Euroopan germaaniongelma

Germaanit siis eivät ryöstäneet Roomaa? Eivätkö gootit, vandaalit ja vaikka burgundit ole sinusta siis germaaneja?

Tottakai Afrikka on Rooman naapurissa ja koko pohjoisin Afrikka jopa kuului Rooman valtakuntaan. Rooman valtakunnan jälkeen tuo alue olikin pitkään maailman tieteellisesti kehittyneimpiä seutuja. Läntisen Euroopan ajautuessa yhä syvemmälle germaaniheimojen jo tällöin muodostamiin sekaviin toisiaan ryöteleviin valtioyritelmiin Keskiajan synkimpinä vuosina Islamin nousu mahdollisti tieteen kehityksen antiikin kulttuurin pohjalta. Nuo samat Euroopan pimeät ja synkät vuosisadat olivat Pohjois-Afrikassa Islamin kulta-aikaa.

Rooman ja Euroopan eristi Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Saharan autiomaa. Huomaat tämän mielenkiintoisen seikan katsoessasi karttaa. Vasta löytöretkien ja säännöllisen laivaliikenteen jälkeen tämä Saharan eteläpuolinen Afrikka pääsi yhteyteen Euroopan kanssa. Vasta yhteyden saamisen jälkeen syntyi mahdollisuus kulttuurin leviämiseen. Onhan se ollut Afrikassa hitaampaa kuin olisimme toivoneet, mutta onneksi sentään hirvittävän paljon nopeampaa kuin kulttuurin leviäminen aikanaan germaanien pariin. Hehän eivät tuhannessa vuodessakaan omaksuneet sitä mikä on Afrikassa levinnyt muutamissa kymmenissä vuosissa.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Germaanit siis eivät ryöstäneet Roomaa? Eivätkö gootit, vandaalit ja vaikka burgundit ole sinusta siis germaaneja?

Tottakai Afrikka on Rooman naapurissa ja koko pohjoisin Afrikka jopa kuului Rooman valtakuntaan. Rooman valtakunnan jälkeen tuo alue olikin pitkään maailman tieteellisesti kehittyneimpiä seutuja. Läntisen Euroopan ajautuessa yhä syvemmälle germaaniheimojen jo tällöin muodostamiin sekaviin toisiaan ryöteleviin valtioyritelmiin Keskiajan synkimpinä vuosina Islamin nousu mahdollisti tieteen kehityksen antiikin kulttuurin pohjalta. Nuo samat Euroopan pimeät ja synkät vuosisadat olivat Pohjois-Afrikassa Islamin kulta-aikaa.

Rooman ja Euroopan eristi Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Saharan autiomaa. Huomaat tämän mielenkiintoisen seikan katsoessasi karttaa. Vasta löytöretkien ja säännöllisen laivaliikenteen jälkeen tämä Saharan eteläpuolinen Afrikka pääsi yhteyteen Euroopan kanssa. Vasta yhteyden saamisen jälkeen syntyi mahdollisuus kulttuurin leviämiseen. Onhan se ollut Afrikassa hitaampaa kuin olisimme toivoneet, mutta onneksi sentään hirvittävän paljon nopeampaa kuin kulttuurin leviäminen aikanaan germaanien pariin. Hehän eivät tuhannessa vuodessakaan omaksuneet sitä mikä on Afrikassa levinnyt muutamissa kymmenissä vuosissa.

Lue lisää

Väittävät, että Egyptistä lähtivät matematiikka, arkkitehtuuri, ajanlasku jne.

HYVIN ON LÄHTENYT,KUN MITÄÄN EI OLE JÄÄNYT.

Arkkitehtuuri kirjoitti:

Väittävät, että Egyptistä lähtivät matematiikka, arkkitehtuuri, ajanlasku jne.

HYVIN ON LÄHTENYT,KUN MITÄÄN EI OLE JÄÄNYT.

Osataan matematiikka, arkitehtuuria ja ajanlaskua ihan niin kuin muuallakin maailmassa.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Germaanit siis eivät ryöstäneet Roomaa? Eivätkö gootit, vandaalit ja vaikka burgundit ole sinusta siis germaaneja?

Tottakai Afrikka on Rooman naapurissa ja koko pohjoisin Afrikka jopa kuului Rooman valtakuntaan. Rooman valtakunnan jälkeen tuo alue olikin pitkään maailman tieteellisesti kehittyneimpiä seutuja. Läntisen Euroopan ajautuessa yhä syvemmälle germaaniheimojen jo tällöin muodostamiin sekaviin toisiaan ryöteleviin valtioyritelmiin Keskiajan synkimpinä vuosina Islamin nousu mahdollisti tieteen kehityksen antiikin kulttuurin pohjalta. Nuo samat Euroopan pimeät ja synkät vuosisadat olivat Pohjois-Afrikassa Islamin kulta-aikaa.

Rooman ja Euroopan eristi Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Saharan autiomaa. Huomaat tämän mielenkiintoisen seikan katsoessasi karttaa. Vasta löytöretkien ja säännöllisen laivaliikenteen jälkeen tämä Saharan eteläpuolinen Afrikka pääsi yhteyteen Euroopan kanssa. Vasta yhteyden saamisen jälkeen syntyi mahdollisuus kulttuurin leviämiseen. Onhan se ollut Afrikassa hitaampaa kuin olisimme toivoneet, mutta onneksi sentään hirvittävän paljon nopeampaa kuin kulttuurin leviäminen aikanaan germaanien pariin. Hehän eivät tuhannessa vuodessakaan omaksuneet sitä mikä on Afrikassa levinnyt muutamissa kymmenissä vuosissa.

Lue lisää

"Germaanit siis eivät ryöstäneet Roomaa? Eivätkö gootit, vandaalit ja vaikka burgundit ole sinusta siis germaaneja?"

Barbaarit toki ryöstivät Rooman, mutta he eivät sitä tuhonneet. Siitä on vastuussa reneranssi, jolloin roomalaiset itse keksivät haluavansa kaupunkiin uutta ilmettä. Roomalaisien rakennuksia purettiin ja kierrätettiin uusien rakennusten rakennusaineeksi. Ferraran valkoisesta marmorista tehdyt rappaukset on jauhettu roomalaisien patsaista ja koristeista ja renesanssin ajan rakennuksien ylellinen tyyli selittyy muutenkin sillä, että roomalaisien vuosisatojen saatossa rakentama ylellisyys siirrettiin niihin. Ei niihin muuten olisi millään ilveellä ollut varaa.

Tarina goottien tuhotöistä keksittiin myöhemmin kun muistettiin kuinka arvokasta kierrätysmateriaali oli ollut ja ulkomaalaiset alkoivat kysellä mihin ne olivat kadonneet. Sitähän ei tietenkään voitu selittää rehellisesti vaan piti turvautua hätävaleeseen, joka sittemmin jäi virallisen totuuden asemaan.

Gootit olivat siinä mielessä luonnollinen valinta, että renesanssin aikana mustan surman katkaisemaa ensimmäistä renesanssia vähäteltiin väittämällä, että se oli salaperäisien ja vähämerkityksisien goottien aikaan saannosta. Ensimmäisen renesanssin aikana rakennetuista katedraaleista ja yliopistoista tiedetään kyllä sen verran, ettei gootti-teoria ole jäänyt elämään, mutta niiden tyyliä kuitenkin kutsutaan goottilaiseksi renesanssin ajan ajattelijoiden ja heidän myöhempien kannattajiensa sinnikkään inttämisen seurauksena.

Jos haluaa tietää totuuden renesanssista, kannattaa kiertää kaukaa sitä pahiten poteneet maat, koska niissä ei vieläkään ole kyetty täysin hyväksymään menneisyydessä tehtyjä tyhmyyksiä. Vaikkapa brittiläinen näkökulma on antoisampi, koska se välttyi pahimmalta renesanssilta ja sen yliopistolaitos on ensimmäisen renesanssin perua.

