http://www.science-spirit.org/archive_cm_detail.php?new_id=34
http://en.wikipedia.org/wiki/Heritability_of_IQ
http://www.medicalnewstoday.com/articles/85840.php
Monikultturismia sokeasti ihannoivat ovat kertoneet useastikin että älykkyys ei ole periytyvää ja kaikki etniset ryhmät ovat yhtä älykkäitä.
Arvostetut tutkijat ovat kuitenkin jo vuosia tutkineet asiaa genetiikan näkökulmasta ja ovat tulleet siihen lopputulokseen että periytyvät geenit selittävät ihmisen älykkyyden yli 50% tapauksista. Eri aivolohkojen ominaisuudet periytyvät myös eri todennäköisyyksillä. Myös henkisten lahjakkuuksien on katsottu periytyvän useissa tapauksissa.
On siis selvää että jos esimerkiksi parjattujen afrikkalaisten geenit eivät tue älykkyyttä, myös heidän jälkeläisensä tulee hyvin todennäköisesti olemaan henkisesti samaa tasoa heidän vanhempiensa kanssa.
Samaa väittämää tukee myös älykkyystestit joita on tehty ihmisille ympäri maapalloa joista välittyy samat tulokset: eräät etniset ryhmät eivät vain ole yhtä älykkäitä kuin toiset.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heritability_of_IQ
http://www.medicalnewstoday.com/articles/85840.php
Monikultturismia sokeasti ihannoivat ovat kertoneet useastikin että älykkyys ei ole periytyvää ja kaikki etniset ryhmät ovat yhtä älykkäitä.
Arvostetut tutkijat ovat kuitenkin jo vuosia tutkineet asiaa genetiikan näkökulmasta ja ovat tulleet siihen lopputulokseen että periytyvät geenit selittävät ihmisen älykkyyden yli 50% tapauksista. Eri aivolohkojen ominaisuudet periytyvät myös eri todennäköisyyksillä. Myös henkisten lahjakkuuksien on katsottu periytyvän useissa tapauksissa.
On siis selvää että jos esimerkiksi parjattujen afrikkalaisten geenit eivät tue älykkyyttä, myös heidän jälkeläisensä tulee hyvin todennäköisesti olemaan henkisesti samaa tasoa heidän vanhempiensa kanssa.
Samaa väittämää tukee myös älykkyystestit joita on tehty ihmisille ympäri maapalloa joista välittyy samat tulokset: eräät etniset ryhmät eivät vain ole yhtä älykkäitä kuin toiset.
Vastaukset 48
Vanhimmat
nyt tuli sharynille kiire "oikaista" wikipedian tietoja.
siksi suomalaiset ovat niin tyhmiä.
En nyt sanoisi että suomalaiset mitään erityisen tyhmiä on jos koululaiset ovat pärjänneet Pisa-testeissä kärkiporukassa ja älykkyystesteissä mitattuna suomalaiset ovat vähintäänkin keskivertoja.
Innovatiivisia keksintöjäkin löytyy Nokian kännyköiden ja tekstiviestien keksimisestä minisukellusveneisiin.
Mitäs keksintöjä Afrikka ja lähi-itä ovat keksineet? Ei nyt kyllä tule mitään mieleen, pommeja tietysti kovasti testailevat eläviin siviileihin, ratsastelevat kameleillaan ja leikkaavat päitä irti Youtube-videoissa sekä ryöstävät vääräuskoisten laivoja, no onhan sekin kyllä kieltämättä innovatiivista.
olemme kaikki kotoisin ja lähi-idän kautta tultiin tänne. Siinä matkalla keksittiin vaikka mitä. Nokian kännykkä nyt ei ole mikään "keksintö". Radiopuhelin keksittiin jenkeissä jo melkein sata vuotta sitten. Tekstiviesti on suomalaisten ainoa oma keksintö, saunakin on ruotsalaista perua. Ai niin ja AIV-rehu.
Erot ovat kosmeettisia. Esim. suomalaisten vankat leukaperät ovat tuhansia vuosia jatkuneen sitkeän peuranlihan kalvamisen tulosta. Kaikki ulkoiset piirteet ovat olosuhteiden muovaamia. Katsotaanpa vaikka miten eri näköisiä väestöjä asuu Australiaan johtavan muuttoreitin varrella. Leppeässä ilmastossa ja ravinnon saannin kannalta suotuisassa ympäristössä asuneet polynesialaiset ja Uusi-Seelannin maorit ovat vankkoja jättiläisiä verrattuna Australian aboriginaaleihin.
Mongolipiirteet kehittyivät tuhansia vuosia vetäytyvän jääkauden mannerjään liepeillä liikkuville väestöille. Silmien mongolipoimu kehittyi suojaaman silmiä sokeutumiselta jääkenttien häikäisevässä auringonpaisteessa. Eurooppalainen ihminen joutuu suojaamaan silmänsä tummilla laseilla, jottei tulisi lumisokeaksi.
Näin voi selittää jokaisen väestöjä erottavan ulkoisen pääpiirteen. Kaikki olemme kuitenkin saman lajin jäseniä.
Eurooppalaisilla on tismalleen sama määrä geenejä kuin afrikkalaisilla ja kiinalaisilla - kuten myös Australian aboriginaaleille.
Australian alkuperäisten asukkaiden korkea "otsapahka" on kehittynyt suojaamaan silmiä polttavalta auringolta. Toinen versio on jääkauden sulavan mannerjään liepeillä liikkuville ihmisryhmille kehittynyt ns. mongolipoimu. Myös se suojaa silmiä - tällä kertaa lumesta ja jäästä heijastuvan auringon aiheuttamalta lumisokeudelta. Afrikan kuivilla alueilla asuvien busmannien naisille on kehittynyt syntyvän lapsen ravinnon, äidinmaidon riittävyyden takaamiseksi ns. rasvapakarat. Odottavan äidin pakaroihin kerääntyy rasvaa huomattava määrä.
Edellä mainitun kaltaisia suuriakin poikkeamia kehittyy ympäristön vaikutuksesta. Geenejä on kuitenkin kaikilla sama määrä.
Ihme kun et maininnut AIV-rehuakin.
Sinä et kyllä kuulu siihen suomen terävämpään 99%:n ainakaan. Olet pahasti alaprosentissa.
