Syynä on se, että lamasta ei ollut silloin vielä tietoakaan, niin kuin seuraava tilasto osoittaa:
Bruttokansantuotteet asukasta kohti vuonna 1990:
1. Sveitsi: 35,132 dollaria
2. Luxemburg: 33,177 dollaria
3. Ruotsi: 28,295 dollaria
4. Suomi: 27,723 dollaria
5. Norja: 27,374 dollaria
6. Tanska: 26,427 dollaria
7. Bermuda: 26,320 dollaria
8. Islanti: 24,989. dollaria
9. Japani: 24,430 dollaria
10. USA: 23,063 dollaria
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/eco_gdp_percap-economy-gdp-per-capita&date=1990
Jotain erikoista oli tapahtunut 80-luvun lopulla. Suomi oli noussut maailman neljänneksi vauraimmaksi maaksi. Jos Suomi nyt olisi 4. vaurain maa, olisi bruttokansantuotteemme 67.387 dollaria asukasta kohti. Nyt se on 54.578 dollaria ja olemme Ruotsin ja Hollannin välissä sijalla 10:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkil%C3%B6%C3%A4_kohti_mukaan
Vuonna 1990 Neuvostoliitto oli vielä olemassa, mutta se oli täydellisesti hampaansa menettänyt leppoisa naapuri, jonka päämies Gorbatshov oli tunnustanut Suomen puolueettomuuden edellisenä vuonna. Maailma Suomen ympärillä oli järjestyksessä. Oikeastaan koko maailma eli kenties rauhallisimpia aikoja koskaan ja taloudellisesti Suomella meni erittäin hyvin. Suomi ei vielä ollut menettänyt 80 prosenttia päätäntavallastaan Euroopan Unionille, eli mikään ei kahlinnut tai hidastanut Suomen menoa tuolloin. Jos en väärin muista, Suomen työttömyysaste oli tuolloin noin 1,2%. Tuolloin Suomi siis oli muutaman vuoden ajan sellainen, minkälainen jokainen maa haluaisi olla, eli 100% itsenäinen, koulutettu, vauras, hyvät naapurisuhteet omaava ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maa. Samoin olivat kaikki muut Pohjoismaat sitä. Onnensa kukkuloilla.
Mutta sitten tapahtui katastrofi, josta Suomi ei vieläkään ole täysin toipunut. BKT-lukemat vuodelta 1994:
1. Luxemburg: 43,466 dollaria
2. Sveitsi: 38,442 dollaria
3. Japani: 38,093 dollaria
4. Bermuda: 30,459 dollaria
5. Tanska: 29,508 dollaria
6. Norja: 28,537 dollaria
...
10. Ruotsi: 24,524 dollaria
...
17. Australia: 19,923 dollaria
18. Suomi: 19,841 dollaria
19. Kanada: 19,093 dollaria
20. Italia: 18,540 dollaria
21. Iso-Britannia: 17,906 dollaria
Neuvostoliitto romahti ja Suomen idänkauppa tyssäsi kuin seinään. Kyllä, mutta Suomen romahdus oli aivan käsittämättömän suuri siihen nähden, että maa oli vielä 1990 maailman 4. vaurain ja vienti Neuvostoliittoon oli hiipunut koko 80-luvun lopun. Nyt vuonna 2009 Suomen vienti on laskenut noin 30%, eli enemmän kuin vuonna 1990. Missä on kaaos ja kauhea lama? Siitä ei ole tietoakaan! Suomen kulutustaso on laskenut 3,7% ja BKT noin 7%. Työttömyys on kasvanut 2%. Eli ei olla lähelläkään 20% työttömyyttä, joka vallitsi vuonna 1993. Suomi pärjää nyt, koska se saa lainaa ja koska keräämämme suuri varallisuus pitää meitä pinnalla. Miksi vuonna 1991 Suomen vauraus ei auttanut meitä? Vai eikö lainaa saatu? Niin, muistan, että joku Viinanen kävi Japanissa lauleskelemassa, jotta Suomi saisi lainaa. Miksi? Siksi, että Euroopasta ei lainaa herunut.
Olen kuullut urbaanilegendan, joka vetää vähän vakavaksi, koska sen ovat laittaneet alulle isot pojat. Kerrotaan, että looshiveljet Rooman-Brysselin-Washingtonin akselilla eivät lainkaan pitäneet siitä, että Suomi ja Ruotsi pärjäsivät satumaisen hyvin ja olivat jäämässä ilman isojen poikien ohjausta ja opastusta. Niinpä pojat päättivät, että nyt liitetään Suomi EU:hun. Ei anneta sille lainaa kun sen talous alkaa laskemaan, eikä investoida sinne. Katsotaan, alkaako EY-jäsenyys kiinnostamaan kun pohja häämöttää. No kyllä se ajatus suorastaan villitsi koko Suomen kansan ja niinpä täydellisesti nöyryytetty Suomi armeliaasti liitettiin Euroopan Unioniin vuonna 1995. Taloudeltaan se oli tuolloin Italian ja Kreikan tasolla, eli EU-tukikelpoinen. Työttömyys oli yli 15% ja muutenkin maa oli vajonnut alas. Todella alas verrattuna 80-luvun lopun meininkiin. Itsenäinen ja kunniakas Suomi oli muuttunut epäitsenäiseksi holhokiksi, joka pää kumarassa ja kiitollisuutta tuntien otti vastaan suuren ja jalomielisen EU:n apua. Suomea eurooppalaistettiin, jotta sama henkinen euroroska, joka innoittaa sydämiä esimerkiksi Brysselissä, Sisiliassa ja Lissabonissa, innoittaisi myös pienen ja nöyrän Suomen asukkaiden sydämiä. Niin me olemme tehneet mallioppilaina taivalta kohti yhteistä Euroopan liittovaltiota jo melkein 15 vuotta. Hyvin olemme käyttäneet EU:n suomat mahdollisuudet. Niin, bruttokansantuotteemme asukasta kohti on jälleen hyvin korkea. Mikä se olisi, jos lainaa ja investointeja olisi saatu viime laman aikana? Luultavasti jotain 60.000-70.000 dollaria asukasta kohti ja keskipalkka olisi 2800 euron sijasta yli 3500 euroa. Mutta Suomi ja Ruotsi joutuivat nöyrtymään. Tanska, joka jo oli EU:ssa, meni menojaan ja vaurastui vaurastumistaan. Ruotsi oli niin rikas, että looshiveljet vähän näppäilivät Ruotsia. Norjaa eivät edes isot pojat saaneet polvilleen ja Suomi piestiin maanrakoon.
