Ongelma näissä käsitteissä on se että ovat laajoja ja abstrakteja jota suurin osa ukoista ja tantoista jota niitä käyttävät ei kolutusta ja vaitipa ymmärrystä niistä. Mikäli usko näillä henkilöillä on sitä "lapsenuskoa" niin voisivathan olla sitten käytättämästä korkealentoisia klisee lauseita.
Olen ihmetyynyt miten usein tällä palstalla käytetään aseina väljiä käsiteitä kuin rakkaus, armo tai suhde Jumalaan. Nämä esitetään usein protestanttisessa mielessä puhtaampana ja suorempana tapana päästä Jumalan yhteyteen. Milloin joku uskonyksinkertaisettupuritaani keksii vielä puhtaamman ja yksinkertaisemman iskulauseen suoran ja välittämön yhteyden luomiselle Jumalan kanssa. Voisiko seuraava askel jo olla panteismi, silloin olemme jo Jumalaa ja kaikki hoituu itsestään?
Puhuin erään ystäväni kanssa joka on ollut 10 vuotta mielenterveysalalla joka kertoi että laitokset ovat juuri täynnä sairaita jotka höpöttävät jonninjoutavia Jumalasta ja sirottelevat väljiä käsiteitä keskustelun päälle josta eivät mitään tiedä. Monet tapaamastani henkilöistä eri kirkkokunnista (ja niemen omaan katolilainen) jotka tunnejumppaavat rakkaus ja Jumala suhde käsiteiden parissa, eivät ole sen syvempiä, ”hyvempiä” tai vakuuttavampia kuin mikään toinen ryhmä kirkossa. Olen itse vakuuttunut siitä että nämä ihmiset jotka käyttävät teologisia käsiteitä kuin 60-luvun radikaaleja ovat itse maalaistuneitamatteja jotka ovat hieman New Agiin meneviä.
Ihmiset jotka lässyttävät rakkaudesta, armosta tai suhteestaan Jumalaan paatosmaisuudellaan arvostelevat usein heidän mielestä olevia sekundaareja asioita kun (liturgia, Kristuksen puhtaan elämän moraaliopit). Heidän vapaakirkollisen retoriikan takaa paljastuu alempiin vaistoihin vetoava yksinkertaistut uskomenetelmät ja oman "nöyrään paremmuuteen" uskominen. Hyvä vertaus heidän suoratie uskosta on kuin sanoisi vauvalle miksi ryömisit, kävelisit jos voisit jo juosta. Asian surullinen ydin on se että nämä ihmiset todellakin uskovat että lentävät mutta ovat aivan tietämättömiä miten usko voi olla koko ihmiselämän kestoinen taistelu jota ei pehmitä toiveajattelu.
Olen ihmetyynyt miten usein tällä palstalla käytetään aseina väljiä käsiteitä kuin rakkaus, armo tai suhde Jumalaan. Nämä esitetään usein protestanttisessa mielessä puhtaampana ja suorempana tapana päästä Jumalan yhteyteen. Milloin joku uskonyksinkertaisettupuritaani keksii vielä puhtaamman ja yksinkertaisemman iskulauseen suoran ja välittämön yhteyden luomiselle Jumalan kanssa. Voisiko seuraava askel jo olla panteismi, silloin olemme jo Jumalaa ja kaikki hoituu itsestään?
Puhuin erään ystäväni kanssa joka on ollut 10 vuotta mielenterveysalalla joka kertoi että laitokset ovat juuri täynnä sairaita jotka höpöttävät jonninjoutavia Jumalasta ja sirottelevat väljiä käsiteitä keskustelun päälle josta eivät mitään tiedä. Monet tapaamastani henkilöistä eri kirkkokunnista (ja niemen omaan katolilainen) jotka tunnejumppaavat rakkaus ja Jumala suhde käsiteiden parissa, eivät ole sen syvempiä, ”hyvempiä” tai vakuuttavampia kuin mikään toinen ryhmä kirkossa. Olen itse vakuuttunut siitä että nämä ihmiset jotka käyttävät teologisia käsiteitä kuin 60-luvun radikaaleja ovat itse maalaistuneitamatteja jotka ovat hieman New Agiin meneviä.