Brittien oman historian maton alle lakaistuja kohtia kannattaa vastaavasti etsiä jostain aivan muualta.

jep jep kirjoitti:

"Germaanit siis eivät ryöstäneet Roomaa? Eivätkö gootit, vandaalit ja vaikka burgundit ole sinusta siis germaaneja?"

Barbaarit toki ryöstivät Rooman, mutta he eivät sitä tuhonneet. Siitä on vastuussa reneranssi, jolloin roomalaiset itse keksivät haluavansa kaupunkiin uutta ilmettä. Roomalaisien rakennuksia purettiin ja kierrätettiin uusien rakennusten rakennusaineeksi. Ferraran valkoisesta marmorista tehdyt rappaukset on jauhettu roomalaisien patsaista ja koristeista ja renesanssin ajan rakennuksien ylellinen tyyli selittyy muutenkin sillä, että roomalaisien vuosisatojen saatossa rakentama ylellisyys siirrettiin niihin. Ei niihin muuten olisi millään ilveellä ollut varaa.

Tarina goottien tuhotöistä keksittiin myöhemmin kun muistettiin kuinka arvokasta kierrätysmateriaali oli ollut ja ulkomaalaiset alkoivat kysellä mihin ne olivat kadonneet. Sitähän ei tietenkään voitu selittää rehellisesti vaan piti turvautua hätävaleeseen, joka sittemmin jäi virallisen totuuden asemaan.

Gootit olivat siinä mielessä luonnollinen valinta, että renesanssin aikana mustan surman katkaisemaa ensimmäistä renesanssia vähäteltiin väittämällä, että se oli salaperäisien ja vähämerkityksisien goottien aikaan saannosta. Ensimmäisen renesanssin aikana rakennetuista katedraaleista ja yliopistoista tiedetään kyllä sen verran, ettei gootti-teoria ole jäänyt elämään, mutta niiden tyyliä kuitenkin kutsutaan goottilaiseksi renesanssin ajan ajattelijoiden ja heidän myöhempien kannattajiensa sinnikkään inttämisen seurauksena.

Jos haluaa tietää totuuden renesanssista, kannattaa kiertää kaukaa sitä pahiten poteneet maat, koska niissä ei vieläkään ole kyetty täysin hyväksymään menneisyydessä tehtyjä tyhmyyksiä. Vaikkapa brittiläinen näkökulma on antoisampi, koska se välttyi pahimmalta renesanssilta ja sen yliopistolaitos on ensimmäisen renesanssin perua.

Brittien oman historian maton alle lakaistuja kohtia kannattaa vastaavasti etsiä jostain aivan muualta.

Lue lisää

Tässä meni meiltä nyt termit sekaisin. Minä kirjoitin Roomasta valtakuntana, sinä kaupunkina. Kirjoitin siis Rooman valtakunnan tuhosta. Syitä tähän katastroofiin, joka ajoi Euroopan vuosisadoiksi taistelevien germaanien ryöstömaaksi, on toki paljon, mutta germaaniheimojen ryöstöretket olivat se viimeinen virhe Rooman ja koko Euroopan kannalta, joka halvaannutti Euroopan vuosisadoiksi.

Siinä olet oikeassa, että Rooman kaupungin rakennukset purettiin suurelta osin tarkoituksellisesti. Germaanikansojen ryöstelyjen jälkeen Roomasta oli tullut pieni sekava kaupunki, Sydänkeskiajalla eri osissa kaupunkia oli pieniä melko itsenäisiä toisiaan vastaan sotivia pikku "ruhtinaita", germaanien yhteiskunnan mukaan. Vielä 1500-luvun alkupuolella renessanssin aikaan saksalaiset palkkasoturijoukot hyökkäsivät kaupunkiin ja , vanhoja perinteitään noudattaen, polttivat, ryöstivät ja raiskasivat kaupunkia, kunnes ryösteltävä lopulta loppui. Kaupunkia tosiaan pyrittiin rakentamaan aina uudelleen, jolloin käytettiin surutta antiikin jäänteitä hyväksi.

Renessanssi alkoi samoihin aikoihin Pohjois-Italiassa, kun musta surma saapui sinne. Toisiaan seuraavat ruttoaallot varmasti hidastivat renessanssin ajatusten leviämistä, mutta ehkä myös hajottamalla vanhoja germaanihyökkäysten jälkeisiä yhteiskuntarakenteita antoivat tilaa uudelle ajattelulle. Gooteilla ei ollut mitään tekemistä renessanssin kanssa, eikä sen puoleen gotiikankaan kanssa. Gotiikan vastustajat, joiden mielestä tämä myöhäiskeskiajan taidesuunta oli pompöösiä ja maailmasta vieraantunutta barbariaa ihannoivaa, antoivat sille pilkkanimen gotiikka, joka on jäänyt elämään. Kyse ei ollut siis goottien taiteen tunnustamisesta, vaan synonyymistä huonolle ja mahtipontiselle.

Suo anteeksi, mutta sekoitat tiedot ja toiveet. vaikka haluaisitkin asian olevan noin, niin niin se ei ollut.

Germaanit elivät korkealle kehittyneiden antiikin sisvilisaatioiden rajanaapureina tuhannen vuotta itse käytännössä lainkaan kehittymättä. Sama alkeellinen maanviljelys ja yksinkertainen heimoyhteiskunta vuosisadasta toisee. Vasta Rooman valtakunnan jälkeen kristinuskon syrjäyttäessä harvinaisen paljon väkivaltaa ihannoivan germaaniuskonnon, pääsi hiljalleen germaanienkin yhteiskunta kehittymään. Hitaammin toki kuin muussa Euroopassa mutta kehittyi vihdoin kuitenkin. Tähän kehitykseen saattoi myös olla syynä rajan hävittyä mahdolistunut geenien siirtyminen myös Roomasta germaanien maille eikä enää vain toiseen suuntaan.

Germaanien suhteen teknisestä tasosta puhuminen on melko absurdia. Teknisesti kehittynein esine oli alkeellinen hevoskärry, jossa oli sumerien tuhansia vuosia aiemmin keksimä pyörä. Pieniä teknisiä lainoja oli tietenkin germaaneillekin tullut. Pyörän lisäksi heille oli tullut rauta ja maanviljelys sekä karjanhoito. Eivät germaanit mitään idiootteja olleet, kyllä kaikki lopulta sinnekin saapui.

Suuri syy germaanien huonoon pärjäämiseen niin Rooman aikana kuin sen jälkeen aina lähes nykyaikaan asti lienee kulttuuriperimässä. Heidän kulttuurinsa on aina ihannoinut väkivaltaa, ryöstelyä ja sotimista. Jatkuvilla sodillaanhan he ovat moneen otteeseen ajaneet Euroopan kaaokseen. Olet oikeassa ssiinä, että sopimukset ja lait tosiaan olivat Rooman vahvuutta eikä germaanien.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Suo anteeksi, mutta sekoitat tiedot ja toiveet. vaikka haluaisitkin asian olevan noin, niin niin se ei ollut.

Germaanit elivät korkealle kehittyneiden antiikin sisvilisaatioiden rajanaapureina tuhannen vuotta itse käytännössä lainkaan kehittymättä. Sama alkeellinen maanviljelys ja yksinkertainen heimoyhteiskunta vuosisadasta toisee. Vasta Rooman valtakunnan jälkeen kristinuskon syrjäyttäessä harvinaisen paljon väkivaltaa ihannoivan germaaniuskonnon, pääsi hiljalleen germaanienkin yhteiskunta kehittymään. Hitaammin toki kuin muussa Euroopassa mutta kehittyi vihdoin kuitenkin. Tähän kehitykseen saattoi myös olla syynä rajan hävittyä mahdolistunut geenien siirtyminen myös Roomasta germaanien maille eikä enää vain toiseen suuntaan.