""Afrikkalaiset keksivät ihmisen Kirjoittanut: sieltähän me / 4.7.09 / klo 22:37 olemme kaikki kotoisin ja lähi-idän kautta tultiin tänne. Siinä matkalla keksittiin vaikka mitä. Nokian kännykkä nyt ei ole mikään "keksintö". Radiopuhelin keksittiin jenkeissä jo melkein sata vuotta sitten. ""
Afrikkalaiset eivät kekesineet ihmistä. Ennen ihmisen kehitystä ei ollut niitä sinun rajkastamia afrikkalaisiakaan. Ja heistä ihmisyys erkautui n. 50 000 vuoitta sitten.
Matkallakaan afrikkalaiset eivät ole keksineet mitään paitsi nykyisin tulomatkalla ssatuja ja tarinoita sekä uusia henkilöllisyyksiä, joilla saa hunajapurkin kannen auki ja riippumaton loppuelämäksi.
Jostain syystä sinun joko käsityskykysi tai tietomääräsi ei riitä oivaltamaan että kännykkä nykyisessä muodossaan ei ole se radiopuhelin, joka kekesittiin "sata vuotta" sitten. Olet kyllä aikaasi edellä siinä että kaksisuuntaisen rasdioviestimen syntymästä tulee kuluneeksi aikaa sata vuotta n. 2030 se on lähinnä la -puhelimen tyyppinen osoitteeton vekotin.
Cellular phone, jota väität radiopuhelimeksi on ihan eri värkki - usko pois vaikket kykene ymmärtämää. Se tuli toteutetuksi vasta 1960 kieppeissä.
Edellä ilmitulleen johdosta luulen, että sinun suvullasi on Afrikan ajoista aikaa vähemmän kuin keskivertosuomalaisilla -- olen syvästi pahoillani, mutta se näkyy!
Myös auto-onnettomuuteen joutuminen periytyy. Siinä ei vielä ole mitään huolestuttavaa, mutta siinä on, jos heritabiliteetti mitataan autourheilijasuvusta ja saatua lukua sitten käytetään vertailtaessa Amatsonin sademetsäkansasuvun auto-onnettomuusalttiutta suhteessa tuohon auto-urheilusukuun. Tätä nämä arvostamasi tutkijat eivät ole onnistuneet ymmärtämään vieläkään, vaikka se opetetaan ensimmäisinä asioina evoluutiobiologiassa. Mutta junttaamalla väkisin tietty ennakko-oletus faktaksi, voidaan siirtyä junttaamaan seuraava ennakkko-oletus faktaksi jne. kunnes ollaan todistettu se mitä lähdettiin alunperinkin hakemaan, eli rotuteoria on edelleen käyttökelpoinen.
Heritabiliteetti ei ole kuitenkaan periytyvä ominaisuus. Se ei ole yksilössä ilmenevä ominaisuus. Se ei ole ominaisuus lainkaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Heritabiliteetti
Tässä varmuuden vuoden käännettynänä englanninkielestä jotta amis-rasistitkin ymmärtäisivät:
http://translate.google.fi/translate?js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=searching-for-intelligence-in-our-genes&sl=en&tl=fi&history_state0=
Tietenkin älykkyys on myös geneettistä. Tyhmien vanhempien lapsesta tulee pienemmällä todennäköisyydellä älykäs kuin älykkäiden lapsista. Tämän jokainen hiemankin vnhempi huomaa varmasti oman arkikokemuksensa mukaan.
Miten suurelta osin älykkyys sitten on perimästä ja miten suurelta osin ympäristöstä johtuvaa? Tämän määrittely onkin jo vaikeampaa. Yhteiskunnassa, missä kaikille taattaisiin aivan samat mahdollisuudet kehittyä myös älyllisesti perinnöllisyyden vaikutus lopulliseen älykkyyteen olisi sata prosenttia. Näin ei kuitenkaan missään ole. Lapsuuden virikkeet, raskauden ajan erilaisuus, lapsuuden saisraudet ja traumatisoivat kokemukset, koulutuksen erot vaikuttavat jopa Suomen kaltaisessa "hyvinvointiyhteiskunnassa. Toisena ääripäänä on yhteiskunta, jossa raskauden ajan aliravitsemus, lapsuuden vaikeat sairaudet ja aliravitsemus sekä traumatisoivat kokemukset ja älykkyyden kehitykseen vaikuttavat virikkeet saattavat jäädä hyvin huonoiksi. Tällaisessa yhteiskunnassa ymmärrettävästi nämä ympäristön vaikutukset ovat paljon suurempia kuin edellisessä esimerkissä Suomesta.
Ympäristön merkitys älykkyyteen riippuu siitä siis miten voimakaasti ympäristö estää älykkyyttä kehittymästä. Ääriesimerkkinä: Jos iskee halolla päähän niin, että seurauksena on vakakava aivovamma, ei paljoa auta vaikka vanhemmat olisivat Nobelin saaneita tiedemiehiä ja -naisia. Tässä ympäristön vaikutus tämän onnettoman älykkyyteen olisi käytännössä sata prosenttia.
Toinen esimerkki on suomalaisten älykkyys sinä aikana kun sitä Suomessa on mitattu. Koko tänä aikana on suomalaisten älykkyys noussut hyvin voimakkaasti. Mittauksien keskivertoälykkyydellä 1930-luvulla, olisi nyt tällä hetklellä selvästi keskivertoa tyhmempi, ja toisaalta 1930-luvulla olisi ollut keskimääräistä selvästi älykkäämpi samalla tuloksella, jolla nyt vain tulee keskivertoälykkääksi. Suomalaisten geenit eivät ole allle sadassa vuodessa ehtineet vaihtua mihinkään. Eron on siis johduttava ympäristön muuttumisesta.
Nuo älykkyystestien vertailut eri kansojen välillä on yleisesti tieteellisessä kritiikissä todettu sekä huonosti tehdyiksi että hyvin epämääräisesti tulkituiksi. Niissä on otettu huomioon hyvin vähän tai ei ollenkaan testien kulttuurisidonnaisuutta ja koulutustason vaikutusta ( esim. kysymys: Mikä ei kuulu joukkoon Pariisi, Lontoo, Tokio, Guatemala, Kairo?), lisäksi osa testeistä oli tehty hämmästyttävän pienellä joukolla yksittäistä kansaa kohden (muutama kymmenen ihmistä). Toisaalta näitä näin osin virheellisesti tehtyjä yhdistelmiä on lähdetty tulkitsemaan täysin väärin, väittäen saatujen tulosten osoittavan jotain kansojen älykkyyden geneettisestä, peritystä osuudesta. Edes näiden testien yhteenvetojen tekijät eivät ole näin järjettömiä väitteitä esittäneet, vaan ovat puolustaessaan tutkimustuloksiaan esittäneet testien kuvaavan oikein kansojen älykkyyttä, mutta eivät ole ottaneet kantaa siihen onko erojen syynä perinnöllisyys vai ympäristö.