Suomi oli onnellisimmillaan vuonna
24
369
Vastaukset
- Gennadi
Suomi oli ns. rähmälläänolon ja suomettuneisuuden aikana itsenäisempi kuin nykyään EU:n jäsenenä ja matkalla Natoon. Se oli Suomen kulta-aikaa. Tätä totuutta ei Suomen länsimielinen oikeisto tahdo suomalaisten käsittävän. Siksi se suoltaa jatkuvaa neuvosto- ja venäläisvastaista kauhupropagandaa ja vääristää kuvaamme ajasta, jolloin suomalainen yhteiskunta oli oikeasti vapaampi, vauraampi, tasa-arvoisempi ja turvallisempi kuin nykyään, sovussa niin itsensä kuin itänaapurinsakin kanssa. Ja itsenäinen, ennen muuta itsenäinen, toisin kuin nykyään EU:ssa, jossa Suomella on vähemmän suvereniteettia kuin autonomisella Suomella Venäjän keisarikunnan yhteydessä.
Euroopan liittovaltio, jota EU:sta yritetään tehdä, on kansojen vankila, johon Suomi ei saa missään tapauksessa joutua. EU tulee hajoamaan. Suomen kannattaa jo nyt hypätä pois uppoavasta laivasta. Venäjä, koko idän suunta, on Suomelle valtava mahdollisuus. Suomi voi olla edelläkävijä sen hyödyntämisessä.- ap.
"rähmällään" itään. Neuvostoliiton kanssa harjoitettu diplomatia oli täysin normaalia kahden naapurimaan tarkoitushakuista toimintaa, jolla pyrittiin estämään sotilaallinen konflikti maidemme välillä. Sitä on diplomatia.
Suomen henkisesti takakireitä oikeistopoliitikkoja on aina huolestuttanut se hieman vainoharhainen ajatus, ettei lännessä aina pidetä Suomea länsimaana sen takia, että meillä oli NL:n kanssa oma pelimme Kylmän sodan aikana. Lännessä ei tosiasiassa kukaan ole koskaan kyseenalaistanut Suomen länsimaisuutta. Niin UNESCO:n kuin muidenkin YK:n järjestöjen määritelmissä Suomi on aina kuulunut Länsi-Eurooppaan (yhdessä läntisten EU-maiden, eli 15-ryhmän kanssa). Niin oli myös Kylmän sodan kaikkina vuosikymmeninä. Suomessa oli kapitalismi ja Suomi kuului protestanttiseen kulttuuripiiriin. Ei sitä asemaa horjuta tai vahvista mikään poliitikkojen suhmurointi idän suuntaan tai lännen suuntaan. - särähtää silmään
Kyllä terminologiahämmennystä voi harjoittaa, mutta kyllä kansojen vankila oli Neuvostoliitto. Näin se vaan on.
- demarit
johtivat hallituksia 80-luvulla. 80-90-lukujen vaihteessa valtaan tulivat kansainvälisen kapitalismin kannattajat Holkeri ja Aho, ja chicagolainen talouspolitiikka, eli Suomi suurin piirtein myytiin eniten tarjoaville.
Suomenkin alasajo täsmää aika tarkasti Naomi Kleinin best seller -kirjassa "Tuhokapitalismin nousu" esitettyjen talousstrategioiden ja -analyysien kanssa. Kannattaa lukea: aukeaa monen viattoman kissimirrin silmät.
Ahon jälkeen Suomen tuhoamista jatkoivat ruotsalaiset demarit puhemies Lipposen johdolla.- ap.
avaamisen aiheuttamia ulkomaisten yritysostoja. Pitää muistaa, että Suomella on aina ollut oikeus ostaa ulkomailta yrityksiä ja niin suomalaiset ovat myös tehneet. Sitä kansallisvarallisuuden ulosmyynnistä huolestuneet eivät ole muistaneet. Omistamme ulkomailla enemmänkuin ulkomaalaiset omistavat Suomessa.
- kuitenkin se
ap. kirjoitti:
avaamisen aiheuttamia ulkomaisten yritysostoja. Pitää muistaa, että Suomella on aina ollut oikeus ostaa ulkomailta yrityksiä ja niin suomalaiset ovat myös tehneet. Sitä kansallisvarallisuuden ulosmyynnistä huolestuneet eivät ole muistaneet. Omistamme ulkomailla enemmänkuin ulkomaalaiset omistavat Suomessa.
ikävä puoli, että kansallisomaisuus oli koko kansan omistamaa, ja tuotto niistä tuli koko kansalle. Niiden myynti lämmitti kansaa yhtä paljon kuin housuunkuseminen talvipakkasessa. Suomen ulkomaiset omistukset ovat vain joidenkin harvojen miljonäärien omistuksia, joista ei kerry hyvää kansalle edes verojen muodossa.
- pikku juttu
"Neuvostoliitto romahti ja Suomen idänkauppa tyssäsi kuin seinään."
Se ei oikeastaan vaikuttanut juurikaan talouteen, vaikka oikeisto sellaista väittämää mielellään helliikin, Suomen akatemian kolmevuotinen reilun sadan tutkijan voimin tehty lamatutkimus kertoo, että laman syvyyden taustalla oli aivan muita asioita. Tuossa lyhyesti tutkimuksen tuloksista:
"Väärä lamapolitiikka
synnytti leipäjonot
1990-luvun lama ei johtunut idänkaupan romahduksesta eikä huonosta onnesta, vaan koko joukosta vääriä päätöksiä
Suomen 1990-luvun alun lamassa oli kyse talouspoliittisen päätöksenteon epäonnistumisesta, sanoi Suomen Akatemian kolmivuotisen lamaprojektin koordinaattori Jaakko Kiander torstaina projektin päätteeksi.