Germaanien suhteen teknisestä tasosta puhuminen on melko absurdia. Teknisesti kehittynein esine oli alkeellinen hevoskärry, jossa oli sumerien tuhansia vuosia aiemmin keksimä pyörä. Pieniä teknisiä lainoja oli tietenkin germaaneillekin tullut. Pyörän lisäksi heille oli tullut rauta ja maanviljelys sekä karjanhoito. Eivät germaanit mitään idiootteja olleet, kyllä kaikki lopulta sinnekin saapui.

Suuri syy germaanien huonoon pärjäämiseen niin Rooman aikana kuin sen jälkeen aina lähes nykyaikaan asti lienee kulttuuriperimässä. Heidän kulttuurinsa on aina ihannoinut väkivaltaa, ryöstelyä ja sotimista. Jatkuvilla sodillaanhan he ovat moneen otteeseen ajaneet Euroopan kaaokseen. Olet oikeassa ssiinä, että sopimukset ja lait tosiaan olivat Rooman vahvuutta eikä germaanien.

Lue lisää

eivät missään vaiheessa sotineet?? Suurin taantuman aiheuttaja Romassa ja muualla oli kyllä kristinusko kaikkine vivahteineen. Eikä ne roomalaisetkaan pyörää keksinyt.

näin on kirjoitti:

eivät missään vaiheessa sotineet?? Suurin taantuman aiheuttaja Romassa ja muualla oli kyllä kristinusko kaikkine vivahteineen. Eikä ne roomalaisetkaan pyörää keksinyt.

Olet väärässä. Kyllä roomalaiset myös sotivat. Heidän valtakuntansa rakennettiin sotilaallisten valloitustan avulla. Saavutettuaan haluamansa valtakunnan koon he tyytyivät rakentamaan sitä edelleen. Alkoi Pax Romanan, Rooman rauhan, aika. Pisin rauhanaika jota Eurooppa tai oikeammin Rooman valtakunnan alue on kokenut. Silloinkin germaaniheimot yrittivät hyökkäillä Roomaa vastaan, mutta juurikaan onnistumatta. Keskenään nuo heimot todennäköisesti jatkoivat perinteisiä naapurien ryöstelyjä.

Roomalaiset eivät keksineet pyörää. Roomalaiset keksivät toimivan suuren lakeihin perustuvan yhteiskunnan, joka takasi rauhan ja vaurauden kansalaisilleen.

Kristinuskosta tosiaan tuli Rooman valtionuskonto noin sadaksi vuodeksi. Itse asiassa kristinusko suurelta osin on Rooman kehittämä uskonto. Yhdistelmä antiikin stoalaisuuden yksilön moraalin ja vastuun korostamista ja juutalaisuuden monoteismia liitettynä uuteen suosiotaan vahavasti kasvattaneeseen nöyryyttä korostaneeseen mysteeruskontoon, kristinuskoon. Nikean kirkollliskokouksessa oli ohjeita ja suuntaa antamassa nimenomaan Rooman keisari.

Oliko Kristinusko syynä Rooman tuhoutumiseen? Tuskinpa, pikemminkin päinvastoin, valtakuntaa yhdistäneen uuden valtionuskonnon avulla Rooma tiivisti rivinsä ja esti katastrofin tapahtumisen vielä satakunta vuotta. 400-luvun puolivälissä tapahtunut poliittisen elämän hajaannus ja talouden vaikeudet yhdistyneenä hunnien hyökkäyksiin antoi mahdollisuuden germaaniheimojen pääsemiseen ryötöretkille valtakunnan alueelle. Tämä lisääntyvä kaaos lopulta romahdutti koko suuren valtakunnan läntisen osan. Saattaa olla, että kristinusko ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen uskovana aatteena, oli osasyyllinen tuossa vaiheessa? Ehkä Rooma sivistyneenä valtiona ei oikein uskonut germaanien olevan niin kaukana heidän maailmastaan. Roomalaisten oli varmasti vaikea käsittää kansaa, jolla ei ollut minkäänlaista halua tai kykyä järjestäytyneen suuren yhteiskunnan rakentamiseen.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Olet väärässä. Kyllä roomalaiset myös sotivat. Heidän valtakuntansa rakennettiin sotilaallisten valloitustan avulla. Saavutettuaan haluamansa valtakunnan koon he tyytyivät rakentamaan sitä edelleen. Alkoi Pax Romanan, Rooman rauhan, aika. Pisin rauhanaika jota Eurooppa tai oikeammin Rooman valtakunnan alue on kokenut. Silloinkin germaaniheimot yrittivät hyökkäillä Roomaa vastaan, mutta juurikaan onnistumatta. Keskenään nuo heimot todennäköisesti jatkoivat perinteisiä naapurien ryöstelyjä.

Roomalaiset eivät keksineet pyörää. Roomalaiset keksivät toimivan suuren lakeihin perustuvan yhteiskunnan, joka takasi rauhan ja vaurauden kansalaisilleen.

Kristinuskosta tosiaan tuli Rooman valtionuskonto noin sadaksi vuodeksi. Itse asiassa kristinusko suurelta osin on Rooman kehittämä uskonto. Yhdistelmä antiikin stoalaisuuden yksilön moraalin ja vastuun korostamista ja juutalaisuuden monoteismia liitettynä uuteen suosiotaan vahavasti kasvattaneeseen nöyryyttä korostaneeseen mysteeruskontoon, kristinuskoon. Nikean kirkollliskokouksessa oli ohjeita ja suuntaa antamassa nimenomaan Rooman keisari.

Oliko Kristinusko syynä Rooman tuhoutumiseen? Tuskinpa, pikemminkin päinvastoin, valtakuntaa yhdistäneen uuden valtionuskonnon avulla Rooma tiivisti rivinsä ja esti katastrofin tapahtumisen vielä satakunta vuotta. 400-luvun puolivälissä tapahtunut poliittisen elämän hajaannus ja talouden vaikeudet yhdistyneenä hunnien hyökkäyksiin antoi mahdollisuuden germaaniheimojen pääsemiseen ryötöretkille valtakunnan alueelle. Tämä lisääntyvä kaaos lopulta romahdutti koko suuren valtakunnan läntisen osan. Saattaa olla, että kristinusko ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen uskovana aatteena, oli osasyyllinen tuossa vaiheessa? Ehkä Rooma sivistyneenä valtiona ei oikein uskonut germaanien olevan niin kaukana heidän maailmastaan. Roomalaisten oli varmasti vaikea käsittää kansaa, jolla ei ollut minkäänlaista halua tai kykyä järjestäytyneen suuren yhteiskunnan rakentamiseen.

Lue lisää

Roomaa ei luotu pelkillä sotilaallisilla valloituksilla, useimmat alueet liittyi Rooman alaisuuteen sopimuksin, ei niinkään valloitusten seurauksena, tämä sotilaallisuus on jälkikäteen luotu myytti.
Vähänniinkuin EU on luotu sopimuksin.

Paikalliset kuninkaat teki sopimuksia ja Rooma takasi niiden aseman, mikäli kuningas yritettiin syrjäyttää niin Rooman legioonat marssi paikalle ja nosti sen takaisin valtaan, esim. Herodes on yksi näitä Rooman tukemia kuninkaita.

Mitään rauhaa ei missään vaiheessa saavutettu, Rooma jatkoi sotimistaan mutta kun tajat siirtyi yhä kauemmaksi, niin sodatkin siirtyi kauemmaksi eli sinne missä rajat oli, maassa oli jatkuvasti myös orjakapinoita, vallankaappauksia ja sisällissotia.