Vaikka testien suorittamisessa on paljon puutteita, saattaa olla, että ne antavat jotain viitettä todellisuudesta. Tätä osoittaisi se, että tuloksissa on saaneet sellaiset kansat huonoimmat pisteet, joissa kaiken tiedon mukaan on ympäristön vaikutus älykkyyden alenemiseen kaikkein suurin. Maat, joissa ihmiset kokevat niin raskausaikana kuin lapsuusaikana vakavaa aliravitsemusta, joissa lasten sairastuvuus on kaikkien suurinta ja joissa lasten henkiselle terveydelle tärkeä lapsuuden aika on pahiten järkkynyt sotien ja väkivallan takia, saavat testeissä heikoimmat tulokset, juuri kuten on oletettavaakin, kun tiedetään älykkyyden olevan suurelta osin ympäristöstä johtuvaa tuollaisissa oloissa.
Perinnöllisyyden vaikutus älykkyyrteen on selvää, mutta yhtä selvää on, että ympäristön vaikutus saattaa olla älykkyyteen ( ja varsinkin sen vähenemiseen) aivan ratkaisevaa. Mitkään tutkimustulokset eivät ole osoittaneet, että kansojen älykkyyden perinnöllisyydessä olisi mitään eroja. Pikemminkin tuloksista voi päätellä, että ympäristön vaikutus on joissain tilanteissa hyvin suuri.
En käsitä, miksi tieteellisen asian selvittämisestä tulee joillekin pakkomielle tehdä poliittista manifestia totuuden selvittämisen sijasta.
Äkkisältään luulisi että vaikkapa USA:ssa olisi helppoa luoda mainitsemistasi harhaa aiheuttavista tekijöistä vapaa tutkimusasetelma. Muodostettaisiin otos esim collegeopiskelijoista, joilla on samanlainen koulutausta, ja miksei voisi huomioida myös samantasoiset kotiolot esim. vanhempien tulotason mukaan arvioiden. Siitä sitten vaan eri "rotu"taustoja edustavat tutkittavat tekemään älykkyystestejä. Sillähän tuo selkenisi.
Kyllähän tuollaista ympäristön vaikutuksista vapaata älykkyysmittausta on yritetty rakentaa, mutta hyvin huonolla menestyksellä. Yhtenä ongelmana on älykkyyden käsite. Älykkyysmittaukset kehitettiin Yhdysvalloissa mittaamaan niitä kognitiivisia ominaisuuksia, joiden avulla menestyttiin valkoisen keskiluokan maailmassa 1930-luvulla.
Mittareita on pyritty koko ajan kehittämään yleisemmin älykkyyttä kuvaavaan suuntaan. Tällä hetkellä mittarit toimivat varsin hyvin samanlaisten ihmisten keskinäisen älykkyyserojen mittaamisessa. Ongelmia tulee välittömästi pyrittäessä siirtämään mittaria toiseen kulttuuriin. Nämä vaikeudet ovat tähän saakka kaataneet tieteellisessä keskustelussa eri etnisten ryhmien mittaustulosten analysointiyritykset. Ympäristön vaikutusten muuttujien vakioiminen ei ole onnistunut riittävän hyvin näiden muuttujien runsaan määrän vuoksi.
Toinen jatkuvasti kalvava ja kasvava ongelma mittauksissa on ollut se havainto, joka kyseenalaistaa sitä, mitä mittaukset lopulta mittaavat. Nimittäin se, miten on selitettävissä saman kansan erisukupolvien älykkyyden jatkuva lisääntyminen, vaikka geenit ovatkin samat. Jos älykkyyden vaihtelu ihmislajilla riippuukin pääosin jostain muusta kuin geeneistä (esim. äidin raskausajan ravinnosta tai terveydentilasta, tähänhän saattaa viitata tuo kansojen älykkyyden selittämätön lisääntyminen), on koko vertailu etnisten ryhmien välillä jo lähtökohtaisesti virhepäätelmä, hieman samoin, jos tutkittaisiin palomiesten määrän ja palossa aiheutuneiden vahinkojen suhdetta lähtökohtana, että palomiesten suuri määrä aiheuttaa suuria vahinkoja tulipaloissa.
kun osallistujat olisivat samassa maassa syntyneitä ja kasvaneita, saman koulumankelin läpi käyneitä, varakkuustasoltaan samalaisista kodeista, saman vapaa-ajan ympäristön teeveineen, harrastuksineen ja peleineen kokeneita. Jos kerran Suomen vaalien lopputulos voidaan ennustaa prosenttien tarkkuudella tuhannen henkilön otoksesta niin uskoisi tuolla koejärjestelyllä saavan selville onko koehenkilöiden etnisellä alkuperällä systemaattista korrelaatiota lopputulosten kanssa.
tuollaisia jotka ovat vielä samanikäisiä(eli ikivanhoja, ks seuraava kappale), joista kukaan ei ole kokenut syrjintää, rasismia, väkivaltaa, sikiöaikaista stressiä, natriumglutamaatista mahdollisesti aiheutunutta ylivilkkautta jne.. Tai vaihtoehtoisesti että kaikki olisivat kokeneet tuon saman rimpssun.
Lisäksi älykkyydessä korostuu nuorena lapsuuden aikainen ympäristö. Älykkyyttä pitäisi sitten mitata vanhoilta ihmisiltä jolloin ympäristön vaikutus putoaa ja perimän vaikutus tulee totuudenmukaisemmin esiin. Tällöin törmätään kuitenkin jo seuraavaan ongelmaan, eli tietysti ikääntymiseen liittyviin muutoksiin aivotoiminnassa ja yksilökohtaisiin ikääntymisen eroihin(dementia, perimä, sairaudet yms). Jenkkilän tummaihoisista vanhoista ihmisistä yksikään ei ole vielä elänyt nuoruuttaan ympäristössä joka olisi ollut sama kuin valkoisilla. Ts. ympäristöä jossa ei olisi rotusortoa ja sen aiheuttamia muutoksia kehittyvän lapsen kognitiivisiin kykyihin.
Lisäksi kukaan ei ole vieläkään vastannut että miten mitataan rotu. Nythän tällaisissa tutkimuksissa se on määritetty täysin mielivaltaisesti, täysin riippumatta koeyksilön todellisesta genotyypistä.
Tottakai vakioisi, jos kyseessä olisi yksittäisten ihmisten älykkyyden mittaaminen. Tulokset olisivat aivan hyvin verrattavia keskenään. Nähtäisiin miten henkilö A on älykkäämpi kuin henkilö B. Näitä mittauksia tehdäänkin USA:ssa jatkuvasti ja tulokset ovat aivan käypiä.
