Maksutavan muuttaminen

Hei! Jos valitsemme asuntolainamme maksutavaksi aluksi annuiteetin ja muuttaisimme sen vuoden päästä tasalyhennykseksi, niin onko tämä ilmainen toimenpide? Ainakin Nordealla saa kuulemma vaihtaa maksutapaa kerran vuodessa veloituksetta. Entäs OP:ssa?
82845
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Velkakirjassa pitäisi olla lueteltuna kaikki, mitä saa tehdä ilman että luotto katsotaan uudeksi luotoksi. Mitä on sovittu, niin se pitää.

Jos katsot, että teidän kannattaa vaihtaa lyhennystapaa, niin pankin kulut lienevät pienet verrattuna hyötyyn.

Äänestä

Voi olla, että on mainittu eirkseen oikeudesta muuttaa velkakirjan ehtoja, mutta ilmaisuudesta ei varmasti ole mainittu. Valkakirjassa on maininta, että pankilla on oikeus periä kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset maksut muutoksista.

Äänestä

Jos pankki ei suostu muutokseen, niin kaipa sentään ylimääräisten lyhennysten tekeminen on ilmaista. Laske kerran vuodessa paljonko tasalyhennyksellä olisi mennyt enemmän ja lyhennä sen verran lisää.

Äänestä
  • Kiitoksia kaikille vastauksista. Nyt siis hinnastot esille ja matikkapäätä treenamaan.

    Voidaanko ajatella siis, että annuiteetti on sama asia kuin tasalyhenteinen maksutapa, jos maksamme kk-erää koron vaihtelusta huolimatta sen verran lisää, että "saamme kiinni" tasalyhennyksessä tehdyn vakiopääomanlyhennyksen.

    Nythän meidän siis tulisi tarkastella annuiteetin kanssa tarkasti sitä, mikä on koron osuus lyhennyksessämme, jotta lyhennyksemme olisi yhtä suuri kuin tasalyhennysmenetelmällä.

    Jos päätelmä on tosi, miksi ihmiset sitten valitsevat tasalyhennyksen, jos pääsevät samaan tavoitteeseen annuiteetilla (jolloin etuna olisi myös annuiteetin joustavuus maksukyvyssä)?

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Kiitoksia kaikille vastauksista. Nyt siis hinnastot esille ja matikkapäätä treenamaan.

    Voidaanko ajatella siis, että annuiteetti on sama asia kuin tasalyhenteinen maksutapa, jos maksamme kk-erää koron vaihtelusta huolimatta sen verran lisää, että "saamme kiinni" tasalyhennyksessä tehdyn vakiopääomanlyhennyksen.

    Nythän meidän siis tulisi tarkastella annuiteetin kanssa tarkasti sitä, mikä on koron osuus lyhennyksessämme, jotta lyhennyksemme olisi yhtä suuri kuin tasalyhennysmenetelmällä.

    Jos päätelmä on tosi, miksi ihmiset sitten valitsevat tasalyhennyksen, jos pääsevät samaan tavoitteeseen annuiteetilla (jolloin etuna olisi myös annuiteetin joustavuus maksukyvyssä)?

    Ei annuiteetista ihan tarkalleen saa tasalyhenteistä vastaavaa jos ylimääräinen lyhennys tehdään jälkikäteen. Jos kuvitellaan tammikuun alussa otettu 20 vuoden laina pääomaltaan 100000, sen kuukausierä on tasalyhenteisenä ensimmäisenä vuonna 416,67 korot. Annuiteettina lyhennysosuus on pienempi ja velkasaldo on helmikuusta alkaen loppuvuoden ajan hiukan suurempi ja siitä maksetaan hieman enemmän korkoa. Vaikka joulukuun lopussa suoritetaan ylimääräinen lyhennys, jolla velkasaldo tasataan samaan 95000 euroon, annuiteetilla laina on tullut hieman kalliimmaksi, koska rahaa on ollut lainassa 11 kuukauden aikana enemmän.

    Maksutapojen valinta on yleensä aika sattumanvaraista, sillä korkoasioissa vallitsee yleinen tietämättömyys. Muistellaan jotakin sananparsia tyyliin "tasalyhenteisessä korkoa maksetaan vähiten" tai "annuiteetti helpottaa pärjäämistä alkuvaiheessa". Valinta tehdään jopa laskematta tai lasketaan väärin. Laskuriin pistetään parametrit ja valitaan se maksumalli, joka antaa pienimmän korkosumman. Siinä lasketaan yhteen tänä vuonna ja 15 vuoden päästä suoritettavia nimellissummia ilman diskonttausta. Tulokset ovat tietysti mitä sattuu, mutta niiden perusteella ihmiset rahoittavat elämänsä suurimmat kaupat.

    Mielestäni lyhennystavoilla ei oikeastaan ole kovin kummoista eroa. Velallinenhan maksaa aina korkoa siitä rahamäärästä, joka hänellä on lainassa. Riippuu korkosuhteista kannattaako lainaa lyhentää nopeasti vai hitaasti. Siksi edullisinta on tietysti ottaa sellainen lyhennysohjelma, jossa pakollisia lyhennyksiä on mahdollisimman vähän. Sopivassa tilanteessa tehdään sitten ylimääräisiä lyhennyksiä, jos se on silloin on kannattavaa. 20 vuoden laina-aikaan mahtuu monenlaista tilannetta.