Yli 100 tutkijaa yli 20 projektissa työllistänyt tutkimushanke haki vastausta kysymykseen, oliko Suomen poikkeuksellinen kriisi vain huonoa onnea vai oliko taustalla rakenteellisia syitä, jotka tekivät romahduksesta väistämättömän. Lisäksi selvitettiin sitä, missä määrin laman vauriot jäivät pysyviksi.
Projektin yhteenvedon suorittanut Kiander sanoi, että useimmissa eri maiden1990-luvun talouskriiseissä taustatekijöinä olivat rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen, kiinteän valuuttakurssin politiikka ja valuutan yliarvostus. Muissa maissa ei kuitenkaan koettu niin syvää kriisiä kuin Suomessa.
Idänkauppa
ei selitä
Laman aikana keskeistä selitystä haettiin idänkaupan romahduksesta. Jaakko Kianderin mukaan sen jälkeinen häiriö oli sittenkin vähäinen, noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja ohimenevä.
Työttömyyttä
lisättiin turhaan..."
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/03/vr-lamapolitiikka-synnytti-leipjonot.html- ap.
on mielestäni siinä mielessä sivuseikka, että sillä ei juurikaan ole merkitystä talouden kovaan ytimeen, eli investointeihin, kaupankäyntiin ja lainoitukseen. Suomeen ei saatu tarpeeksi rahaa lama-aikana. Ruotsi kärsi osittain samasta asiasta ja Ruotsi pakotettiin astetta heikompaan elintasoon.
Tähän tärkeään ajatustenvaihtoon peukalonjälkensä jättämisen halu on kieltämättä suurempi kuin varsinainen ja todellinen osaamiseni. Tuossa keskusteluketjussa on tullut esille näkökulma, jonka puntarointi, ruotiminen ja josta johtopäätösten tekeminen olisi tekemisistä tärkeimpiä. Tuo olennaisen iso asia on ulkopuolisten voimien vaikuttaminen jopa ratkaisella tavalla Suomen todellisuuteen. Siihen liittyen on sitten toinen tärkeä puoli tilanteessa meidän oma varautumisemme tai varautumattomuutemme tuohon ulkopuoliseen vaikuttamisen haluun.
Ruotsin roolin 1990-luvun lama-asiassa näen ja arvioin eri tavalla kuin niin, että sekä Suomi että Ruotsi haluttiin mannermaisten voimien toimesta nujertaa taloudellisesti. Ehkä olen liian epäluuloinen persoona, mutta vakaa kantani on joka tapauksessa, että nimen omaan Ruotsi toimi moottorina siinä asiassa. Juuri Ruotsi usutti mannereurooppalaiset voimat Suomen kimppuun ja Suomea ahdistamaan. Ruotsi itse selvisi tilanteesta kuin koira veräjästä Suomeen verrattuna. Ja kas kummaa, iso osa Suomen keskeisestä taloudellisesta päätösvallasta siirtyä laman mukana ruotsalaisten haltuun, siis Ruotsin ruotsalaisille. Jos he käyttivät apuvipusimena suomenruotsalaista elementtiä, niin tarkoitushan pyhittää keinot.
Helsingin pörssi on ruotsalaisten hallinnassa. Suomen liikepankkitoiminta on olennaiselta osaltaan ruotsalaisten määräysvallassa ja myöhemmin tulivat tanskalaisetkin apajalle. Jopa kansallisen infrastruktuurin ytimeen, kivijalkaan kuuluvat kiinteät teleliikenneyhteydet ovat suureksi osaksi ruotsalaisten omistuksessa ja heidän peukaloitavissaan, kuunneltavissaan. Yksityisiä firmoja en viitsi edes luetella.
Ruotsi ilmoitti hakevansa EY/EU-jäsenyyttä pääministerinsä suulla ja "unohti" etukäteen informoida asiasta Suomen valtiojohtoa. Ruotsin pääministeri ilmoitti yksinkertaisesti, että Suomi tulee kyllä perässä. Ruotsi tavoittelee taloudellista ja siinä sivussa myös poliittista hegemoniaa Pohjois-Euroopassa. Suomen kohdalla Ruotsin voidaan todeta onnistuneen aikeissaan varsin suuressa määrin. Tanska ja varsinkin Norja ovat jo täysin erilaisia paloja ruotsalaisten purtavaksi. Tanskan ja Norjan hotkaisu ei onnistu. Suomen hotkaisu on onnistunut.
Kysymys kuuluu: Voisimmeko me, siis voisiko Suomi onnistua tulevaisuudessa saamaan takaisin omaa päätösvaltaansa sekä taloudessa että politiikassa ja kuinka paljon tuota omaa päätösvaltaa olisi palautettavissa meille itsemme takaisin? Siinä yhteydessä on lisäkysymyksenä Venäjän kanssa harjoitettava yhteistoiminta, joka seikka on tullut esille tässäkin keskusteluketjussa. Eivät venäläisetkään enkeleitä ole ja hekin ajavat omaa etuaan. Toisaalta, jos me suomalaiset elämme pystypäin valveutuneesti omilla jaloillamme isänmaallisesti, niin kyllähän Venäjällä semmoista ryhdikkyyttä ymmärretään arvostaa ja kunnioittaa. Venäjä on meillä erittäin hyvä Ruotsin ja koko "läntisen valtakoalition" vastapaino. Kyllä Suomi voisi olla itsenäinenkin. Toisin kuin nykyään.- ap.
monilla ihmisillä, joille Ruotsi edelleen on satumaisen rikas mielikuvatasolla. No, olet hyvässä seurassa. Jopa presidenttimme jaksaa puhua "rikkaasta Ruotsista", vaikka Suomella nykyään on tuotettua kansallisvarallisuutta aavistuksen verran enemmän kuin Ruotsilla (asukasta kohden).
Pitää muistaa sekin, että Suomella on ollut vapaus ostaa ruotsalaisia yrityksiä ja niin esim. ruotsalainen paperijätti Stora päätyi suomalaisten alaisuuteen. Samoin Ruotsin elintarviketeollisuus on aika suuressa määrin suomalaisten hallussa. Pankkisektori ajautui Slandinaviaan, mutta suomalaisella teollisuudella oli ja on niin jättimäiset pääomat, että ruotsalaiset eivät ole onnistuneet ostamaan Suomen raskasta teollisuutta. Suomi on nimenomaan pääomavaltaisen teollisuuden maa.