Tällaisesta mittaamisesta vain ei ole kyse. Tässähän oli tarkoitus saada selville, ei yksittäisten ihmisten älykkyyden ero eikä edes eri etnisten ryhmien edustajien älykkyyden ero, vaan eri etnisten ryhmien mahdollinen perityn älykkkyyden ero.
Noilla mainitsemillasi vakioinneilla, jos vain tarpeeksi joukkoa löytyy, päästäisiin todennäköisesti noiden ryhmien osalta johonkin tulokseen. Päästäisiinkö tulokseen joka tosiaan kertoisi älykkyyden eroista eri etnisillä ryhmillä?
Vaalien lopputuloksen ennustaminen on varsin helppoa pienehkön huolella tehdyn kyselyn perusteella. Kovin montaa muuttujaa ei tarvitse vakioida. Älykkyyden perinnollisyyden mittaamisessa on vakioitavia muuttujia hyvin suuri määrä. Vaalivertauksena olisi esimerkiksi selvittää syyt miksi joku äänestää perussuomalaisia tai vasemmistoliittoa ja joku toinen kokoomusta. Olisiko syyt perinnöllisiä. Asia on täysin periaatteessa selvitettävissä, kunhan vain vakioidaan kaikki muut muuttujat niiin jäljelle jää vain perinnöllisyys. Miksiköhän näin yksinkertaista tutkimusta ole tehty? Kyse on siitä että kaikkien tekijöiden vakioiminen on käytännössä mahdotonta.
Tässä yhteydessä. Kuten useimmat luonnonilmiöt, jakautuvat natriumglutanaatin vaikutukset ja sikiöaikaiset stressit ym populaatiossa ns. normaalisti, joten niitä ei tarvitse huomioida. En voi uskoa ettei USA:sta löytyisi college-opiskelijoista koepopulaatiota joka olisi esitetyistä mittausharhoista riittävän vapaata, ottaen huomioon ettei collegeen ylipäätään pääse elleivät tietyt taustaoletukset ole toteutuneet. Ehkä asia on enemmänkin muista syistä "vaikea" tutkimuskohde?
"Rotu = etninen tausta"
Nyt mitenkään puuttumatta siihen ovatko ne edes synonyymeja eli eivät, niin osaatko vastata siihen kysymykseen, että miten mittaisit tuota rotuasi? Entä miten kuvittelet sen näissä rotututkimukissa mitatun?
"Kuten useimmat luonnonilmiöt, jakautuvat natriumglutanaatin vaikutukset ja sikiöaikaiset stressit ym populaatiossa ns. normaalisti, joten niitä ei tarvitse huomioida."
Tässäkään ei ollut mitään järkeä. Itseasiassa siinä oli niin vähän järkeä etten laisinkaan ymmärrä mitä tuolla tarkoitit. Ensinnäkään kaikki maailman asiat eivät noudata normaalijakaumaa. Ja että tiedettäisinnkö noudattavatko ne minun tarkoittamani vai eivät, niin sehän pitäisi ensin tutkia. Jos tarkoitit että minun tarkoittamani muuttujat jakautuvat suhteellisen tasaisesti kaikkien tutkittujen suhteen, niin sitähän me emme tiedä. Mutta silläkään ei ole mitään merkitystä kun vertailtavana on kaksi ryhmää. Jos argumenttinani että toiseen tutkimusryhmään saattaa kokonaisuutena vaikuttaa asioita joita toiseen ryhmään ei kokonaisuutena vaikuta lainkaan, niin mitä merkitystä sillä sitten on jos esim. natriumglutamaatin käyttö jakautuu siististi Gaussin mukaan? Miksi sitä ei tulisi huomioida? Eikö se päinvastoin silloin tulisi huomioida mitä suurimmalla syyllä.
"En voi uskoa ettei USA:sta löytyisi college-opiskelijoista koepopulaatiota joka olisi esitetyistä mittausharhoista riittävän vapaata, ottaen huomioon ettei collegeen ylipäätään pääse elleivät tietyt taustaoletukset ole toteutuneet."
No joo, et nyt oikein näyttänyt tajuavan mitään edellisestä tekstistäni ja lienee turha edes yrittää selittää. Kannattaa kuitenkin muistaa ettemme puhu nyt gollege-opiskelijoiden äo:sta vaan eri rotujen. Tiedetään että koulumenestys ei kerro kaikkea älykkyydestä varsinkaan nuorella iällä, vaan enemmän siitä sosiaalisesta ympäristöstä jossa nuori elää. Ja kuten tiedät niin Jenkeissähän koulut ovat kaiken lisäksi maksullisia, sinne pääsevät ne joiden vanhemmilla on pätäkkää. Ja ne joilla on sitä koulumenestystä nuorelta iältä(korreloiko suomen 13-20-vuotiaiden poikien koulumenestys älykkyyden kanssa?)saadakseen stipendin.
"Ehkä asia on enemmänkin muista syistä "vaikea" tutkimuskohde?"
No ei se näytä olevan lainkaan vaikea tietyille tutkijoille. Kun puhutaan vertailukelvottomista asioista, niin suurin osa tietysti jättää kokonaan tutkimatta. Ehkä enemminkin pitäisi miettiä sitä, että mikä yhdistää niitä perin harvoja tutkijoita jotka tuollaista tutkimusta ovat kaikesta huolimatta tehneet. Onhan meillä tietoa Herrnsteinin ja Murrayn taustoista ja rahoituksesta.
vaikkapa siitä että nyt ei keskustella minkään "rodun" mittaamisesta eikä koulumenestyksestä vaan älykkyystesteistä. Olen osallistunut niihin erilaisissa rekryprosesseissa, ja olen aivan samaa mieltä että ne ovat hyvinkin kulttuuri- ja koulutustaustasidonnaisia. Siksi se college-opiskelijapopulaatio, nimenomaan jenkeissä joissa kouluttautumiseen vaaditaan pätäkkää, oli ehdotus jolla esimerkiksi voitaisiin melkolailla hyvin vakioida testiryhmä ympäristötekijöiden erilaisuudelta. Kaikki sinne päätyneet kun lienevät keskiluokkaisista perheoloista ja samanlaiset alustavat koulut ja harrastukset käyneitä. Erilaisten fyysisten sairauksien ja oireyhtymien vaikutus taas minimoituu otoksen kokoa ja kokeiden määrää lisäämällä, vai väitätkö että jokin tietty sairaus vaikuttaa systemaattisesti vain tietyn etnisen ryhmän henkisiin suorituksiin, eikä jakaudu tasaisesti ihmiskunnassa? Jos tehdään useita testejä vaikkapa 1000 henkilön yllä ehdotetusta kohderyhmästä satunnaisesti valituilla otoksilla, on sairauksien vaikutus tuloksiin takuulla jo minimaalinen.
