Ruotsin opiskelulle on varmasti asiallisia perusteita, mutta ne jäävät virheellisten asenteiden varjoon. Ruotsin ”puolustajat” eivät ymmärrä, että he suhtautumisellaan vahingoittavat ruotsin asemaa, ja edistävät kielteistä käsitystä suomenruotsalaisuudesta.
Kielteinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen ei synny itsestään, vaan se on kulttuuriimme iskostuneen vinon propagandatyön tulosta. Vastahakoisuutta lietsotaan seuraavilla väitteillä:
1. ”Suomalaislapsen on ensin opeteltava ruotsin kieli, jotta pystyisi myöhemmin opettelemaan muita vieraita kieliä.” – Voiko joku tosissaan uskoa näin typerään väitteeseen?
2. ”Ruotsia osaava saa paremman työpaikan”. – Toivottavasti pääministerimme ei yritä sanoa tätä ruotsiksi, siitä ei kuitenkaan tulisi kunnon lausetta.
3. ”Opitte tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria”. – Miksi pitäisi oppia tuntemaan jotain, jonka olemassaolosta ei ole mitään näyttöä, ts. kovin samanlaisilta nämä kulttuurit vaikuttavat, jos jakoa on edes mahdollista suorittaa.
4. ”Historialliset syyt vaativat ruotsin osaamista”. – Eivät kaikki ala opiskella historiaa, ja silloinkin on osattava myös latinaa ja venäjää. Saksastakin on apua. Suomen historiaa voi kuka tahansa opiskella suomeksikin yleisellä tasolla.
5. ”Jos osaa ruotsia, voi mennä Ruotsiin töihin”. - Just ja joo, sitähän varten Suomessa opiskellaan.
6. ”Opiskellaanhan sitä pakkomatematiikkaakin”. – Mihin logiikkaan tuokin perustuu. Ainakin se todistaa väitteen esittäjän tietämättömyydestä ja kulttuurin vieroksumisesta. (Häpeä Henrik Lax!) Matematiikka oli jo yksi antiikin seitsemästä tieteestä ja yksi kulttuurimme perustekijöistä.
7. ”Ruotsi kuuluu yleissivistykseen”. – On sivistyneitä ruotsinkielisiä, mutta entä ne Närpesin mummut? Korppoolaiset ja se Maria Något-Något? Muut tavalliset ruotsinkieliset pulliaiset? Miten pelkkä ruotsin kieli muka tekisi heistä yleissivistyneitä. Yleissivistykseen tarvitaan ruotsinkielisiltä ihan samoja asioita kuin muiltakin, on hulluutta väittää, että se tulisi kielen mukana.
Edellä olevat väitteet koetaan luotaantyöntävinä. Luotaantyöntävää on myös se alentuva asenne, mitä svenska.nu-projektin ”kummit” osoittavat kehuessaan omaa ruotsinharrastustaan. Ikään kuin paremmat ihmiset olisivat kokoontuneet heittämään helmiä sioille.
Vastahakoisuus ruotsin kieltä kohtaan on tunteenomaista. Tunteet on otettava vakavasti. Jos ruotsinmieliset eivät luo myönteistä ilmapiiriä, eivät pysty motivoimaan eivätkä herättämään kiinnostusta, niin miten he ajattelevat saavansa suomalaiset opiskelemaan ruotsia?
Kielteinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen ei synny itsestään, vaan se on kulttuuriimme iskostuneen vinon propagandatyön tulosta. Vastahakoisuutta lietsotaan seuraavilla väitteillä:
1. ”Suomalaislapsen on ensin opeteltava ruotsin kieli, jotta pystyisi myöhemmin opettelemaan muita vieraita kieliä.” – Voiko joku tosissaan uskoa näin typerään väitteeseen?
2. ”Ruotsia osaava saa paremman työpaikan”. – Toivottavasti pääministerimme ei yritä sanoa tätä ruotsiksi, siitä ei kuitenkaan tulisi kunnon lausetta.
3. ”Opitte tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria”. – Miksi pitäisi oppia tuntemaan jotain, jonka olemassaolosta ei ole mitään näyttöä, ts. kovin samanlaisilta nämä kulttuurit vaikuttavat, jos jakoa on edes mahdollista suorittaa.
