskoon. Monelle tulee hätä ystävien, sukulaisten ja tuttavien puolesta, siksi he voivat olla päällekäyviä.
He näkevät tilanteen, toimivat, mutteivät ajattele, millainen vaikutus heidän toiminnallaan on, sillä useimmiten vaikutus on päinvastainen kuin mitä olisi halunnut ja toivonut sen olevan.
Useimmiten väkisin uskoon saatetut ihmiset eivät pysty juurtumaan samalla tavalla, kuin itse vapaaehtoisesti ratkaisunsa tehneet, koska he eivät ole läpikäyneet omaa prosessiaan uskoon tulemisessa. He eivät ymmärrä miksi pitäisi uskoa, ei vaikka rautalangalla sen asian heille vääntäen kertoisi.
Älä ota paineita jos joku tuttavasi sinua painostaisi uskon asioilla. Ajattele itse, kyseenalaista asioita rohkeasti, mutta älä kuitenkaan loukkaa muita, jos he ajattelevat toisin kuin sinä.
Sama pätee myös uskovaisiin, kun he tapaavat uskosta osattomia!
Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, eikä sitä tarvitse muille perustella. Riittää että itselleen pystyy perustelemaan miksi ajattelee niinkuin ajattelee. Pääasia että itse on sinut itsensä kanssa.
Olisi myös hyvä muistaa, että asiat saavat riidellä, mutta ihmiset eivät. Tämän olen mieheni kanssa joutunut opettelemaan ja Raamattua tutkimaan, mikä sen mukaan on oikein (mieheni on uskovainen luterilainen). Ja aina on vastaukset löytyneet ja asioiden riitaisuudet ovat ratkenneet Raamatun avulla.
Minä olen kuitenkin jäävi sanomaan mitään helluntailaisten opillisista asioista, koska olen eri mieltä esim. paljon riidellystä kasteasiasta. (vastaus siihen on: ei ole olemassa yhtä kastemallia, jo pisara vettä riittää kastamiseen [kun kerta pisara verta riittää puhdistamaan kaikki synnitkin vanhan liiton juutalaisen kansan syntien puhdistamiseen]).