Miksi siis tällainen koejärjestely vaikuttaa niin vaikealta? Todennäköisimminhän se paljastaisi ettei mitään eroavaisuuksia voida etnisten ryhmien välillä löytää, jolloin suurelta määrältä rasistisia väitteitä voitaisiin kerralla katkaista siivet. Ymmärrän kyllä että mahdolliset muunlaiset tulokset olisivat arkaluonteisia.
Että vaihdoit kesken kaiken puheenaiheen rotujen välisistä älykkyyseroista johonkin muuhun? Kerrot siitä minulle nyt ensimmäistä kertaa muttet kerro samalla mistä haluat puhua. Jatketaan siis siitä mihin jäätiin.
Koulutuksen on havaittu vaikuttavan positiivisesti äo-testissä suoriutumiseen, kun taas koulumenestys ja älykyysosamäärä eivät korreloi. Ja kuten jo vissiin pariin kertaan totesin, nuorella iällä äo kertoo enemmän sosiaalisesta ympäristöstä kuin perinnöllisyydestä. Vanhemmalla iällä perinnöllisyyden erot eri yksilöissä tulevat luotettavammin esiin. Ja perinnöllisyydestähän tässä kai keskustellaan, puhuttiin sitten äo:sta tai rodusta(toisin sanoen vahvasti kytkeytyneistä geeneistä, ehkä vähän turhankin vahvasti, todellisuuden kannalta ;), eikö?
Tällä aloituksella vakuutellaan, että nuo muutamat rotujen älykkyyttä tutkineet eugeniikot edustaisivat jotain tiedemaailman vakiintunutta kantaa, vaikka asia on juuri päinvastoin.
Mutta sinä ilmeisestikin haluat nyt keskustella jostain vielä tekemättömästä tutkimuksesta ja siitä miten tutkimus tulisi suorittaa, että se olisi uskottava.
Mutta.
"Kaikki sinne päätyneet kun lienevät keskiluokkaisista perheoloista ja samanlaiset alustavat koulut ja harrastukset käyneitä."
Premissi jota ei voi hyväksyä koska se ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pitää niin osannet varmasti kertoa että missä yliopistossa?
"Erilaisten fyysisten sairauksien ja oireyhtymien vaikutus taas minimoituu otoksen kokoa ja kokeiden määrää lisäämällä, vai väitätkö että jokin tietty sairaus vaikuttaa systemaattisesti vain tietyn etnisen ryhmän henkisiin suorituksiin, eikä jakaudu tasaisesti ihmiskunnassa?"
Taas tämä kummajainen, vai väitätkö sinä että kaikki maailmassa jakautuu tasaisesti? Ei jakaudu, päinvastoin koko maailma pelaa edelleenkin rotukorteilla jotka valkoiset jakoivat satoja vuosia aikaisemmin. Entä käyttävätkö kiinalaiset enemmän vai vähemmän natriumglutamaattia kuin suomalaiset - käyttäjät varmaan saadaan nätisti Gaussille kummassakin maassa, mutta miten se poistaa itse ongelman?
"Miksi siis tällainen koejärjestely vaikuttaa niin vaikealta?"
Ei se vaikuta vaikealta vaan tyhmältä. Jos se ei vaikuta sinusta tyhmältä, niin osaat varmaan jo vihdoin ja viimein kertoa, että miten se rotu mitataan?
että nimenomaanhan aloitin keskustelun ehdottamalla, että jos kerran asiasta jatkuvasti peistä taitetaan, niin miksei etnisten ryhmien älykkyyttä voitaisi sitten tutkia mahdollisimman tutkimusharhoista vapaasti, eliminoimalla ympäristötekijät. Rodun mittaamisesta olet puhunut sinä, en minä sanaakaan.
Se, että otos valitaan saman taustan ja koulutuksen omaavista, kuten USA:n college-opiskelijoista, esimerkiksi nämä erot sangen hyvin eliminoisi. USA:ssa siksi, että siellä ensinnäkin on riittävästi eri taustaisia etnisiä ryhmiä ja siellä ei ole ilmaista opiskeluoikeutta, joka seikka jo vahvasti valikoi opiskelija-ainesta sinänsä, ja varmemmaksi vakuudeksihan populaatiota voitaisiin, kuten esitin, rajata vielä esim. vanhempien koulutus- ja tulotasomuuttujilla mahdollisimman samanlaiseksi. Ja kyllä, edelleen väitän että useimmat luonnonilmiöt ovat normaalijakautuneita, tai elleivät ole, minua on opetettu eritasoisissa oppilaitoksissa lähes koko elämäni ajan väärin.
Mutta mutta. Oikeasti pointtini olikin osoittaa, että tällainen tutkimus olisi turha ja kiusallinen koska muut syyt kuin itse tutkimus jo etukäteen sanelevat mikä tutkimuksen tuloksen pitää olla. Tämä nimenomainen tutkimusongelma on siitä ilmeisesti paras esimerkki, vaikka on niitä muitakin, enkä mene muutoin koko asiaan kuin tämän esimerkin vuoksi. On kokolailla turhaa naureskella takavuosien ja miksei nykyajankin yksipuolue- ja diktatuureille joissa politiikka saneli tieteen tulokset. Ei se kaukana pinnan alla ole länsimaissakaan.
Teit jo selväksi että tarkoitat rodulla etnistä ryhmää. Kysyn nyt ainakin kolmannen kerran että miten mittaisit sitä. Oletko idiootti vai mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Jos tehdään vertaileva tutkimus kahden eri ryhmän älykkyydestä, niin jollainhan tuo kahden ryhmän välinen ero tulee tehdä. Jollain keinolla täytyy erottaa noiden kahden tutkimuspopulaatioiden väliset yksilöt toisistaan. Muutenhan ne täytyy arpoa jolloin päädytään taas täysin satunnaiseen tulokseen. Tätäkö sinä ajat takaa, että pitää jakaa ihmiset kahteen ryhmään summa mutikassa ja nimitetään toista ryhmää mielivaltaisesti vaikkapa etnisiksi afrikkalaisiksi ja toista etnisisksi ihanuuksiksi? Miten mittaisit rodun? -> on keskustelu kanssasi vähän kuin tuon serihvin kanssa.