Suomalaiset eivät mentaalisista syistä ole ostaneet suuressa määrin ruotsalaisia yrityksiä. Me tiedämme, että ruotsalaiset eivät ole suopeita ajatukselle, että suomalaisilla olisi kovasti valtaa Ruotsissa. Sen sijaan Keski-Euroopasta, Venäjältä, USA:sta ja Aasiasta suomalaiset ovat ostaneet valtavasti yrityksiä. Samoin Nokia nousi suomalaisin voimin kukoistukseen. ap. kirjoitti:
monilla ihmisillä, joille Ruotsi edelleen on satumaisen rikas mielikuvatasolla. No, olet hyvässä seurassa. Jopa presidenttimme jaksaa puhua "rikkaasta Ruotsista", vaikka Suomella nykyään on tuotettua kansallisvarallisuutta aavistuksen verran enemmän kuin Ruotsilla (asukasta kohden).
Pitää muistaa sekin, että Suomella on ollut vapaus ostaa ruotsalaisia yrityksiä ja niin esim. ruotsalainen paperijätti Stora päätyi suomalaisten alaisuuteen. Samoin Ruotsin elintarviketeollisuus on aika suuressa määrin suomalaisten hallussa. Pankkisektori ajautui Slandinaviaan, mutta suomalaisella teollisuudella oli ja on niin jättimäiset pääomat, että ruotsalaiset eivät ole onnistuneet ostamaan Suomen raskasta teollisuutta. Suomi on nimenomaan pääomavaltaisen teollisuuden maa.
Suomalaiset eivät mentaalisista syistä ole ostaneet suuressa määrin ruotsalaisia yrityksiä. Me tiedämme, että ruotsalaiset eivät ole suopeita ajatukselle, että suomalaisilla olisi kovasti valtaa Ruotsissa. Sen sijaan Keski-Euroopasta, Venäjältä, USA:sta ja Aasiasta suomalaiset ovat ostaneet valtavasti yrityksiä. Samoin Nokia nousi suomalaisin voimin kukoistukseen.Ruotsalaisia kuulemma jurppii, kun eivät älynneet ostaa Nokiaa silloin 1990-luvun alussa, kun koko Nokia oli myytävänä. Nimen omaan Nokian menestys maailmalla harmittaa ruotsalaisia, joitten mielestä Suomesta ei pitänyt kehittyä mitään erityistä maailmanmenestystä. Ruotsalaisillahan on yleisasenteena suomalaisten halveeraaminen. Suomen kielikään ei ruotsalaisia kiinnosta pätkääkään. Suomi on ruotsalaisille pelkkä saalistuspaikka. Jos ruotsalaisilla olisi silloin aikaisemmin ollut nykyinen tietämyksensä, he olisivat oikopäätä ostaneet Nokian sillloin, kun Nokia oli myynnissä halvalla. Ja ilmeisesti Nokia olisi sulautettu Ericssoniin.
Ruotsalaiset ostivat aikoinaan Suomesta viimeisen tulitikkutehtaan ja lakkauttivat sen saman tien kilpailemasta Ruotsissa sijaitsevan tulitikkuteollisuuden kanssa. Sama kaava on toistunut monissa muissakin tapauksissa. Nykyinen tilanne, jossa Suomen liikepankkilaitos on skandinaavisessa omistuksessa, tämä nykyinen tilanne tarkoittaa juuri sitä, että lainanantaja määrää. Juuri niin kuin tuossa aloitustekstissäkin todettiin, että Suomi pantiin lainaboikottiin mannermaalla 1990-luvun alussa meistä itsestämme riippumatta. Nykyisin skandinaavien omistamat liikepankit päättävät, lopetetaanko teollisuutta Kemijärvellä, Voikkaalla, Summassa, jne.
Ruotsalaisilla on selkeä näkemys omien omistustensa suojelemisesta. Jos suomalaiset olisivat olleet ostamassa Tukholman pörssiä, ruotslaiset eivät olisi myyneet. Jos Telia olisi ollut siirtymässä suomalaiseen omistukseen kaapeleita myöten, ruotsalaiset eivät olisi myyneet. Kun General Motors luopui Saabista, ruotsalaiset rakensivat kiireen vilkkaa oman ostajakandidaattinsa, jolle on annettu niin paljon ruotsalaista luottorahaa, että Saab pysyy ruotsalaisilla.
Kun Antti Herlin oli myymässä suomalaista traktorituotantoa Jenkkilään, niin meille yritettiin rakentaa kilpaileva vaihtoehto kotimaisin voimin, mutta eihän siitä tullut mitään eikä Herlin tainnut edes korvaansa lotkauttaa sille mahdollisuudelle, että traktorituotanto olisi jäänyt suomalaisomistukseen. Suomen valtiojohtokin sai kuulla Chilen suurlähettiläältämme Pekka J. Korvenheimolta moitteita, kun traktorikaupan mukana meni myös Sao Paulon menestyvä traktoritehdas jenkeille. Juuri sitä Brasilian tehdasta jenkit havittelivatkin ja suomalaiset myivät liki silmät ummessa. Vaihtoehtonahan oli tarjolla myös intialaisen jättiyhtiön Mahendra & Mahendran tarjous, mutta eihän sekään Koneen Herlinille kelvannut. USA sai liki monopolin Etelä-Amerikan traktorimarkkinoilla suomalaisten ansiosta. Semmoista kehitysyhteistyötä.- forresterin nuorin vesa
Leiriniekka kirjoitti:
Ruotsalaisia kuulemma jurppii, kun eivät älynneet ostaa Nokiaa silloin 1990-luvun alussa, kun koko Nokia oli myytävänä. Nimen omaan Nokian menestys maailmalla harmittaa ruotsalaisia, joitten mielestä Suomesta ei pitänyt kehittyä mitään erityistä maailmanmenestystä. Ruotsalaisillahan on yleisasenteena suomalaisten halveeraaminen. Suomen kielikään ei ruotsalaisia kiinnosta pätkääkään. Suomi on ruotsalaisille pelkkä saalistuspaikka. Jos ruotsalaisilla olisi silloin aikaisemmin ollut nykyinen tietämyksensä, he olisivat oikopäätä ostaneet Nokian sillloin, kun Nokia oli myynnissä halvalla. Ja ilmeisesti Nokia olisi sulautettu Ericssoniin.