4. ”Historialliset syyt vaativat ruotsin osaamista”. – Eivät kaikki ala opiskella historiaa, ja silloinkin on osattava myös latinaa ja venäjää. Saksastakin on apua. Suomen historiaa voi kuka tahansa opiskella suomeksikin yleisellä tasolla.
5. ”Jos osaa ruotsia, voi mennä Ruotsiin töihin”. - Just ja joo, sitähän varten Suomessa opiskellaan.
6. ”Opiskellaanhan sitä pakkomatematiikkaakin”. – Mihin logiikkaan tuokin perustuu. Ainakin se todistaa väitteen esittäjän tietämättömyydestä ja kulttuurin vieroksumisesta. (Häpeä Henrik Lax!) Matematiikka oli jo yksi antiikin seitsemästä tieteestä ja yksi kulttuurimme perustekijöistä.
7. ”Ruotsi kuuluu yleissivistykseen”. – On sivistyneitä ruotsinkielisiä, mutta entä ne Närpesin mummut? Korppoolaiset ja se Maria Något-Något? Muut tavalliset ruotsinkieliset pulliaiset? Miten pelkkä ruotsin kieli muka tekisi heistä yleissivistyneitä. Yleissivistykseen tarvitaan ruotsinkielisiltä ihan samoja asioita kuin muiltakin, on hulluutta väittää, että se tulisi kielen mukana.
Edellä olevat väitteet koetaan luotaantyöntävinä. Luotaantyöntävää on myös se alentuva asenne, mitä svenska.nu-projektin ”kummit” osoittavat kehuessaan omaa ruotsinharrastustaan. Ikään kuin paremmat ihmiset olisivat kokoontuneet heittämään helmiä sioille.
Vastahakoisuus ruotsin kieltä kohtaan on tunteenomaista. Tunteet on otettava vakavasti. Jos ruotsinmieliset eivät luo myönteistä ilmapiiriä, eivät pysty motivoimaan eivätkä herättämään kiinnostusta, niin miten he ajattelevat saavansa suomalaiset opiskelemaan ruotsia?
Vastaukset 27
Vanhimmat
ovat todella tyhmiä.
Tyhmä, tyhmempi, nettifenno...
DA CAPOn seitsemän väitettä ovat hyvin osuvasti kuvailtu syy miksi suomalainen karttaa ruotsinkieltä eikä halua sen eteen tehdä töitä. Kaiken kielitaidon hankkiminen vaatii työntekoa ja uurastusta mutta tuskinpa kukaan on halukas uhrautumaan oppiakseen ruotsia luettuaan suomenruotsalaisen yleissivistysliturgian, että joku kielitaito antaisi enemmän sivistystä kuin joku toinen tai, että se olisi portti johonkin toiseen kieleen. Kyllä suurin sivistys hankitaan ihan omalla äidinkielellä niinkin kehittyneessä maassa kuin Suomessa ja kyllä se on vieläkin parasta lukea sitä kieltä jota aikoo oppia, ei siihen tarvita porttia.
osoittaa oman typeryytesi?
ovatkin tyypillistä suomalaisvihamielistä RKP-propagandaa, jonka levittäjät kuten nimimerkki Pkg viis veisaavat tosiasioista kielipolitiikkaan ja kielten opiskeluun liittyen. Heidän ahdasmielinen maailmankuvansa perustuu 1800-luvun lopulla syntyneen ääriruotsalaisuusliikkeen ideologiaan, jonka puolestaan kehitti Axel Olof Freudenthal. Freudenthal on vielä nykyäänkin RKP:n henkinen johtaja ja oppi-isä, mikä kertookin puolestaan paljon RKP:n todellisesta ideologiasta, joka on lähinnä sukua fasismille.
innostuit kirjoittamaan soopaasi?
"Ruotsin opiskelulle on varmasti asiallisia perusteita, mutta" - kukaan vain ei vielä ole niitä julkisuudessa esittänyt. Ne ovat suuria valtiosalaisuuksia!
tunnista, koska hän inhoaa ruotsin kieltä tunnepohjalta, eikä anna järjen käytön sotkea maailmankuvaansa.
"Vastahakoisuus ruotsin kieltä kohtaan on tunteenomaista."