Ihmiset jotka lässyttävät rakkaudesta, armosta tai suhteestaan Jumalaan paatosmaisuudellaan arvostelevat usein heidän mielestä olevia sekundaareja asioita kun (liturgia, Kristuksen puhtaan elämän moraaliopit). Heidän vapaakirkollisen retoriikan takaa paljastuu alempiin vaistoihin vetoava yksinkertaistut uskomenetelmät ja oman "nöyrään paremmuuteen" uskominen. Hyvä vertaus heidän suoratie uskosta on kuin sanoisi vauvalle miksi ryömisit, kävelisit jos voisit jo juosta. Asian surullinen ydin on se että nämä ihmiset todellakin uskovat että lentävät mutta ovat aivan tietämättömiä miten usko voi olla koko ihmiselämän kestoinen taistelu jota ei pehmitä toiveajattelu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ottaisitte aivonne käyttöön ja miettisitte, mitä todisteita jumalan olemassaolosta on kirkonmiesten kertomien tarinoiden lisäksi.
Olet oikeassa siinä että nöyrän paremuuden varjossa nämä ylpeät solvaajat ovat
Herr, wenn die stolzen Feinde schnauben
http://www.youtube.com/watch?v=fQNodYPmNhk&feature=channel_page
Olet oikeassa siinä että nöyrän paremmuuden varjossa olevat hurskastelijat ovat ne pahimmat TEKOPYHÄT. He ovat ottaneet hurskaan ja nöyrän valepuvun, mutta paljastavat naamansa kun muita arvostelevat.
Herr, wenn die stolzen Feinde schnauben
http://www.youtube.com/watch?v=fQNodYPmNhk&feature=channel_page
Keskustelun aloittaja on jälleen yksi esimerkki niistä, jotka luulevat tietävänsä, mitkä ovat toisenlaisten ihmisten motiivit, mielenterveyden tila ja mitä heidän päässään ylipäättään liikkuu. Huokaus. Kuitenkin se on asia, johon juuri kukaan ei juuri koskaan pysty.
Yhdyn Sole henkeesi.
Minä en ole minkään 60-70 sukupolven ajatuksen vanki niin kuin Siera kirjoittaja on aikaisemmin syyttänyt. Emme vain voi käsittää miten maailma muuttui toisen maailman sodan jälkeiseinä aikana ja maailma on noussut rajojen yli. Ei ole olemassa sukupolven vankeja. Voimme vaikka katsoa vaatetus muoteja ja huomata miten ihmiset haluvat todellakin yksilöllisesti ilmaista omaa personansa j siitä tehdä erinomaisen johtopäätöksen ihmisen yksilöllisestä ajattelutavasta joka on vapaa ajanhengestä mutta sidottu hyvään tahtoon.
Minä en vaan ymmärrä että ihmiset ovat niin vanhaan kiintyneitä kun olemme juuri päässeet eroon kaikesta riitaa haastavasta katolilaisuudesta joka kuuluu reformaatiota edeltävään aikaan. Minusta se yhteinen harmonia ja moniulotteinen kristillisyys on tärkeä meille kaikille, riippumatta siitä olemmeko sen tai tuon kirkon jäsen (tai vaikkapa kristittyjä). Meitä yhdistää rakkaus eikä painavat kirkolliset dogmat ja sortavat instituutiot.
Ei provokaatiolle, kyllä mielenrauhalle yhtenäisyyden merkeissä.
Pax et Bonum
luulevat tietävänsä, mitkä ovat toisenlaisten ihmisten motiivit...
Suurin osa ihmismassoista eivät ajattele päällään tai sydämellään. Sama asia on kirkoissa olevia ihmisiä jossa mummomassa saa uskonsa lantionsa kautta muun tunnehöpinän höysteenä. En minä ihmisiä tuomitse mutta fakta on että suurin osa ns. mukavista ihmisistä lankeavat siihen (kaikki huutaa) "Hei Hitler" syndromaan. Nämä samat massat olkoon se SPD, NSDAP tai kirkossa eivät tiedä eikä ymmärrä mitä ajattelevat tai tietävät.
Milgramin koe (ja muut vastaavat tutkimukset) on todiste siitä että suurin osa ihmisistä ovat taipuvaisia tottelemaan sokeasti ja tappamaan. En vain tuomitse tunnehöyryllä meneviä seurakuntalaisia vaan koko ihmiskuntaa jonka suuri enemistö elävät tunteiden ja vaistojensa varassa jota ei ohjaa mikään muu kun peffa ja pippeli ja hieman sitä satunnaista sielun pilkahdusta.
Oletko pakana?
Jumala on yhteydessä ihmiseen sanansa kautta. Ei se poista sitä tosiasiaa, että Jumala rakastaa ihmistä, muutenhan Hän ei kutsuisi tätä pelastukseen.