Ruotsalaiset ostivat aikoinaan Suomesta viimeisen tulitikkutehtaan ja lakkauttivat sen saman tien kilpailemasta Ruotsissa sijaitsevan tulitikkuteollisuuden kanssa. Sama kaava on toistunut monissa muissakin tapauksissa. Nykyinen tilanne, jossa Suomen liikepankkilaitos on skandinaavisessa omistuksessa, tämä nykyinen tilanne tarkoittaa juuri sitä, että lainanantaja määrää. Juuri niin kuin tuossa aloitustekstissäkin todettiin, että Suomi pantiin lainaboikottiin mannermaalla 1990-luvun alussa meistä itsestämme riippumatta. Nykyisin skandinaavien omistamat liikepankit päättävät, lopetetaanko teollisuutta Kemijärvellä, Voikkaalla, Summassa, jne.
Ruotsalaisilla on selkeä näkemys omien omistustensa suojelemisesta. Jos suomalaiset olisivat olleet ostamassa Tukholman pörssiä, ruotslaiset eivät olisi myyneet. Jos Telia olisi ollut siirtymässä suomalaiseen omistukseen kaapeleita myöten, ruotsalaiset eivät olisi myyneet. Kun General Motors luopui Saabista, ruotsalaiset rakensivat kiireen vilkkaa oman ostajakandidaattinsa, jolle on annettu niin paljon ruotsalaista luottorahaa, että Saab pysyy ruotsalaisilla.
Kun Antti Herlin oli myymässä suomalaista traktorituotantoa Jenkkilään, niin meille yritettiin rakentaa kilpaileva vaihtoehto kotimaisin voimin, mutta eihän siitä tullut mitään eikä Herlin tainnut edes korvaansa lotkauttaa sille mahdollisuudelle, että traktorituotanto olisi jäänyt suomalaisomistukseen. Suomen valtiojohtokin sai kuulla Chilen suurlähettiläältämme Pekka J. Korvenheimolta moitteita, kun traktorikaupan mukana meni myös Sao Paulon menestyvä traktoritehdas jenkeille. Juuri sitä Brasilian tehdasta jenkit havittelivatkin ja suomalaiset myivät liki silmät ummessa. Vaihtoehtonahan oli tarjolla myös intialaisen jättiyhtiön Mahendra & Mahendran tarjous, mutta eihän sekään Koneen Herlinille kelvannut. USA sai liki monopolin Etelä-Amerikan traktorimarkkinoilla suomalaisten ansiosta. Semmoista kehitysyhteistyötä... kommentti.
Ruotsalaisia tuskin muu harmittaa tuon Nokian kohdalla kuin oma typeryys tuolloin kun eivät ottaneet kun olisivat ilmaiseksi saaneet. Ei se kaikki onnistu ruotsalaisiltakaan, tässähän tuon näkee.
Tuo Valtran juttu kaipaa vähän lisävalaistusta. Herlin haki Valtrasta todennäköisesti vain korkeinta mahdollista hintaa , siksihän tuo laitettiin avoimeen huutokauppaan. Sitä ei kaupattu mitenkään salaisesti missään vaiheessa. Herlinillä oli pakottava tarve nimenomaan vähentää Koneen velkalastia tuolloin , esimerkiksi tuon Partek-kaupan jälkeen Kone oli Suomen pörssiyhtiöistä kolmanneksi velkaisin.
Kotimainen vaihtoehto joka oli esillä tuolloin (MTK/Suolahden kaupunki/Maaseuden kone/Ponsse/eteläpohjalaaset rikkahat) olivat keskenäänkin ilmeisesti aika erimielisiä koko kaupasta. Tuollainen kuva jäi ainakin minulle asiasta tuolloin.
Mutta että Herlin edes pääsi myymään Valtraa hänen piti ensin hankkia koko Partek , jonka osana Valtra alun perin oli. Se joka Partekin möi vuonna 2002 Koneelle oli Lipposen johtama hallitus ( katsohan itse vastuuhenkilöt tuolle tempulle ) ja täysin ILMAN MITÄÄN VELVOITTEITA KONEELLE MUUSTA KUIN SIITÄ ETTÄ MAKSAVAT SOVITUN HINNAN VALTION POTISTA (30,2%) PARTEKISTA.
Tosiasia on se että meidän kaikkien salkunhoitajamme ei asettanut mitään ehtoja tuolle kaupalle. Hallitus halusi vain ja ainostaan rahaa Herliniltä. Tuon on sanonut suoraan Koneelta Hakakari ja KTM:ltä Tapio , molemmat olivat avainasemassa Partek-kaupassa.
Lopputuloksena Herlinkään ei halunnut kuin vain ja ainoastaan rahaa Valtrasta - ostakoon kuka lystää joka lyö pöytään riittävän määrän riihikuivaa tai vastaavaa... forresterin nuorin vesa kirjoitti:
.. kommentti.
Ruotsalaisia tuskin muu harmittaa tuon Nokian kohdalla kuin oma typeryys tuolloin kun eivät ottaneet kun olisivat ilmaiseksi saaneet. Ei se kaikki onnistu ruotsalaisiltakaan, tässähän tuon näkee.
Tuo Valtran juttu kaipaa vähän lisävalaistusta. Herlin haki Valtrasta todennäköisesti vain korkeinta mahdollista hintaa , siksihän tuo laitettiin avoimeen huutokauppaan. Sitä ei kaupattu mitenkään salaisesti missään vaiheessa. Herlinillä oli pakottava tarve nimenomaan vähentää Koneen velkalastia tuolloin , esimerkiksi tuon Partek-kaupan jälkeen Kone oli Suomen pörssiyhtiöistä kolmanneksi velkaisin.
Kotimainen vaihtoehto joka oli esillä tuolloin (MTK/Suolahden kaupunki/Maaseuden kone/Ponsse/eteläpohjalaaset rikkahat) olivat keskenäänkin ilmeisesti aika erimielisiä koko kaupasta. Tuollainen kuva jäi ainakin minulle asiasta tuolloin.