Ja minähän jo kysyin että mikä on sellainen jenkkiyliopisto johon päässeillä on sama tausta. Vai onko yleissivistyksesi - anteeksi nyt vaan epäkohteliaisuuteni, mutta tietämättömyys yhdistettynä jankkaamiseen VITUTTAA - sitä luokkaa ettet ole tietoinen lainkaan miten tummaihoiset pääasiassa yliopistoihin ovat jenkeissä päässseet? Siellä on katsos sellainen stipendijärjestelmä lahjakkaille mutta vähävaraisille oppilaille. Nämä lahjakkaat ovat käytännössä kuitenkin koulussa hyvin menestyneitä, toisin sanoen hyviä koulumenestykseltään. Ja kuten jo ties kuinka monta kertaa olen tämän nyt sinulle kirjoittanut, koulumenestys ja älykkyys eivät korreloi nuorella iällä, vaan koulumenestys kertoo enemmän siitä sosiaalisesta ympäristöstä jossa nuori elää(vrt. nyt vittu saatana helvetti jo vihdoin mielessäsi niiden suomalaisten 13-20-vuotiaiden poikien koulumenestyksen suhdetta tyttöjen vastaaviin, ja samojen ihmisten suoriutumisen suhdetta esim. keski-iällä älykkyystesteissä. Mitä luulet, korreloivatko ja mistähän ihmeen kummasta saattaisi johtua?) Toisin sanoen me emme voi varmuudella tietää pääseekö yliopistoon jenkeissä tumma- ja vaaleaihoisista älykkyyden suhteen samassa suhteessa ihmisiä, verrattuna koko maassa asuvien samaisten ryhmien älykkyyteen.
Et nyt oikein näytä tajuavan sitäkään että valkoloisen perheen rikkaus ei sekään ole tyhjiöstä syntynyt vaan todennäköisesti indikoi sekin jotain. Ainakin se lisää todennäköisyyttä että suvulla on ollut jo useassa sukupolvessa mahdollisuus kouluttautua, ja kouluttautuneethan nyt yleensä naivat saman koulutuksen saaneita. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että kaikki valkoiset olisivat rikkaita ja hyvin koulutettuja Jenkeissä. Voidaan siis olettaa, että yliopistoissa ei ole mikään satunnaisotanta valkoisista amerikkalaisista. Ei ole varmasti Suomessakaan.
Sen sijaan tummaihoisia vastaavia sukuja ei ole juuri Amerikassa. Omaisuus ja koulutus oli heiltä vain hieman yli 100 vuotta sitten kiellettyä koska he olivat omaisuutta. Tämä ero ei ole kaventunut vaan paremminkin kasvanut. Onhan selvää että jos koulutus tuo varallisuutta ja varallisuus koulutusta, niin mitään edistystä ei pääse koskaan tapahtumaan. Kukaan ei siis varmuudella voi tietää riehuuko älykkyyden suhteen synnynnäisesti kyvykkäin aines lähiöjenginsä kanssa varastellen autoja ja pahoinpidellen mummoja. Ja kaiken lisäksi juuri silloin murrosikäisenä kun pitäisi tahkota koulumenestystä saadakseen sen stipendin.
Sitten on tietysti nämä urheilustipendit, jolloin lahjakkaana urheilijana saat ikäänkuin kiitoksena stipendin yliopistoon. Tällöin sinun täytyy kuitenkin osoittaa hyvää menestystä sekä pallon pompottelussa, että normaaliopinnoissa. Mahdotonta sanoa ovatko tällaiset ihmiset älykkyyden suhteen kyvykkäintä, kyvyttömintä vai keskitasoa Usan tummaihoisten keskuudessa.
Ja ettei kaikki olisi näin yksinkertaista, niin Jenkeissä on tietysti erittäin suuret tasoerot eri koulujen välillä jo alakoulusta lähtien. Kaikkein parhaimman koulutuksen antavat tietysti yksityiskoulut ja niistäkin tietysti ne jotka maksavat kaikkein eniten. Näihin kouluihin ilman rahaa ja valkoista ihonväri-hyvävelijärjestelmään kuulumista pääseminen, on aivan omanlaatuisen prosessin tulosta.
Sinänsä koko asian pohtiminen on likipitäen turhaa, jos tuollaisesta tutkimuksesta haluttaisiin vetää johtopäätöksiä eri rotujen(tai miksi niitä nyt sitten haluatkaan kutsua) välisistä eroista. Heritabiliteetti mitattuna(tässä sinun tukimuksessasi siitä ei ole vielä mitään puhuttukaan, eikä liene syytäkään noilla tiedoillasi)pätee vain siihen populaatioon josta se on mittattu. Sitä ei voi siis soveltaa mihinkään muuhun populaatioon koska mikään muu populaatio ei elä samassa ympäristössä.
Amerikan tummaihoiset eivät niin ikään ole millään satunnaisotannalla valittu Afrikasta, saati että heistä olisi edes matkasta selvinnyt satunnaisotos matkalle lähteneistä jne.
"Ja kyllä, edelleen väitän että useimmat luonnonilmiöt ovat normaalijakautuneita, tai elleivät ole, minua on opetettu eritasoisissa oppilaitoksissa lähes koko elämäni ajan väärin."
Tuo kommentisi osoittaa jälleen ettet oikeastaan ollenkaan kykene hahmottamaan mistä tässä keskustellaan.
tällaista tajunnan virtaa tuotat?
Etnisen taustan voi "mitata" vaikkapa seuraavasti: Molempien puolten isovanhempani ovat Suomesta, joten etninen taustani on siten suomalainen. Jos molemmat isovanhempani olisivat vaikkapa Kiinasta, etninen taustani olisi kiinalainen. Yhdysvalloissa tietenkin olisi varmaankin vaikeaa löytää puhtaita etnisiä taustoja, sitä vaikeampaa mitä useampia sukupolvia maassa on jo asunut, mutta tuskin mahdotonta, sukututkimustakin tehdään. Sitä paitsi mitään absoluuttisen "puhdasta" taustaa ei tarvitsisikaan löytää.
Kuten näet, niin ei se niin vaikeaa olisi, samoin menetelminhän Suomen valtio arvioi esimerkiksi inkeriläisten paluumuuttajien etnistä taustaa.
Turhaa tässä on USAn opiskelujärjestelmistä väitellä. Koko pohdinnan taustallahan oli arvioida kuinka saataisiin aikaan mahdollisimman hyvin taustojen erilaisuudesta vapaa tutkimusasetelma. Ainahan olisi mahdollista tehdä puhdas satunnaisotanta kansan keskuudesta. Pelkään kuitenkin että silloin nämä taustaan liittyvät erot olisivat suuremmat.