Lait koski Roomalaisia ja paikallisilla oli omat lait, kansallisuus oli pääasiassa alkuperäisillä Roomalaisilla, tätä kyllä välillä laajennettiinkin, mutta esim. Italian niemimaalla orjat oli enemmistö, joita ei koskenut kansallisuusoikeudet eikä lait.

Vaurauden kanssa ja vakauden kanssa kävi kyllä päinvastoin, omistus keskittyi yhä pienemmälle porukalle ja osattomien määrä kasvoi kokoajan, sotilaat takasi järjestyksen ja kun siirryttiin palkkasotilaisiin, niin niihinkin hommiin palkattiin ulkomaalaisia yhä enempi, pääasiassa germaaneja.
Maatiloista tuli isoja plantaaseja, pikkutilalliset karkotettiin kaupunkeihin ja maat varastettiin, tiloille tuotiin orjia, jotka tekivät kaikki työt, suurimmilla tiloilla oli yli satatuhatta orjaa, joiden vahtimiseen tarvittiin valtavasti sotilaita, eli tilan omia järjestysmiehiä.

Rooman tuhoutui koska siitä oli tullut jotain muuta mitä alunperin ihannoitiin, Roomalaisista oli tullut valtakunnassaan pieni eripurainen vähemmistö, valta oli ajautunut kreikankieliselle virkamiehistölle ja juutalaiselle lahkolle, jotka kutsui itseään kristityiksi, sotilaisiinkaan ei voinut luottaa koska ne oli pääasiassa Germaaneja ja alin yhteiskuntaluokka oli valtava orjaluokka, joka oli jatkuvien kapinoiden kiehuva kattila.

Vaka Vanha kirjoitti:

Roomaa ei luotu pelkillä sotilaallisilla valloituksilla, useimmat alueet liittyi Rooman alaisuuteen sopimuksin, ei niinkään valloitusten seurauksena, tämä sotilaallisuus on jälkikäteen luotu myytti.
Vähänniinkuin EU on luotu sopimuksin.

Paikalliset kuninkaat teki sopimuksia ja Rooma takasi niiden aseman, mikäli kuningas yritettiin syrjäyttää niin Rooman legioonat marssi paikalle ja nosti sen takaisin valtaan, esim. Herodes on yksi näitä Rooman tukemia kuninkaita.

Mitään rauhaa ei missään vaiheessa saavutettu, Rooma jatkoi sotimistaan mutta kun tajat siirtyi yhä kauemmaksi, niin sodatkin siirtyi kauemmaksi eli sinne missä rajat oli, maassa oli jatkuvasti myös orjakapinoita, vallankaappauksia ja sisällissotia.

Lait koski Roomalaisia ja paikallisilla oli omat lait, kansallisuus oli pääasiassa alkuperäisillä Roomalaisilla, tätä kyllä välillä laajennettiinkin, mutta esim. Italian niemimaalla orjat oli enemmistö, joita ei koskenut kansallisuusoikeudet eikä lait.

Vaurauden kanssa ja vakauden kanssa kävi kyllä päinvastoin, omistus keskittyi yhä pienemmälle porukalle ja osattomien määrä kasvoi kokoajan, sotilaat takasi järjestyksen ja kun siirryttiin palkkasotilaisiin, niin niihinkin hommiin palkattiin ulkomaalaisia yhä enempi, pääasiassa germaaneja.
Maatiloista tuli isoja plantaaseja, pikkutilalliset karkotettiin kaupunkeihin ja maat varastettiin, tiloille tuotiin orjia, jotka tekivät kaikki työt, suurimmilla tiloilla oli yli satatuhatta orjaa, joiden vahtimiseen tarvittiin valtavasti sotilaita, eli tilan omia järjestysmiehiä.

Rooman tuhoutui koska siitä oli tullut jotain muuta mitä alunperin ihannoitiin, Roomalaisista oli tullut valtakunnassaan pieni eripurainen vähemmistö, valta oli ajautunut kreikankieliselle virkamiehistölle ja juutalaiselle lahkolle, jotka kutsui itseään kristityiksi, sotilaisiinkaan ei voinut luottaa koska ne oli pääasiassa Germaaneja ja alin yhteiskuntaluokka oli valtava orjaluokka, joka oli jatkuvien kapinoiden kiehuva kattila.

Lue lisää

Rooma oli valtakunta, joka pysyi pystyssä satoja vuosia. Tänä aikana yhteiskunta kehittyi tietenkin.

Vanhasta kreikkalais-roomalaisesta uskonnosta siirryttiin uskonnollisen sekamelskan kautta yhteen valtionuskontaaon, kristinuskoon. Kyse ei tuolloin ollut mistää juutalaisesta lahkosta, vaan puhtaasti roomalaiseta uskonnosta.

Orjuus väheni koko Rooman historian ajan. Parina viimeisenä vuosisatana ei uusia orjia enää käytännössä tullut mistään. Orjia yleisesti vapautettiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Rooma oli siirtynyt selvästi palkkatyön järjestelmään. orjien asemaa parannettiin aikojen kuluessa huomattavasti. Orjan tappaminen tuli esimerkiksi anakarasti rangaistavaksi teoksi. Orjien pieni määrä ei enää germaanien ryöstöretkien alkaessa vaikuttanut Rooman luhistumiseen mitenkään.

Siinä olet oikeassa, että maanomistus keskittyi Roomassa. Hyötynä nähtiin tehokkuuden lisääntyminen, mutta hintana oli jo silloin orastava maaorjuus, joka tosin germaanien feodalismissa ajautui täysin yhteiskunnan kehitystä pysäyttäväksi järjestelmäksi.

Kansalaisuus, joka oli alunperin vain Rooman kaupungin asukkailla laajeni koko ajan ja oli lopulta kaikilla valtakunna asukkailla.

Kuningaskunnat, jotka tosiaan usein liittyivät vapaaehtoisesti kehittyneeseen ja järjestäytyneeseen Roomaan, nivoutuivat vuosisatojen kuluessa osaksi yhtenäistä Rooman valtakuntaa. Lait koskivat silloin kaikkia valtakunnan asukkaita.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Rooma oli valtakunta, joka pysyi pystyssä satoja vuosia. Tänä aikana yhteiskunta kehittyi tietenkin.

Vanhasta kreikkalais-roomalaisesta uskonnosta siirryttiin uskonnollisen sekamelskan kautta yhteen valtionuskontaaon, kristinuskoon. Kyse ei tuolloin ollut mistää juutalaisesta lahkosta, vaan puhtaasti roomalaiseta uskonnosta.

Orjuus väheni koko Rooman historian ajan. Parina viimeisenä vuosisatana ei uusia orjia enää käytännössä tullut mistään. Orjia yleisesti vapautettiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Rooma oli siirtynyt selvästi palkkatyön järjestelmään. orjien asemaa parannettiin aikojen kuluessa huomattavasti. Orjan tappaminen tuli esimerkiksi anakarasti rangaistavaksi teoksi. Orjien pieni määrä ei enää germaanien ryöstöretkien alkaessa vaikuttanut Rooman luhistumiseen mitenkään.

Siinä olet oikeassa, että maanomistus keskittyi Roomassa. Hyötynä nähtiin tehokkuuden lisääntyminen, mutta hintana oli jo silloin orastava maaorjuus, joka tosin germaanien feodalismissa ajautui täysin yhteiskunnan kehitystä pysäyttäväksi järjestelmäksi.

Kansalaisuus, joka oli alunperin vain Rooman kaupungin asukkailla laajeni koko ajan ja oli lopulta kaikilla valtakunna asukkailla.

Kuningaskunnat, jotka tosiaan usein liittyivät vapaaehtoisesti kehittyneeseen ja järjestäytyneeseen Roomaan, nivoutuivat vuosisatojen kuluessa osaksi yhtenäistä Rooman valtakuntaa. Lait koskivat silloin kaikkia valtakunnan asukkaita.