Mutta että Herlin edes pääsi myymään Valtraa hänen piti ensin hankkia koko Partek , jonka osana Valtra alun perin oli. Se joka Partekin möi vuonna 2002 Koneelle oli Lipposen johtama hallitus ( katsohan itse vastuuhenkilöt tuolle tempulle ) ja täysin ILMAN MITÄÄN VELVOITTEITA KONEELLE MUUSTA KUIN SIITÄ ETTÄ MAKSAVAT SOVITUN HINNAN VALTION POTISTA (30,2%) PARTEKISTA.
Tosiasia on se että meidän kaikkien salkunhoitajamme ei asettanut mitään ehtoja tuolle kaupalle. Hallitus halusi vain ja ainostaan rahaa Herliniltä. Tuon on sanonut suoraan Koneelta Hakakari ja KTM:ltä Tapio , molemmat olivat avainasemassa Partek-kaupassa.
Lopputuloksena Herlinkään ei halunnut kuin vain ja ainoastaan rahaa Valtrasta - ostakoon kuka lystää joka lyö pöytään riittävän määrän riihikuivaa tai vastaavaa...Justiinsa niin on, että Valtran tapaus luonnehtii mainiosti Suomen valtakunnallisen johtokoalition (Valta&Raha) ajatusmaailmaa. Lipposen johtama hallitus viis veisasi traktoriteollisuuden suomalaisomistuksesta. Raharikkaissa piireissä ei piitattu suomalaisesta omistajuudesta sielläkään pennin eikä centin vertaa. Siinä se ero Ruotsiin ja Norjaan ja Tanskaan, ym. moniin muihin maihin on. Muualla arvostetaan kotimaista omistusta paremmin kuin meillä Suomessa. Lipposen hallituksissa olivat johtavina voimina SDP ja Kokoomus. Nyt on vuorossa Keskusta ja Kokoomus. Välillä oli vuorossa Keskusta ja SDP. Yhtä surkeata touhua kaikilla kombinaatioilla. Joutaisivat tunkiolle kaikki "kolme suurta". Ison Rahan puolella kai mitään isänmaallisuutta ei ole edes kuviteltavissa. Toisin kuin naapurimaissamme.
- forresterin nuorin vesa
Leiriniekka kirjoitti:
Justiinsa niin on, että Valtran tapaus luonnehtii mainiosti Suomen valtakunnallisen johtokoalition (Valta&Raha) ajatusmaailmaa. Lipposen johtama hallitus viis veisasi traktoriteollisuuden suomalaisomistuksesta. Raharikkaissa piireissä ei piitattu suomalaisesta omistajuudesta sielläkään pennin eikä centin vertaa. Siinä se ero Ruotsiin ja Norjaan ja Tanskaan, ym. moniin muihin maihin on. Muualla arvostetaan kotimaista omistusta paremmin kuin meillä Suomessa. Lipposen hallituksissa olivat johtavina voimina SDP ja Kokoomus. Nyt on vuorossa Keskusta ja Kokoomus. Välillä oli vuorossa Keskusta ja SDP. Yhtä surkeata touhua kaikilla kombinaatioilla. Joutaisivat tunkiolle kaikki "kolme suurta". Ison Rahan puolella kai mitään isänmaallisuutta ei ole edes kuviteltavissa. Toisin kuin naapurimaissamme.
..surkeaa mutta totta. Täällä on ihan omin voimin osattu tehdä tyhmyyksiä - ei siihen ole tarvittu apua ulkomailta. Näyttäisi vähän siltä että joskus asioita pääsee päättämään henkilöt jotka eivät kertakaikkiaan tiedä tai osaa katsoa pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia mihin nimensä pistävät. Valitettavasti joskus näyttää vähän tältä.
Toki täytyy myöntää ettei sentään koko ajan ja työkseen täälläkään mokailla. Onhan toki asioita hoidettu kuitenkin kokonaisuudessa kohtuullisen hyvin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toki tuo vimma myydä kaikki mikä irti lähtee on kieltämättä hieman ihmetystä herättävä. Tuo taitaa muuten kuulua kovasti suomalaisten suosionnosteessa paistattelevan kokoomuksen filosofiaan enemmänkin.
- pysynyt 2008
1 Qatar 86670
2 Luxemburg 81730
3 Norja 55199
4 Singapore 51649
5 Brunei 50596
6 Yhdysvallat 47025
7 Hongkong 44413
8 Sveitsi 42841
9 Irlanti 42780
10 Kuwait 40943
11 Alankomaat 40434
12 Islanti 39665
13 Itävalta 39647
14 Kanada 39339
15 Arabiemiirikuntien liitto 39077
16 Tanska 38208
17 Ruotsi 37526
18 Australia 37478
19 Suomi 36844
20 Yhdistynyt Kuningaskunta 36571
Harmillista on jatkuvasti se, että Ruotsin ohi ei ole päästy koskaan. En haukkuisi svenskejä homoiksi, koska lämmin miesrakkaus nostaa noinkin paljon kansantuotetta! (Huom. Tällä ei ole tekemistä Mannerheimin kanssa!)- vertaaja
Kyllä 1980-luvun lopulla päästiin ekan kerran Ruotsin ohi BKT:ssa. Sinänsä en nyt ymmärrä tuota älytöntä vertailua. Aika tasoissahan tässä mennään. Tietysti se Ruotsi oli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina se kulta maa, mutta siitä on jo kauan. Noi nimittelijät on kyllä aika säälittäviä.
- pitäisikin
vertaaja kirjoitti:
Kyllä 1980-luvun lopulla päästiin ekan kerran Ruotsin ohi BKT:ssa. Sinänsä en nyt ymmärrä tuota älytöntä vertailua. Aika tasoissahan tässä mennään. Tietysti se Ruotsi oli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina se kulta maa, mutta siitä on jo kauan. Noi nimittelijät on kyllä aika säälittäviä.
tehdä siihen tilanteeseen, että Suomea ei olisi ajettu alas kansainvälisen (mm. ruotsalaisen) pääoman voimin. Nykytilanne siis varmasti ilahduttaa Suomenkin ruotsalaisia: Suomi ei ole päässyt Ruotsilta karkuun, vaikka 80-luvun lopulla sellainen "vaara" oli olemassa..