Siksipä joudut kehittelemään olkiukkoja ja sitten muka kumoamaan ne koska et toimi järjen pohjalta...
Vastahakoisuus on tunnetta ts. haluttomuutta, vastustushaluisuutta, jotain väkinäistä, vastenmielistä, ikävystyttävää.
Ei pidä aliarvioida tunteiden merkitystä.
liikaakaan valtaa. Jos unohtaa järjen ja toimii vain tunteiden pohjalta, tekee paljon tyhmyyksiä...
Mitkä ovat ruotsin opiskelun järkisyitä?
Olen esittänyt seitsemän tavanomaista väitettä, ja osoittanut, etteivät ne kestä kritiikkiä. Kun niitä esitetään mukamas "järkisyinä", sellainen herättään tunteenomaisen reaktion: "kuinka typeriksi ne meitä oikein luulevat".
Olen varma, että ruotsin opiskelulle löytyy järkeviä, hyviä perusteluja, ja toivon, että keskustelussa tuotaisiin niitä esille. Toivon ruotsin kielen puoltajilta rationaalista esitystapaa ja objektiivista asennetta.
"Mitkä ovat ruotsin opiskelun järkisyitä?
Olen esittänyt seitsemän tavanomaista väitettä, ja osoittanut, etteivät ne kestä kritiikkiä. Kun niitä esitetään mukamas "järkisyinä", sellainen herättään tunteenomaisen reaktion: "kuinka typeriksi ne meitä oikein luulevat"."
Kun esitit vain seitsemän olkiukkoa.
mitä yrität sanoa:
"Kun niitä esitetään mukamas "järkisyinä", sellainen herättään tunteenomaisen reaktion: "kuinka typeriksi ne meitä oikein luulevat"."
-Vuonna 1992 yli 90 prosenttia peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä
-Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta
- Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 prosenttia kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista
-Suomalaisten suhtautumista ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen on mitattu useita kertoja. Kaikissa mielipidemittauksissa selvä enemmistö vastaajista on aina toivonut ruotsin kielen vapaaehtoistamista koululaitoksessa. Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:llä vuosina 1990–2003 teettämien kyselytutkimusten mukaan 66–72 prosenttia suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista
-Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet
-Helsingin Sanomien vuonna 2001 kansanedustajille tekemän mielipidetiedustelun mukaan 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa.
-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen
Opetushallitus:
Vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona pakkoruotsille. Hanketta perusteltiin venäjän kielen suuremmalla tarpeellisuudella Itä-Suomessa verrattuna ruotsiin. Kokeilu sai laajaa tukea muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, yrittäjiltä sekä naapurikunnilta.[38] Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen perustellen kielteistä päätöstä sillä, että kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. Suomi–Venäjä-Seura vastasi opetusministeriön perusteluun toteamalla venäjän kielen tarpeellisuuden olevan itäisessä Suomessa selvä ruotsiin nähden.
-Eurobarometri 2006:ssa kysyttiin, mitä kahta kieltä lasten tulisi oppia. Suomessa 85 prosenttia vastasi englannin
-Työministeriön tapaustutkimuksessa haastatellut ohjelmistoyritykset mainitsivat pakkoruotsin yhdeksi haitalliseksi kilpailutekijäksi
-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen.
1. Suomalaislapsen on ensin opeteltava äidinkieli, jotta pystyisi myöhemmin opettelemaan muita vieraita kieliä.
2. Ruotsia osaava saa ehkä paremman työpaikan, ehkä huonomman, koska yksityissektorilla kilpailuvaltteja ovat myös ainakin venäjä, kiina jne.
3. ”Opitte tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria"
Eihän sellaista olekaan.
4. ”Historialliset syyt vaativat ruotsin osaamista”
Suomen historiaa voi kuka tahansa opiskella suomeksikin yleisellä tasolla.
5. ”Jos osaa ruotsia, voi mennä Ruotsiin töihin”
Ruotsin opetus pitäisi enemminkin kieltää, jotta ei menetetä työntekijöitä Ruotsiin.
6. ”Opiskellaanhan sitä pakkomatematiikkaakin”.
Eli matematiikan perustelu on se, että ruotsi on pakollinen?