Lue lisää

Kyllä yhteiskunnallisen kehityksen pysäytti nimenomaan tuo orjuuden jatkuminen, joka esti teknologisen kehityksen syntymisen, joka sitten syntyikin ja lähti liikkeelle Rooman pohjoispuolella, "Germaanien" asuttamalla seudulla.
Mitä tulee Germaanien maaorjuuteen, niin se oli ihan erillainen syysteemi, jonka varmsti tiesitkin.

Germaanien eli feodaalisen ajan maaorjuus, oli tyypiltään torpparijärjestelmän ja orjuuden sekoitus, eli ns. "orjalla" oli oma talo, eli torppa jota se viljeli torpparien taksvärkki periaatteella, mutta kyseinen "orja" ei saanut poistua kylän eli läänityksen alueelta, mutta muuten se oli alueella varsin vapaa toimija.
Tämä systemi luotiin, kun ei ollut rahaa, jolla olisi ostokset ja työtehtävät maksettu, joten ei kertynyt rahaa myöskään vuokrien maksuun.
Kaikki asiat hoidettiin palvelusperiaatteella, lääninherra antoi tiloja ritareilleen viljeltäväksi ja nämä teki sotapalvelusta lääninherralle korvaukseksi, ritarit vastaavasti vuokrasivat torppia samalla periaatteella näille sinun mainitsemille "orjille", jotka oikeasti olivat siis tavallaan torppareita.

Kansalaisuus ei koskaan laajennut kaikille valtakunnan asukkaille, mistä sellaista olet saanut päähäsi, mutta totta on että jatkuva kapinointi yritettiin saada kuriin laajentammalla kansallisuutta myös muille ryhmille, kuin alkuperäisille latinoille.

Totta, on myös se, että uskontoa yritettiin saada yhdistäväksi tekijäksi, kun sitä e vainoista huolimatta saatu kitkettyä.

Kristinusko oli alunperin juutalaisten yksi lahko, Juutalaisia oli aika paljon välimeren alueella, noin 20 %:tia Rooman väestöstä oli Juutalaisia Jeesuksen aikoihin.
Jeesus itse hyväksyi myös muita kuin Juutalaisia kristityiksi, kunhan ne vaan omaksui Juutalaiset tavat ja traditiot, Paavali myöhemmin muutti tulkintaa niin, että Juutalaisten tavoista ja traditioista voidaan luopua kokonaan, kuten esim. ympärileikkauksesta.

Vaka Vanha kirjoitti:

Kyllä yhteiskunnallisen kehityksen pysäytti nimenomaan tuo orjuuden jatkuminen, joka esti teknologisen kehityksen syntymisen, joka sitten syntyikin ja lähti liikkeelle Rooman pohjoispuolella, "Germaanien" asuttamalla seudulla.
Mitä tulee Germaanien maaorjuuteen, niin se oli ihan erillainen syysteemi, jonka varmsti tiesitkin.

Germaanien eli feodaalisen ajan maaorjuus, oli tyypiltään torpparijärjestelmän ja orjuuden sekoitus, eli ns. "orjalla" oli oma talo, eli torppa jota se viljeli torpparien taksvärkki periaatteella, mutta kyseinen "orja" ei saanut poistua kylän eli läänityksen alueelta, mutta muuten se oli alueella varsin vapaa toimija.
Tämä systemi luotiin, kun ei ollut rahaa, jolla olisi ostokset ja työtehtävät maksettu, joten ei kertynyt rahaa myöskään vuokrien maksuun.
Kaikki asiat hoidettiin palvelusperiaatteella, lääninherra antoi tiloja ritareilleen viljeltäväksi ja nämä teki sotapalvelusta lääninherralle korvaukseksi, ritarit vastaavasti vuokrasivat torppia samalla periaatteella näille sinun mainitsemille "orjille", jotka oikeasti olivat siis tavallaan torppareita.

Kansalaisuus ei koskaan laajennut kaikille valtakunnan asukkaille, mistä sellaista olet saanut päähäsi, mutta totta on että jatkuva kapinointi yritettiin saada kuriin laajentammalla kansallisuutta myös muille ryhmille, kuin alkuperäisille latinoille.

Totta, on myös se, että uskontoa yritettiin saada yhdistäväksi tekijäksi, kun sitä e vainoista huolimatta saatu kitkettyä.

Kristinusko oli alunperin juutalaisten yksi lahko, Juutalaisia oli aika paljon välimeren alueella, noin 20 %:tia Rooman väestöstä oli Juutalaisia Jeesuksen aikoihin.
Jeesus itse hyväksyi myös muita kuin Juutalaisia kristityiksi, kunhan ne vaan omaksui Juutalaiset tavat ja traditiot, Paavali myöhemmin muutti tulkintaa niin, että Juutalaisten tavoista ja traditioista voidaan luopua kokonaan, kuten esim. ympärileikkauksesta.

Lue lisää

264 vuotta ennen Länsi-Rooman loppua eli vuonna 212 ekr. keisari Caracalla antoi kansalaisuuden kaikille Rooman keisarikunnan vapaille miehille. Samassa yhteydessä myös keisarikunnan naiset saivatsamat oikeudet kuin Rooman naisilla oli.

Rooma oli jo 300-luvulla enemmistöltään kristitty valtio. 300-luvun lopulla lähes sata vuotta ennen valtakunnan luhistumista jopa muiden uskontojen harjoittaminen kiellettiin. Roomasta tuli silloin täysin kristitty valtio.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

264 vuotta ennen Länsi-Rooman loppua eli vuonna 212 ekr. keisari Caracalla antoi kansalaisuuden kaikille Rooman keisarikunnan vapaille miehille. Samassa yhteydessä myös keisarikunnan naiset saivatsamat oikeudet kuin Rooman naisilla oli.

Rooma oli jo 300-luvulla enemmistöltään kristitty valtio. 300-luvun lopulla lähes sata vuotta ennen valtakunnan luhistumista jopa muiden uskontojen harjoittaminen kiellettiin. Roomasta tuli silloin täysin kristitty valtio.

Lue lisää

Joo varmasti noin, mutta kun Rooman keisarikunnan vapaat miehet oli käytännössä Rooman kaupungin vapaita miehiä, keisarikunta ei ollut mikään yksi yhdenmukaisten periaatteiden mukaan hallittu valtio, kuten on esim. USA nykyään.
Esim. Juutalaiset ei olleet Rooman keisarikunnan vapaita miehiä, eikä jyöskään Juutalaisten kuningaskuntien alamaiset, joita eli etelä-ranskassa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo varmasti noin, mutta kun Rooman keisarikunnan vapaat miehet oli käytännössä Rooman kaupungin vapaita miehiä, keisarikunta ei ollut mikään yksi yhdenmukaisten periaatteiden mukaan hallittu valtio, kuten on esim. USA nykyään.
Esim. Juutalaiset ei olleet Rooman keisarikunnan vapaita miehiä, eikä jyöskään Juutalaisten kuningaskuntien alamaiset, joita eli etelä-ranskassa.

Lue lisää

Rooman keisarikunnan vapaat miehet tarkoittaa ja tarkoittí kaikkia keisarikunnan vapaina (tarkoittaa: ei orjina) syntyneitä miehiä. Se ei siis tarkoita, ei käytännössä eikä teoriassa, pelkästään Rooman kaupungin vapaita miehiä. Rooman kaupungin osuus koko väestöstä oli vain pienen pieni murto-osa koko valtakunnan väestöstä ja näin oli myös vapaiden miesten osalta.

Juutalaiset miehet, jotka eivät olleet orjuudessa (juutalaisia ei ollut orjina paljoakaan) saivat muiden Rooman valtakunnan vapaiden miesten tapaan kansalaisuuden vuonna 212.