- vertailija
pitäisikin kirjoitti:
tehdä siihen tilanteeseen, että Suomea ei olisi ajettu alas kansainvälisen (mm. ruotsalaisen) pääoman voimin. Nykytilanne siis varmasti ilahduttaa Suomenkin ruotsalaisia: Suomi ei ole päässyt Ruotsilta karkuun, vaikka 80-luvun lopulla sellainen "vaara" oli olemassa..
Ei Suomea ole ajettu alas kansainvälisin voimin. Suomalaisten poliittinen johto teki tukun virheitä, joista tuli 90-luvun lama. Sittemmin on mennyt kohtuu hyvin, Tottakai Suomeen tulee vierasta pääomaa ja samalla suomalaista pääomaa sijoitetaan ulkomaille. Suomi on pieni, avoin viennistä riippuvainen maa. On totta, että meidän talous on aika paljon integroitunut yhteen Ruotsin kanssa. Tosiasia on kuitenkin se, että ei ne Ruotsissa niin paljon meihin tuijottele. Ehkä tänäpäivänä ne katsoo enemmänkin Norjaan hivenen kateellisina niiden öljyrikkauksista. Ja rutsalaiset suhtautuu suomalaisiin ihan hyvin, mutta läheisempiä niille taitaa olla norskit ja danskit.
- myynti...
vertailija kirjoitti:
Ei Suomea ole ajettu alas kansainvälisin voimin. Suomalaisten poliittinen johto teki tukun virheitä, joista tuli 90-luvun lama. Sittemmin on mennyt kohtuu hyvin, Tottakai Suomeen tulee vierasta pääomaa ja samalla suomalaista pääomaa sijoitetaan ulkomaille. Suomi on pieni, avoin viennistä riippuvainen maa. On totta, että meidän talous on aika paljon integroitunut yhteen Ruotsin kanssa. Tosiasia on kuitenkin se, että ei ne Ruotsissa niin paljon meihin tuijottele. Ehkä tänäpäivänä ne katsoo enemmänkin Norjaan hivenen kateellisina niiden öljyrikkauksista. Ja rutsalaiset suhtautuu suomalaisiin ihan hyvin, mutta läheisempiä niille taitaa olla norskit ja danskit.
ulkomaalaiselle pääomalle oli juuri sitä alasajoa. Siihen pakotettiin mm. panemalla lainahanat kiinni Friedmanin chicalolaisoppien mukaisesti, jonka työrukkasia olivat mm. mm. maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto. Verojen kevennys suurimmissa tuloluokissa on myös jatkuvaa hyvinvointivaltion alasajoa. Chicagolainen talouspolitiikka oli siihen mennessä totetutettu jo kehittyvässä maailmassa, nostamalla elintarvikkeiden hintaa, poistamalla yhteiskunnan tuet (jos niitä oli ollutkaan) ja alentamalla palkkoja, ja tarvittaessa jopa panemalla kansa kuriin asevoimin. Nyt oli hyvinvointivaltioiden vuoro tulla pumpatuksi tyhjiin tavallisten kansalaisten varoista, ja on edelleen.
- kasinovuodet
myynti... kirjoitti:
ulkomaalaiselle pääomalle oli juuri sitä alasajoa. Siihen pakotettiin mm. panemalla lainahanat kiinni Friedmanin chicalolaisoppien mukaisesti, jonka työrukkasia olivat mm. mm. maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto. Verojen kevennys suurimmissa tuloluokissa on myös jatkuvaa hyvinvointivaltion alasajoa. Chicagolainen talouspolitiikka oli siihen mennessä totetutettu jo kehittyvässä maailmassa, nostamalla elintarvikkeiden hintaa, poistamalla yhteiskunnan tuet (jos niitä oli ollutkaan) ja alentamalla palkkoja, ja tarvittaessa jopa panemalla kansa kuriin asevoimin. Nyt oli hyvinvointivaltioiden vuoro tulla pumpatuksi tyhjiin tavallisten kansalaisten varoista, ja on edelleen.
ajoi monia varsinkin rahoitusalan ihmisiä pelaamaan. Oliskohan käynyt niin, että nuo Nallet ja muut eivät paljon kansallisomaisuudesta välittäneet, kunhan omat taskut tuli täyteen. Ulkomaita on turha syytellä.
Kyllä siinä touhussa meni suomalainen pankkisektori harakoille. Toisaalta ilman avautumista ja yhteismarkkinoita ei olisi syntynyt Nokiastoorejakaan. Lähellähän oli ettei sekin mennyt siinä kokonaan ruotsalaisille. Oli siinä kovat oppirahat, siitä olen samaa mieltä. - forresterin nuorin vesa
vertailija kirjoitti:
Ei Suomea ole ajettu alas kansainvälisin voimin. Suomalaisten poliittinen johto teki tukun virheitä, joista tuli 90-luvun lama. Sittemmin on mennyt kohtuu hyvin, Tottakai Suomeen tulee vierasta pääomaa ja samalla suomalaista pääomaa sijoitetaan ulkomaille. Suomi on pieni, avoin viennistä riippuvainen maa. On totta, että meidän talous on aika paljon integroitunut yhteen Ruotsin kanssa. Tosiasia on kuitenkin se, että ei ne Ruotsissa niin paljon meihin tuijottele. Ehkä tänäpäivänä ne katsoo enemmänkin Norjaan hivenen kateellisina niiden öljyrikkauksista. Ja rutsalaiset suhtautuu suomalaisiin ihan hyvin, mutta läheisempiä niille taitaa olla norskit ja danskit.
..ei suomalaiset ole koskaan apua kaivanneet tyhmyyksien tekemiseen ulkomaalaisilta , kyllä tuo on aina onnistunut ihan omin voimin.