7. ”Ruotsi kuuluu yleissivistykseen”.
Kertokaa svekot, mitä on yleissivistys.
itsekeksimäänsä väitettä ja sitten toinen antaa niihin 7 harvinaisen tyhmää vastausta...
Korkealentoista keskustelua ;)
ne 7 älykästä vastausta.
itse tiedä? En yhtään ihmettele.
annoin jo vastaukseni yllä, joten nyt on svekojen vuoro. Odotellaan mitä saamme lukea.
Saat siis odottaa kauan, sillä enhän minä voi nyt enää vastata, koska en ole sveko....
Aloitukseni päättyi seuraavaan lauseeseen:
"Jos ruotsinmieliset eivät luo myönteistä ilmapiiriä, eivät pysty motivoimaan eivätkä herättämään kiinnostusta, niin miten he ajattelevat saavansa suomalaiset opiskelemaan ruotsia?"
Suomenkieliset tietävät itse parhaiten, tarvitsevatko he ruotsia ja missä määrin. Ruotsinkieliset katsovat asiaa omalta kannaltaan, mikä on aivan ymmärrettävää, mutta he edustavat ulkopuolisen mielipidettä. Suomalaisten on itse päätettävä omista asioistaan.
(Selvennys: Olen oppinut ruotsin kielen ja nähtyäni sen vaivan olen halunnut säilyttää taitoni lukemalla ruotsinkielisiä lehtiä ja kirjoja, katsomalla ruotsinkielisiä tv-ohjelmia ja osallistumalla työnantajan maksamiin ruotsinkursseihin. Mitään käytännön hyötyä ei minulle ruotsin osaamisesta ole ollut. Kerran hankittua en ole kuitenkaan halunnut heittää pois, mutta kielitaidon ylläpitäminenkin on vienyt aikaa ja energiaa.
ruotsin kielen ympärille luokaan?
Ruotsinkieliset, tuskin; suomen kieliset, tuskin; netti fennot ja muut hörhöt, BINGO!!!
Näillä kirjoituksilla ei ilmapiiriä luoda. Kuten Rautalapio on todennut, lukijoita on vähän ja kirjoittajia vain kourallinen. Voimme esittää vain joitain huomioita.
Tärkeät yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat todenneet, että ruotsia ei osata eikä käytetä enää niin kuin ennen. Ruotsin kielen vastaisuuden sanotaan lisääntyneen. Kysymys on asenteista, motivaatiosta, suhtautumisesta, ja niiden jotka haluavat lisätä tai säilyttää ruotsin osaamista, tulisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä.
Ne ruotsin kielen ystävät, jotka suhtautuvat suomenkielisiin alentuvasti, vähätellen tai suorastaan vihamielisesti, tekevät suomenruotsalaisille karhunpalveluksen. Ruotsin kielen ystävien tulisi esittää ruotsin osaaminen positiivisessa valossa, esittää päteviä perusteluja ruotsin kielen tarpeelle ja pyrkiä innostamaan ja motivoimaan. Tätä on tietysti yritettykin (svenska nu, Rakastu suomenruotsalaiseen ym.) , mutta "von oben", ikään kuin paremmat ihmiset opettaisivat alempisäätyisiä ja ymmärtämättömiä. Asennevamma ei ole kuulijoissa, vaan puhujissa.
Sitten on tietysti nämä "netti fennojen" haukuskelijat, joille on tärkeämpää omien aggressioiden purkaminen, kuin ruotsin aseman parantaminen. Heistä ei sen enempää.
Suomenruotsalaisista monet ovat käyneet kauppakorkeakoulun. Opetetaanko siellä markkinointia? Ruotsin kieli ja suomenruotsalaisuus tarvitsisivat asiansa osaavia myyntimiehiä. Heidän kannattaisi edes yrittää.
Jos näillä viesteillä ei ole merkitystä?
Keskustelupalstat ovat mielipiteiden vaihtoa varten. On itsekunkin oma asia, lukeeko hän muiden kirjoituksia ja ottaako hän niissä olevat mielipiteet huomioon.
kaikkia suomalaisia ja läpi menee
suomalaiset eivät osaa itse ajatella ja siksi rkp voi syöttää mitä puppua tahansa
tahansa netti fenno puppu.