Etelä-Ranskassa ei ollut juutalaisia kuningaskuntia Rooman valtakunnan aikaan. Onko koskaan ollut?

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Rooman keisarikunnan vapaat miehet tarkoittaa ja tarkoittí kaikkia keisarikunnan vapaina (tarkoittaa: ei orjina) syntyneitä miehiä. Se ei siis tarkoita, ei käytännössä eikä teoriassa, pelkästään Rooman kaupungin vapaita miehiä. Rooman kaupungin osuus koko väestöstä oli vain pienen pieni murto-osa koko valtakunnan väestöstä ja näin oli myös vapaiden miesten osalta.

Juutalaiset miehet, jotka eivät olleet orjuudessa (juutalaisia ei ollut orjina paljoakaan) saivat muiden Rooman valtakunnan vapaiden miesten tapaan kansalaisuuden vuonna 212.

Etelä-Ranskassa ei ollut juutalaisia kuningaskuntia Rooman valtakunnan aikaan. Onko koskaan ollut?

Lue lisää

No kyllä niitävaan oli eteläranskassa ja Roomahan ei missään vaiheessa ollut yksi ja harmoninen liittovaltio tai muu yhteisö, se oli loppuun asti erillaisten sopimusten ja muiden kytekntöjen tilkkutäkki, joka antoi eri alueille hyvin erillaisen aseman.

Vaka Vanha kirjoitti:

No kyllä niitävaan oli eteläranskassa ja Roomahan ei missään vaiheessa ollut yksi ja harmoninen liittovaltio tai muu yhteisö, se oli loppuun asti erillaisten sopimusten ja muiden kytekntöjen tilkkutäkki, joka antoi eri alueille hyvin erillaisen aseman.

Lue lisää

Anna ihmeessä joku linkki tai vaikka vinkki, mistä löytää tietoja eteläranskalaisista juutalaisista kuningaskunnista Rooman vallan aikaan.

Tietosi oli niin mielenkiintoinen, että haluaisin kuulla näistä kuningaskunnista lisääkin. En vain onnistu netistä tai kirjallisuudesta löytämään tietoa. Auta nyt, mistä haen?

avun tarvitsija kirjoitti:

Anna ihmeessä joku linkki tai vaikka vinkki, mistä löytää tietoja eteläranskalaisista juutalaisista kuningaskunnista Rooman vallan aikaan.

Tietosi oli niin mielenkiintoinen, että haluaisin kuulla näistä kuningaskunnista lisääkin. En vain onnistu netistä tai kirjallisuudesta löytämään tietoa. Auta nyt, mistä haen?

Lue lisää

Miten noiden eteläranskalaisten juutalaisten kuningaskuntien laita oikein on? Kahlasin kaikki eteen ssmani lähtee, enkä vain onnistu löytämään. Vika on minun varmasti, mutta auta nyt miestä!

Tärkein keksintö oli Betoni. Ilman sitä Roomalaiset eivät olisi voineet tehdä Akveduktejaan, teitä,satamia, kerrostaloja, linnoituksia ja palatseja. Halpaa ja käytännöllistä.

Roomalaiset olivat nimenomaan käytännän ihmisiä jotka loivat siinä sivusssa kauneutta.

Ja länsimaisen oikeusjärjestelmän.

Turisas kirjoitti:

Tärkein keksintö oli Betoni. Ilman sitä Roomalaiset eivät olisi voineet tehdä Akveduktejaan, teitä,satamia, kerrostaloja, linnoituksia ja palatseja. Halpaa ja käytännöllistä.

Roomalaiset olivat nimenomaan käytännän ihmisiä jotka loivat siinä sivusssa kauneutta.

Ja länsimaisen oikeusjärjestelmän.

Lue lisää

Roomalainen oikeusjärjestelmä oli sellainen, ettei valtaosalla ihmiskunnasta ollut mitään oikeuksia. Keisari saattoi koska tahansa määrätä kenet tahansa kuolemaan, vaikkapa kesken esityksen amfiteatterilla (dokumentoituja tapauksia useita).
Trajanuksen bileissä murhattiin noin 10 000 ihmistä juhlien kunniaksi sirkuksen esityksissä.
Ei kovin länsimaista sanoisin.
Orjalaitos oli laillinen Roomassa, mutta ei läntisen oikeuskäsityksen mukaan. Esimerkiksi kelteillä oli Britanniassa paljon edistyneempi ja humaanimpi lakinsa, joka sitten tuhottiin kirkon latinalaisen lain tieltä (John Morris et al.).
Noissa laeissa taattiin lapsille oikeudet, mitä roomalaiset eivät tehneet, naisten oikeudet, mitä roomalaiset eivät koskaan tehneet, avioerooikeus, mitä kristillinen Rooma ei koskaan tehnyt jnejnejne.

Eli se Rooman laki oli ihan omansa juttu. Ei meidän lakimme.

Kirjoitat germaanisen kulttuurin ja geeniperimän olleen Euroopalle parasta antia. Vain muiden kansojen kateus germaaneja kohtaan on aiheuttanut ongelmia Euroopassa.

Uskot tuohon varmasti itse, niin omituiselta ja todellisuuden vastaiselta kuin se tuntuukin. Historiasta keskusteltaessa on hyvä, jos mielipiteiden tueksi olisi esittää jotain historiallisia tosiasioita.

Rooma ei tietenkään nykyaikaiseen läntiseen demokratiaan verrattuna ollut mikään ideaaliyhteiskunta. Onkohan vain tuollainen vertailu mitenkään järjellinen? Nykyinen demokratia on ollut täällä vallitseva vasta alle sata vuotta. Roomalaiset vaikka olivatkin kehittynyt yhteiskunta ei tosiaan 2000 vuotta sitten pystynyt rakentamaan nykyaikaista demokratiaa. Olisikohan yhteiskunnan toimivuutta sittenkin verratta sen hetken yhteiskuntiin? Roomaa tehokkaampaa valtio järjestelmää ei ollut sen aikaisessa Euroopassa tai lähi-idässä.

Rooman jälkeen germaanien "parasta antia" olevan "kulttuurin ja geeniperimän" päästyä valtaan Eurooppa sekä koko Rooman valtakunnan alue ajautuivat tuon kulttuurin annin ansiosta ennenkokemattomaan kaaokseen ja laittomuuden anarkiaan sadoiksi vuosiksi. Minä en pysty näkemään tuossa kaaoksen ajassa mitään positiivista Euroopalle. Vasta germaanien kulttuurin (ja geeniperimän, jos niin haluat) heikennyttyä Euroopassa järjestäytyneen yhteiskunnan rakentaminen pääsi jälleen vauhtiin. Siirryttiin hitaasti germaanien ryöstely- ja sotakulttuurista laillisuuden ja yhteiskuntaa rakentavaan kulttuuriin. Saksassahan tietenkin tähän vaiheeseen pääseminen kesti satoja vuosia kauemmin kuin muualla. Tällä hetkellä tuntuu, että germaanit ovat vihdoin päässeet normaaliin yhteiskunnan kehitykseen mukaan. Euroopalla saattaa koittaa paluu rauhanaikaan, joka katkesi ryösteklevien germaanilaumojen alle 1500 vuotta sitten.

Saksalaiseen kulttuuriin oli jostain menneisyydestä tarttunut käsitys, että kaikki muut ovat syyllisiä saksalaisten omiin epäonnistumisiin. Muuta olivat syyllisiä, etteivät he muiden tavoin pystyneet luomaan valtiota. Muut olivat syyllisiä saksalaisten ryöstösotiin lähtemiseen. Muut olivat syyllisiä heidän tappioihinsa. Muut olivat ilkeitä, kun eivät rauhansopimuksissa antaneet sodan aloittaneille ja sen hävinneille saksalaisille heidän vaatimiaan asioita. Syitä on aina muissa muttei itsessä. Jos Suomi olisi toiminut noin järjettömästi historiassaan meitä tuskin pienenä kansana enää olisi. Suuri kansa on onnistunut selviämään huolimatta yhteiskunnallisen kehityksen hitaudesta ja taipumuksesta ryöstellä naapuriheimoja tai yhteiskunnallisesti kehittyneempiä naapurikansoja.