- forresterin nuorin vesa
myynti... kirjoitti:
ulkomaalaiselle pääomalle oli juuri sitä alasajoa. Siihen pakotettiin mm. panemalla lainahanat kiinni Friedmanin chicalolaisoppien mukaisesti, jonka työrukkasia olivat mm. mm. maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto. Verojen kevennys suurimmissa tuloluokissa on myös jatkuvaa hyvinvointivaltion alasajoa. Chicagolainen talouspolitiikka oli siihen mennessä totetutettu jo kehittyvässä maailmassa, nostamalla elintarvikkeiden hintaa, poistamalla yhteiskunnan tuet (jos niitä oli ollutkaan) ja alentamalla palkkoja, ja tarvittaessa jopa panemalla kansa kuriin asevoimin. Nyt oli hyvinvointivaltioiden vuoro tulla pumpatuksi tyhjiin tavallisten kansalaisten varoista, ja on edelleen.
..perustella tätä kertomaasi :
"ulkomaalaiselle pääomalle oli juuri sitä alasajoa. Siihen pakotettiin mm. panemalla lainahanat kiinni Friedmanin chicalolaisoppien mukaisesti, jonka työrukkasia olivat mm. mm. maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto."
-Milloin nuo rahahanat pistettiin Suomen valtiolta kiinni? Suomen valtio otti lainaa vuosien 1990-96 välillä ( eli lamavuosina jälkihoito) reilut 50 MRD euroa , joten näyttää siltä että lainahanat eivät olleet kovin hyvin suljetut suomalaisilta.
Kiinnostaisi tietää mitä tarkoitat? - kapitalisti-vm-1918
myynti... kirjoitti:
ulkomaalaiselle pääomalle oli juuri sitä alasajoa. Siihen pakotettiin mm. panemalla lainahanat kiinni Friedmanin chicalolaisoppien mukaisesti, jonka työrukkasia olivat mm. mm. maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto. Verojen kevennys suurimmissa tuloluokissa on myös jatkuvaa hyvinvointivaltion alasajoa. Chicagolainen talouspolitiikka oli siihen mennessä totetutettu jo kehittyvässä maailmassa, nostamalla elintarvikkeiden hintaa, poistamalla yhteiskunnan tuet (jos niitä oli ollutkaan) ja alentamalla palkkoja, ja tarvittaessa jopa panemalla kansa kuriin asevoimin. Nyt oli hyvinvointivaltioiden vuoro tulla pumpatuksi tyhjiin tavallisten kansalaisten varoista, ja on edelleen.
hintansa. Valtio, joka ei kykene tulemaan toimeen omillaan, on aina haavoittuvainen ulkopuolisten vaikutusvallalle. Suomi oli juuri tässä jamassa 90-luvun alussa ja kaiken kukkuraksi vielä täysin omaa vikaansa. Siitä ei pidä muita olla heti syyttelemässä, jos eivät ole avosylin meitä auttamassa omien virheidemme korjauksessa. Kukaanhan ei silloinkaan pakottanut Suomea varmasti velkaa ottamaan..
Suomi ei ole todellisuudessa koskaan ollut edes hyvinvointivaltio tai ainakaan elinkelpoinen sellainen. Vasemmistolaisella politiikalla on vain luotu sivistymättömään kansaan sellainen illuusio hyvinvoinnista, jota ei todellisuudessa ole koskaan ollutkaan. Todellisuudessa se on ollut vain tasapäistämistä eikä mitään muuta. Taloudellista kasvua on ollut, mutta sekin on pääasiassa ollut vientivoittoista, joka on hyvinvointitappion suoranainen lähde. Tässä onkin pieni ristiriita, eli hyvinvointiyhteiskunta, jossa on tuollainen reikä hyvinvoinnissa. Eipä taida niin pätevää sosiaalidemokraattia löytyä, joka tuonkin mahdottomuuden osaisi selittää järkeenkäyvästi. Kysymys kuuluukin, että kuinka monta sataa tonnistoa selluloosaa kannattaa maksaa mersusta?
Talouskasvu on perustunut ulkomaiseen vientiin. Lisäksi kasvu on ollut osittain epänormaalia, koska NL:n aikana voitiin sinne myydä patarautaa, ja ostaa raaka-aineita vaihdossa. Tästä päästäänkin verotuksen osalta pääomaverotukseen. Suomessahan on tunnetusti ollut voitoille hurjat verot (yli 90%). Tämä jos mikä on omiaan lannistamaan investointien ja yrittämisen halukkuutta. Kuinka moni olisi valmis maksamaan vaikkapa palkastaan 90% veroa?
Tiukasti säännöstellyn talouden kanssa tämä muodostaa yhtälön, jossa taantumusta ei yksinkertaisesti voi välttää. Ja näin Suomessa kävikin. Tosin suljetulla taloudella ja yhteisellä vihollisella (NL) oli tähän myös korjaava elementti. Mutta tämä elementti olisi ollut käytössä huomattavasti vapaammilla markkinoillakin, joten mitään yksinoikeutta siis näihin tekijöihin ei ole.
Tiivistetysti voidaan siis todeta, että ideologinen päätöksenteko ja kateellinen vasemmisto piti Suomen köyhänä loppuun asti. Mikäli NL oli hajonnut viittä vuotta myöhemmin -mikä olisi ollut täysin mahdollista- niin Suomi olisi uponnut sen mukana. Ilman Nokian vetoapua tilanteemme olisi tällä hetkellä paljon paljon huonompi. Toisaalta voihan se olla niinkin, että Suomi olisi kapitalisoitunut paljon nopeamminkin, kun ideologiseen vasemmistolaisuuteen ei olisi enää ollut varaa. Tästä näkökulmasta tullut lama saattaa olla vain hyväksi Suomelle.. - ap.
ostovoimakorjattuna. Reaalinen BKT, eli se todellinen talouden tahkoama rahamäärä on eri asia kuin BKT PPP:lla korjattuna. Tuotteet eivät ole kaikkialla samoja, eli on turha puhua mistään ostovoimakorjauksesta. Etelä-Euroopassa on halvemmat hinnat, mutta sen alueen surkeaa laatua ei voi edes verrata pohjoismaiseen laatuun.
Parempia lukemia todellisen elintason suhteen ovat oikeastaan kulutuslukemat:
http://www.nationmaster.com/graph/eco_fin_con_exp_con_2000_us-consumption-expenditure-constant-2000-us&date=2005
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t917425- 373947
- 453500
- 2332743
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402642- 402443
- 1292379
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292259Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna202198- 451952