Normaalijakaumasta sanotaan esim. "Voidaan osoittaa, että muuttujat, joiden saamat havaintoarvot riippuvat monista satunnaistekijöistä, noudattavat normaalijakaumaa. Näin esimerkiksi henkilöiden pituus ja paino isossa ihmisjoukossa noudattavat likimäärin normaalijakaumaa". Kun olet asiasta eri mieltä niin luo ihmeessä nimeä matematiikassa ja tilastotieteessä todista väite vääräksi.
Ymmärrän ja huomaan kyllä että asia on nyt jostakin ilmeisesti henkilökohtaisesta syystä sinulle kipeä, joten minun puolestani loppuun käsitelty. Olemma kaikki tasan yhtä äkykkäitä.
Suuret erot väestöryhmien älykkyydessä - kansojen tai rotujen - välillä saattavat hyvinkin olla harhaa, sillä puheen informaatiosisältö on kaikissa tutkituissa kielissä jokseenkin samansuuruinen. Eli siis vaikkapa minuutti vapaata puhetta millä hyvänsä maailman kielellä sisältää suhteellisesti samankokoisen määrän uutta tietoa eli keskimääräinen tiedon vastaanoottokyky on kaikkialla samanlainen.
Alkaa huolestuttaa sitä enemmän mitä enemmän ymmärtää kielen vaikuttavan kaikkeen oppimiseen. Kieli on sellainen osa-alue josta minulla ei ole periaatteessa oikein mitään tietoa. Ei edes sen vertaa, että kykenenisin arvioimaan kuinka suuri merkitys kielellä on kaikkeen ihmistoimintaan suhteessa johonkin paremmin tuntemiini asioihin. Se on ärsyttävää, koska enää ei ole aikaa korjata tuota puutetta tiedoissa. Tyhmää on myös se että jouduin käyttämään kallista opiskeluaikaa lapsena täysin turhaan, eli eri kielten opiskeluun. Täysin hukkaan heitettyä aikaa sillä en koskaan oppinut mitään vierasta kieltä, saati että olisin oppinut mitään itse kielestä.
ovat tekstissäsi? Nehän eivät oikeastaan liittyneet millään tapaa väitteisiisi. Vaan eipä tuossa sepustuksessasi nyt paljon muutakaan järkeä esiintynyt.
...sillä geenit määräävät myös sen, kuinka paljon ympäristö voi yksilöön vaikuttaa.
Jos kerran chimppi eroaa ihmisestä geeneiltään vain 1% niin aika paljonkin näkyy olevan merkitystä pienellä erolla. Tuskin tulisi chimpistä konserttipianistia tai nobelistia vaikka kuinka kulturellissa ja virikerikkaassa ympäristössä kasvaisi.
että ihmisten välillä geenien samankaltaisuus ei ole esim. 99.999999999999999999999%, vaan täydet 100%.
Alla ihmisen ja simpanssin karyotyypit.
Ihminen: http://homepage.mac.com/wildlifeweb/cyto/karyotypes/Hominidae/Human_46,XY.gif
Simpanssi: http://homepage.mac.com/wildlifeweb/cyto/karyotypes/Hominidae/Pan_troglodytes_DAPI.jpg
Geneettinen erilaisuus? Onko silläkin väliä?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Geenit jakavat Suomen kahtia/1135245957269
Onko tällä väliä, pitäisikö Suomessa testata vähän älykkyyksiä että saataisiin ihmiset järjestykseen?
Itäsuomalaisen ja länsisuomalaisen aivot toimivat aivan eri tavalla (kulttuuriero?). Tämän huomaa jokainen itäsuomalainen ihmetellessään miksei länsisuomalainen ymmärrä asiaa vaikka sen 10 kertaa hänelle selvittää - itäsuomalaiselle lajikumppanille sama selvisi puolesta lauseesta.
Homo sapiens balticuksesta ja Homo sapiens sveriguksesta. Esim. Kaarinassa asuu jälkimmäisiä ja Imatralla balticuksia. Sitten on tietysti koko joukko mulatteja eli balticuksen ja sveriguksen sekasikiöitä. Heistä ei tarvitse välittää, heitä ei oikeastaan ole, heidät sijoitetaan kahteen ryhmään testin perusteella. Jos tällainen mulattilapsi esim. vastaa bsalticuksen kysymykseen väärin, kuuluu hän sveringukseen, jos taas oikein, kuuluu hän omaan rotuunsa eli balticukseen.
Suomalainen rotu on ainoa jolla on ollut älliä ja munaa pärjätä täällä ääriolosuhteissa. Ei ole konsti eikä mikään pärjäillä jossakin Välimeren ympäristön viinilehdoissa missä rypäleet putoilee avoimenakin hölmöttävään suuhun melkein itsekseen ja munasillaan voi killistellä ympäriinsä vuodet läpeensä. Suomessa vain lihavimmat ja älykkäimmät ja pahasisuisimmat ovat jatkaneet sukua, saamattomat hesselit on matkan varrella menehtyneet pakkaseen.
ÄO-testeissä Italialaiset ovat saanet 102 keskiverron ja suomalaiset 97.
On etelästä lähtöisin. Eurooppa olisi aika ankea paikka ilman eteläeurooppalaisten nerokkaita keksintöjä.
meneekö miinukselle?
Pohjoiset kansat ovat niiden väestöjen jälkeläisiä jotka joutuivat siirtymään viljavilta tasangoilta ja leppeästä ilmanalasta aina vain kauemmaksi karuun pohjolaan.
Kun käy Keski- ja Etelä-Euroopassa, ymmärtää miksi valtaosa eurooppalaisista asuu siellä. Ilmasto on aivan ylivoimaisesti parempi kuin Suomessa, Talvellakin voi kävellä kadulla pikkutakissa kun laittaa villaslipoverin alle.
olivat aikanaan niitä ryhmänsä häiriköitä jotka ajettiin pois laumasta. Populaation levittäytyessä kohti pohjoista suomalaiset häiriköt ajettiin aina vaan kauemmas Keski-Eurooppan sivistyksestä. Vain ne jotka pärjäsivät ääriolosuhteissa jäivät henkiin ja heikot jäivät matkan varrelle. Suomalainen on vähän niin kuin jääkarhu joka elää pääosan elämästään yksin lumierämaassa ja jäälautoilla. Parittelee vain lisääntymistarkoituksessa ja luikkii sitten matkoihinsa. Jääkarhulle jos näyttää kasvisruokaa se ei ymmärrä siitä mitään, pitää olla läskiä ja silavaa niin alkaa ruoka maittaa.