Muut Euroopan kansat ovat kohdelleet aiemmin germaaneja ja myöhemmin saksalaisia silkkihansikkain. Pyrkimyksenä ja uskona on ollut jo Rooman ajoista, että germaanit lopulta oppivat muiden esimerkistä rakentamaan rauhanomaista ja kehittyvää yhteiskuntaa. Toivottavasti pyrkimys nyt vihdoin alkaa tuottaa hedelmää. Onhan tässä jo mennyt aikaa Rooman valtakunnan päivistä.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Kirjoitat germaanisen kulttuurin ja geeniperimän olleen Euroopalle parasta antia. Vain muiden kansojen kateus germaaneja kohtaan on aiheuttanut ongelmia Euroopassa.

Uskot tuohon varmasti itse, niin omituiselta ja todellisuuden vastaiselta kuin se tuntuukin. Historiasta keskusteltaessa on hyvä, jos mielipiteiden tueksi olisi esittää jotain historiallisia tosiasioita.

Rooma ei tietenkään nykyaikaiseen läntiseen demokratiaan verrattuna ollut mikään ideaaliyhteiskunta. Onkohan vain tuollainen vertailu mitenkään järjellinen? Nykyinen demokratia on ollut täällä vallitseva vasta alle sata vuotta. Roomalaiset vaikka olivatkin kehittynyt yhteiskunta ei tosiaan 2000 vuotta sitten pystynyt rakentamaan nykyaikaista demokratiaa. Olisikohan yhteiskunnan toimivuutta sittenkin verratta sen hetken yhteiskuntiin? Roomaa tehokkaampaa valtio järjestelmää ei ollut sen aikaisessa Euroopassa tai lähi-idässä.

Rooman jälkeen germaanien "parasta antia" olevan "kulttuurin ja geeniperimän" päästyä valtaan Eurooppa sekä koko Rooman valtakunnan alue ajautuivat tuon kulttuurin annin ansiosta ennenkokemattomaan kaaokseen ja laittomuuden anarkiaan sadoiksi vuosiksi. Minä en pysty näkemään tuossa kaaoksen ajassa mitään positiivista Euroopalle. Vasta germaanien kulttuurin (ja geeniperimän, jos niin haluat) heikennyttyä Euroopassa järjestäytyneen yhteiskunnan rakentaminen pääsi jälleen vauhtiin. Siirryttiin hitaasti germaanien ryöstely- ja sotakulttuurista laillisuuden ja yhteiskuntaa rakentavaan kulttuuriin. Saksassahan tietenkin tähän vaiheeseen pääseminen kesti satoja vuosia kauemmin kuin muualla. Tällä hetkellä tuntuu, että germaanit ovat vihdoin päässeet normaaliin yhteiskunnan kehitykseen mukaan. Euroopalla saattaa koittaa paluu rauhanaikaan, joka katkesi ryösteklevien germaanilaumojen alle 1500 vuotta sitten.

Saksalaiseen kulttuuriin oli jostain menneisyydestä tarttunut käsitys, että kaikki muut ovat syyllisiä saksalaisten omiin epäonnistumisiin. Muuta olivat syyllisiä, etteivät he muiden tavoin pystyneet luomaan valtiota. Muut olivat syyllisiä saksalaisten ryöstösotiin lähtemiseen. Muut olivat syyllisiä heidän tappioihinsa. Muut olivat ilkeitä, kun eivät rauhansopimuksissa antaneet sodan aloittaneille ja sen hävinneille saksalaisille heidän vaatimiaan asioita. Syitä on aina muissa muttei itsessä. Jos Suomi olisi toiminut noin järjettömästi historiassaan meitä tuskin pienenä kansana enää olisi. Suuri kansa on onnistunut selviämään huolimatta yhteiskunnallisen kehityksen hitaudesta ja taipumuksesta ryöstellä naapuriheimoja tai yhteiskunnallisesti kehittyneempiä naapurikansoja.

Muut Euroopan kansat ovat kohdelleet aiemmin germaaneja ja myöhemmin saksalaisia silkkihansikkain. Pyrkimyksenä ja uskona on ollut jo Rooman ajoista, että germaanit lopulta oppivat muiden esimerkistä rakentamaan rauhanomaista ja kehittyvää yhteiskuntaa. Toivottavasti pyrkimys nyt vihdoin alkaa tuottaa hedelmää. Onhan tässä jo mennyt aikaa Rooman valtakunnan päivistä.

Lue lisää

..tarkentaa tuota kirjoittamaasi? Kuitenkin.

"Saksalaiseen kulttuuriin oli jostain menneisyydestä tarttunut käsitys, että kaikki muut ovat syyllisiä saksalaisten omiin epäonnistumisiin. Muuta olivat syyllisiä, etteivät he muiden tavoin pystyneet luomaan valtiota. Muut olivat syyllisiä saksalaisten ryöstösotiin lähtemiseen. Muut olivat syyllisiä heidän tappioihinsa. Muut olivat ilkeitä, kun eivät rauhansopimuksissa antaneet sodan aloittaneille ja sen hävinneille saksalaisille heidän vaatimiaan asioita. Syitä on aina muissa muttei itsessä jne..."

-Onko tuollaista todellakin nähtävissä saksalaisessa kulttuurissa pidemmälläkin aikavälillä , vai tarkoitatko nyt vain tuon ensimmäisen maailmansodan tappiota ja sitä ketä tuosta tappiosta syytettiin Saksassa?

marraskuun rikollinen kirjoitti:

..tarkentaa tuota kirjoittamaasi? Kuitenkin.

"Saksalaiseen kulttuuriin oli jostain menneisyydestä tarttunut käsitys, että kaikki muut ovat syyllisiä saksalaisten omiin epäonnistumisiin. Muuta olivat syyllisiä, etteivät he muiden tavoin pystyneet luomaan valtiota. Muut olivat syyllisiä saksalaisten ryöstösotiin lähtemiseen. Muut olivat syyllisiä heidän tappioihinsa. Muut olivat ilkeitä, kun eivät rauhansopimuksissa antaneet sodan aloittaneille ja sen hävinneille saksalaisille heidän vaatimiaan asioita. Syitä on aina muissa muttei itsessä jne..."

-Onko tuollaista todellakin nähtävissä saksalaisessa kulttuurissa pidemmälläkin aikavälillä , vai tarkoitatko nyt vain tuon ensimmäisen maailmansodan tappiota ja sitä ketä tuosta tappiosta syytettiin Saksassa?

Lue lisää

Itseasiassa en voi tarkentaa. Saattaa jopa olla, että olen väärässä. On tosiaan mahdollista, että tuollainen ajattelu on vain viimeisen sadan vuoden peruja.

Tuo oli minulla lähinnä heijastumaa näistä keskusteluista, joissa hyvin usein näkee saksalaisten tilannetta kuvattavan vain uhrin asemasta, ikäänkuin he olisivat syyttömiä omaan tilanteeseensa. 1800-luvulla saksalaiset olivat katkeria, siitä, ettei heillä ollut siirtomaita. Keskustelussa oli osittain jotenkin sisäänrakennettuna ajatus, että muut olivat syyllisiä tähän heidän asemaansa ja tämä vääryys olisi väkivalloin korjattava. Ensimmäisen maailmansodan tappiosta ja sen jatkuvasti yhä vieläkin esitetystä syystä absurdiin Hitlerin saksan ryöstöretkiin sinä jo mainitsitkin.