    Äänestä

  • Vakuusvaje kirjoitti:

    Ei annuiteetista ihan tarkalleen saa tasalyhenteistä vastaavaa jos ylimääräinen lyhennys tehdään jälkikäteen. Jos kuvitellaan tammikuun alussa otettu 20 vuoden laina pääomaltaan 100000, sen kuukausierä on tasalyhenteisenä ensimmäisenä vuonna 416,67 korot. Annuiteettina lyhennysosuus on pienempi ja velkasaldo on helmikuusta alkaen loppuvuoden ajan hiukan suurempi ja siitä maksetaan hieman enemmän korkoa. Vaikka joulukuun lopussa suoritetaan ylimääräinen lyhennys, jolla velkasaldo tasataan samaan 95000 euroon, annuiteetilla laina on tullut hieman kalliimmaksi, koska rahaa on ollut lainassa 11 kuukauden aikana enemmän.

    Maksutapojen valinta on yleensä aika sattumanvaraista, sillä korkoasioissa vallitsee yleinen tietämättömyys. Muistellaan jotakin sananparsia tyyliin "tasalyhenteisessä korkoa maksetaan vähiten" tai "annuiteetti helpottaa pärjäämistä alkuvaiheessa". Valinta tehdään jopa laskematta tai lasketaan väärin. Laskuriin pistetään parametrit ja valitaan se maksumalli, joka antaa pienimmän korkosumman. Siinä lasketaan yhteen tänä vuonna ja 15 vuoden päästä suoritettavia nimellissummia ilman diskonttausta. Tulokset ovat tietysti mitä sattuu, mutta niiden perusteella ihmiset rahoittavat elämänsä suurimmat kaupat.

    Mielestäni lyhennystavoilla ei oikeastaan ole kovin kummoista eroa. Velallinenhan maksaa aina korkoa siitä rahamäärästä, joka hänellä on lainassa. Riippuu korkosuhteista kannattaako lainaa lyhentää nopeasti vai hitaasti. Siksi edullisinta on tietysti ottaa sellainen lyhennysohjelma, jossa pakollisia lyhennyksiä on mahdollisimman vähän. Sopivassa tilanteessa tehdään sitten ylimääräisiä lyhennyksiä, jos se on silloin on kannattavaa. 20 vuoden laina-aikaan mahtuu monenlaista tilannetta.

    Entä jos annuiteettilyhennyksen (ekstra)lyhennys tapahtuu joka kuukausi - ei vasta 12 kk päästä. Eli joka kk maksetaan pääomaa pois yhtä paljon kuin tasalyhennyksessä. Eikö annuiteetilla päästä tällöin samaan lopputulokseen?

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Entä jos annuiteettilyhennyksen (ekstra)lyhennys tapahtuu joka kuukausi - ei vasta 12 kk päästä. Eli joka kk maksetaan pääomaa pois yhtä paljon kuin tasalyhennyksessä. Eikö annuiteetilla päästä tällöin samaan lopputulokseen?

    Tekemällä joka kuukausi oikeankokoisen ylimääräisen lyhennyksen tulos on tietysti sama. Tämä osoittaa sen, että lyhennystavan nimitykset eivät ratkaise vaan lyhentämisen todellinen nopeus. Mutta käytännössä lienee aika vaivalloinen ja teoreettinen vaihtoehto ruveta joka kuukausi säätämään annuiteettilainan kustannukset täsmälleen tasalyhenteisen tasolle. Jos kerran raha on kallista ja tekee mieli lyhentää ylimääräistä, niin miksipä ei sitten lyhentäisi niin paljon kuin pystyy.

    Äänestä

  • Vakuusvaje kirjoitti:

    Tekemällä joka kuukausi oikeankokoisen ylimääräisen lyhennyksen tulos on tietysti sama. Tämä osoittaa sen, että lyhennystavan nimitykset eivät ratkaise vaan lyhentämisen todellinen nopeus. Mutta käytännössä lienee aika vaivalloinen ja teoreettinen vaihtoehto ruveta joka kuukausi säätämään annuiteettilainan kustannukset täsmälleen tasalyhenteisen tasolle. Jos kerran raha on kallista ja tekee mieli lyhentää ylimääräistä, niin miksipä ei sitten lyhentäisi niin paljon kuin pystyy.

    Kiitoksia sinulle vastauksistasi! Voi tosiaan olla hankalaa seurata kuukausittain tuota tasalyhenteistä annuiteetin rinnalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kesken vuoden ilmaista? kirjoitti:

Hei! Jos valitsemme asuntolainamme maksutavaksi aluksi annuiteetin ja muuttaisimme sen vuoden päästä tasalyhennykseksi, niin onko tämä ilmainen toimenpide? Ainakin Nordealla saa kuulemma vaihtaa maksutapaa kerran vuodessa veloituksetta. Entäs OP:ssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu