Olen kaivannut suomen yliopistoihin ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaa naistutkijaa. Mutta eipä taida tulla. Onko kyseessä uskonnollinen syrjintä vai mikä mättää ettei sellaista tunnu löytyvän.
Ymmärrän, että sellaisen löytyminen on vaikeaa. Onhan rehellisen kommunistinkin etsiminen jo lopetettu. Viimeinen rehellinen meni Aarne Saarisen mukana.
Ymmärrän, että sellaisen löytyminen on vaikeaa. Onhan rehellisen kommunistinkin etsiminen jo lopetettu. Viimeinen rehellinen meni Aarne Saarisen mukana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Totta kai löytyy. Tältä istumalta voin nimetä useita.
että teidän protestanttien puolelta löytyisi asiallista akateemista kiinnostusta Jumalanäidin tutkimiseen kristilliseltä ja kulttuurilliselta puolelta, saa olla vaikka naistutkijakin, mutta tämä on silti aika toivotonta
>>>Olen kaivannut suomen yliopistoihin ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaa naistutkijaa.
tutkijaa eikä ns "naistutkimusta" tekevää tutkijaa. Kyllähän ortodoksisia tutkijanaisia on ollut paljonkin esim ikonitutkija prof. Aune Jääskinen ja folkloristiikan tutkija Senni Timonen ovat ainakin ns "etnisiä ortodokseja". Joensuun yliopiston ortodoksisen kirkkomusiikin professori on myös nainen, prof Hilkka Seppälä.
naistutkimusta tekevän naistutkijan pitää olla vähintäänkin niin sanottu anarko-feministi tai lesbo-feministi, joiden tutkimuksen alkuperäisenä ennakkotarkoitkusenakin on miesten osuuden mitätöiminen tässä yhteiskunnassa, ja se voidaan toki aina todistaa tieteellisesti naistutkimuksen menetelmiä käyttäen.
Niin sanotusti tieteellistä naistutkimusta voi siten olla hyvin monenlaista, ja useimmat miehetkin ovat sitä seuratessaan kuin Liisa ihmemaassa.
Ns. naistutkoimuksen eräs tarkoitus on ollut nostaa esiin merkittäviä naisia, että tytöilläkin olisi esikuvia. Tiedenaisten esirukoilija on P. Katariina Aleksandrialainen, joka oli niin älykäs, oppinut ja viisas, että hän voitti kaikki miehet väittelyssä. Naiset ovat yhtä älykkäitä kuin miehet, mutta he ovat olleet ainakin koko uuden ajan alkupuolen syrjässä yhteiskunnallisesta elämästä eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Vasta 1800-luvulla naisen asemaa alettiin korjata. Tytöiltä puuttuu monesti vieläkin mahdollisuuksia tulla tiedenaisiksi. Kaikki eurooppalaiset maatkaan eivät ole yhtä tasa-arvoisia kuin Suomi.