Saattaa tosiaan olla, että saksalaiset eivät aiemmin ajatelleetkaan omaa asemaansa joko lainkaan tai ainakaan muita siihen syyllisenä? Tuo esittämäni näkemys oli omani. En pysty nimeämään, sille mitään lähdettä. Pitäisi selata kirjallisuutta ja katsoa, minkälaisista asioista oikein olen tuon käsitykseni saanut ja onko siinä mitään perää ennen saksan yhdistymistä.

Hyvä huomio sinulta.

Tuomas Olviretki kirjoitti:

Itseasiassa en voi tarkentaa. Saattaa jopa olla, että olen väärässä. On tosiaan mahdollista, että tuollainen ajattelu on vain viimeisen sadan vuoden peruja.

Tuo oli minulla lähinnä heijastumaa näistä keskusteluista, joissa hyvin usein näkee saksalaisten tilannetta kuvattavan vain uhrin asemasta, ikäänkuin he olisivat syyttömiä omaan tilanteeseensa. 1800-luvulla saksalaiset olivat katkeria, siitä, ettei heillä ollut siirtomaita. Keskustelussa oli osittain jotenkin sisäänrakennettuna ajatus, että muut olivat syyllisiä tähän heidän asemaansa ja tämä vääryys olisi väkivalloin korjattava. Ensimmäisen maailmansodan tappiosta ja sen jatkuvasti yhä vieläkin esitetystä syystä absurdiin Hitlerin saksan ryöstöretkiin sinä jo mainitsitkin.

Saattaa tosiaan olla, että saksalaiset eivät aiemmin ajatelleetkaan omaa asemaansa joko lainkaan tai ainakaan muita siihen syyllisenä? Tuo esittämäni näkemys oli omani. En pysty nimeämään, sille mitään lähdettä. Pitäisi selata kirjallisuutta ja katsoa, minkälaisista asioista oikein olen tuon käsitykseni saanut ja onko siinä mitään perää ennen saksan yhdistymistä.

Hyvä huomio sinulta.

Lue lisää

..hieman kaivella , mikäli aikaa ja halua löytyy? Saattaa olla kuitenkin niin että nimimerkki "kapitalisti jne.." taisi vain johdattaa ajatuksesi noista kaukaisemmista perspektiiveistä takaisin tänne suomi24 -historian palstan aikajanalle ;)

forresterin nuorin vesa kirjoitti:

..hieman kaivella , mikäli aikaa ja halua löytyy? Saattaa olla kuitenkin niin että nimimerkki "kapitalisti jne.." taisi vain johdattaa ajatuksesi noista kaukaisemmista perspektiiveistä takaisin tänne suomi24 -historian palstan aikajanalle ;)

Lue lisää

Niinpä.

Vain hieman kärjistäen: Talvisodasta, Suomen sisällissodasta ja Stalinin ja Hitlerin vertailustahan täällä pitäisi kirjoitella. Historia on täällä hyvin lyhyt ajanjakso, vuodesta 1917 Stalinin kuolemaan 1953.

Kirjoituksessani en tosiaan käsitellyt noita vuosia kovin tarkkaan. Halusin pitää tekstin määrän edes jotenkin asiallisen lyhyenä ( myönnän, siitä tuli sittenkin liian pitkä).

Nuo vuosiasadat olivat niitä, joina eurooppalaiset valtiot ja kansat alkoivat syntyä ja pääosin syntyivätkin. Rooman raunioille rakennetun uuden Euroopan synty oli hidasta, niin paljon germaanikaaoksessa ehti tuhoutua ja aikaa kulua. Saksalaiset myös pyrkivät luomaan yhteiskuntaa rakentaviempien kansojen mallin mukaan valtioita, Yhtenäistä valtiota he vain eivät saaneet aikaan. Paljolti oli syynä, se, että kun saksalaiset saivat joskus hetkellisesti koottua hyvin löyhän yhteisen valtioliiton (sitä Saksalais-Roomalainen keisarikunta yritti olla) se joko hajosi vain nimelliseksi keskinäisiin sotiin tai sortui järjettömiin ryöstöretkiin muualle Eurooppaan. Italiaan ryöstely keskittyi vielä muita valtioita enemmän, koska tuota heidän havittelemaansa keisarin asemaa ei silloisen ajattelun pohjalta voinut kunnialla kantaa, ellei hallinnut Roomaa, alkuperäisen keisarikunnan pääkaupunkia.

Muut suuret kansat onnistuivat germaanien vaikutuksen hiljalleen vähettyä alueillaan perustamaan pysyviä yhtenäisä valtakuntia. Iberian niemimaa esimerkiksi oli ajautunut goottien ja vandaalien epätoivoisten valtioyritelmien jälkeen siihen tilaan, että arabeille ei ollut mitään vaikeutta liiittää sitä sadoiksi vuosiksi omiin valtakuntiinsa. Lopulta alkuperäiset maanosan kansat ryhdistäytyivät ja ajoivat arabit maasta ja perustivat Portugalin ja Espanjan, rikkaat ja uutta luovat valtiot. Tämä tapahtui huolimatta erittäin vaikeasta menneisyydestä.

Saksa ei sen síjaan pystynyt pääsemään yhtenäiseksi valtioksi, vaikka mahdollisuudet olivat aivan toiset, ennenkuin 1800-luvun loppupuolella. Venäjä toisena esimerkkinä taas yhtenäistyi 1500-luvulla huolimatta pitkästä mongolivallasta. saksa ei ollut ollut kenekään orjuuttamana, mutta yhtenäistä valtiota vain ei onnistuttu saamaan aikaan. Vaikea löytää syitä olosuhteista. Pakko epäillä jotain muuta.

Italia yhtenäistyi myös vasta 1800-luvulla, vaikka ei germaanikansa ollutkaan. Syy lienee juuri tuo aiemmin mainitsemani Italian ja varsinkin Rooman myyttinen asema. Italia veti jatkuvasti puoleensa valloittajia, joista pahimmiksi ja ahkerimmiksi muodotuivat koko keskiajan ja renessanssin saksalaisten pikkuruhtinaiden satunnaisten yhdistelmien vaalikeisarien saksalaisjoukkojen yritykset. Tämä ei kuitenkaan estänyt italialaisia rakentamasta koko nykyaikaisen yhteiskuntamme perustaa. Kauppaan ja ensimmäiseen toimivaan rahajärjestelmään, sitten Rooman, perustuvat porvariskaupungit synnyttivät renessanssin, josta tuli aikanaan koko Eurooppaa ja sen aseman maailmassa mullistanut uusi näkemys yksilöstä ja yhteiskunnasta.

Saksa ei noina vuosisatoina huolimatta kaikesta vapaudestaan ja mahdollisuuksistaan pystynyt luomaan valtiota, toimivaa yhteiskuntaan tai mitään uutta. Ainoastaan he haaveillivat keisariudesta ja katkeroituivat muiden valtioiden menestyksestä. Vielä 1900-luvun alussa saksalaisilla oli käsitys, että heitä oli jotenkin kohdeltu kaltoin historiassa, kun kaikilla muilla meni paremmin. Heillä esimerkisi ei ollut siirtomaita, vaikka Englannilla, Ranskalla, Espanjalla, Hollannilla, Belgialla ja Portugalilla niitä oli. Joku oli huijannut heitä. Mieleen ei ilmeisesti tullut, että saksalaisilla olisi ollut samat mahdollisuudet kuin muilla, mutta kyky vain puuttui. Näistä katkeroituneista ajatuksista sitten seurauksena Saksa keksi, kuinkas muutenkaan, mennä ryöstelemään naapureitaan. Tähänhän kansalla oli jo vuosituhantiset traditiot.