Ehkä sitten onkin niin että suomalainen geeniperimä on senverran ahkera mutta tyhmä etteivät ole huomanneet että viisas pääsisi etelämpänä vähemmällä?
Ei ihme että jo Tacitus aikoinaan kuvasi suomalaiset villieläimen kaltaisiksi raadonsyöjiksi jotka elivät paritellen poroja ja murisivat kohtaamilleen legioonalaisille.
Myöhemmin saman totesi johtava rotutieteilijä de Gobineau Ranskasta joka epäili suomalaisten ja...no en viitsi edes sanoa palstalla jonne voi eksyä lapsiakin.
Nykypäivänä täytyy kuitenkin olla poliittisesti korrekti ja tähdentää, että vaikka suomalaiset todennäköisesti ovatkin hyvin lähellä villieläintä edelleen ja saaneet mahdollisesti geenitäydennystä poroista, ei tämä tarkoita etteivätkö suomalaiset olisi avain yhtä arvokaita kuin länsi-eurooppalaiset "laji"-toverinsa. Se että näitä eroja löytyy, ei vielä tarkoita, että ne tekisivät toisista parempia kuin toisista.
Esim. Ranskalainen filosofi on aivan yhtä arvokas kuin suomalainen metsienmies jonka rähinäalttius ja vaimonpuukotus on vain geneettistä kaikua, ajalta jolloin ravinnosta kilpailtiin naalien kanssa samalla jääkarhun jättämällä haaskalla
Sekä hyvin pohjoisesta että hyvin etelästä löytyy esimerkkejä ihmisryhmistä jotka eivät pärjää edes asettuessaan toisilta ryöstämilleen valmiiksi rakennetuille, elinmahdollisuuksiltaan vauraille alueille vaan saavat ne muutamassa vuosikymmenessä tuhotuksi ja ränsistymään käyttökelvottomaan kuntoon ja itsensä avuntarvitsijan ja -anelijan asemaan. Kyllä se jostakin älykkyysvajeesta kertoo.
Jos hyyssärit ovat historiaa lukeneet niin tietävät että suomalaisten esi-isien suvut ovat lähtöisin mm. etelästä jossa heitä vainottiin, ihmisvirrat löysivät paikkansa kylmästä pohjolasta johon he lopulta asettuivat.
Mitä tulee siihen että suomalainen on vain väkivaltainen ja laiska juoppo niin menehän sanomaan tuo sotaveteraaneille jotka rakensivat talonsa kolme kertaa elämänsä aikana uudestaan kun sota syttyi vähän väliä.
Täällähän hyyssärit ovat väitelleet että somalilla on hankala sopeutua koska on joutunut elämään sodan keskellä niin kysynkin takaisin että miksi sitten kaikki muut kansat ovat vuosien saatossa oppineet elämään ihmisiksi vaikka ovatkin välillä sotineet?
Miksi saksalaiset, venäläiset, britit, jenkit, suomalaiset yms. ovat kaikki osanneet solmia rauhan mutta somalilta se ei vaan tunnu luonnistuvan tuollainen sivistynyt diplomatia, aina pitää turvautua aseeseen kun ei osaa puhua kuin ihmiset.
Oli varmasti raskasta rakentaa rakentamansa talo uudelleen heti Talvisodan jälkeen. Ja pian Jatkosodan perään. Sitten vielä Lapin Sodankin jälkeen vielä kerran. Eräät rakensivat vielä viidennen kerran Sukarin rakennettua Ideaparkin sen neljännen päälle.
Ei tuollaiseen suoritukseen pystyisi jos ei geenit olisi valikoituneet talonrakentamista silmällä pitäen pohjolan ankarassa talvessa. Tuiskussa ja tuiverruksessa vain pikatalonrakentajan geenit selviytyivät ankarasta valintapaineesta. Nykyiset valmistalopaketit ovat nössöjen puuhastelua.
verran että en nyt ihan sanoisi että usa tai venäjä olisi oppinut elämään ilman sotia.. :p
esittämälläsi tavalla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Banneker
http://en.wikipedia.org/wiki/James_McCune_Smith
http://en.wikipedia.org/wiki/Patricia_Bath
Kolmenta vuosisadalta ihmisiä. Ja voi varmaankin sanoa että heillä oli/on monta yhtä viisasta kaveriakin.. :p
Ja mitä älykkyyteen tulee, ensimmäinen huolestuttava merkki on todistella muiden olevan älykkyydeltä alempana kuin itse on .. ;)
...rotujen tasa-arvon propagoiminen on selvää valehtelua, jota sanomalehdet ja muut joukkotiedotusvälineet harrastavat.
Sanomalehdet on käytännössä juutalaisomistuksessa. Juutalaisten agenda on kansojen tuhoaminen ja sekaroituisen monikulttuurisen tahdottoman ihmistyypin luonti:
http://laurio.wordpress.com/2008/08/05/suomen-tuhoamisohjelma/
Miten moinen valhe menee läpi normaalijärkiselle. Mustien ja valkoisten ero testeissä on valtava. Vain 2% mustista saa keskivertovalkoisten tuloksen testeissä. Keskiluokkaisiin perheisiin adoptoidut mustat on lähes yhtä tyhmiä kuin adoptoimattomat normaaliympäristössä kasvaneet. Aivojen koko on keskimäärin n. 10% pienempi mustilla (aivojen koko korreloi älykkyyden kanssa). Reaktioaika monimutkaiselle ärsykkeelle on hitain mustilla (nopein aasialaisilla). Se korreloi älykkyyden kanssa. Vilkkuvaan valoon reagoiminen tuskin johtuu kulttuurista.
http://mamukulut.blogspot.com/2009/02/rotujen-valisista-alykkyyseroista-viela.html
riittää kun seuraa vähän maailman menoa,eipä löydy afrikkalaisia nimiä miltään listoilta jossa taito ja järki ovat välttämättömiä,esimerkkinä vaikkapa autourheilu,eipä ole F1 tai Rallin MM-sarjan osallistujissa afrikkalaisia puhumattakaan purjehduksesta,taitolennosta,rata ja maasto moottoripyöräilystä ja monesta muusta lajista jossa "älli" on tärkeä osa menestymistä.
muuten samaan kategoriaan jossa valkoisen ylivallan kannattajat ovat ajatelleet vaadittavan poikkeuksellista kykyä avaruudelliseen hahmottamiseen, etäisyyden arvioimiseen, abstraktiin ajatteluun, laskukykyyn yms.