Arvatkaapa mikä puolue saa eniten suhteessa lehdistötukea;)
Lehdistötukilautakunta nimetty
Julkaisuaika: 15.02.2007 14.08
Tiedote: Viestintä
Valtioneuvosto on asettanut uuden lehdistötukilautakunnan kolmivuotiskaudeksi. Lautakunnan puheenjohtajana jatkaa johtaja Matti Tukiainen.
Lehdistötukilautakunta tekee liikenne- ja viestintäministeriölle vuosittain esityksen harkinnanvaraisen lehdistötuen jakamisesta. Lisäksi lautakunta avustaa ministeriötä määrärahan jakoperusteiden ja hakuohjeiden muutosten valmistelussa.
Lehdistötukilautakunnan kokoonpano 1.3.2007–28.2.2010:
Puheenjohtaja
johtaja Matti Tukiainen (SDP)
Jäsenet
toimistopäällikkö Ritva Juva (SDP)
tiedotussihteeri Matti Hirvola (SDP)
emäntä Raili Myllylä (Kesk.)
vaalisuunnittelija Lasse Kontiola (Kesk.)
toimitusjohtaja Sauli Pyyluoma (Kesk.)
puoluesihteeri Taru Tujunen (Kok.)
järjestöpäällikkö Mikko Kortelainen (Kok.)
puoluesihteeri Aulis Ruuth (Vas.)
puoluesihteeri Ulla Achrén (RKP)
eduskuntasihteeri Tarja Parviainen (Vihr.)
asianajaja Ingrid Heickell (KD)
Lehdistötukilautakunnan kokoonpano perustuu poliittisiin voimasuhteisiin.
Lehdistötuen myöntämisestä päättää valtioneuvosto. Kuluvan vuoden talousarvioesityksessä sanomalehtien tukemiseen on varattu yhteensä 14 264 000 euroa. Harkinnanvaraiseen lehdistötukeen on käytettävissä 6 064 000 euroa.
Lisätietoja:
viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) 160 28462, 050 511 6601
JK. Yksi puoluee puuttuu joukosta. Miksiköhän?
Lehdistötukilautakunta nimetty
Julkaisuaika: 15.02.2007 14.08
Tiedote: Viestintä
Valtioneuvosto on asettanut uuden lehdistötukilautakunnan kolmivuotiskaudeksi. Lautakunnan puheenjohtajana jatkaa johtaja Matti Tukiainen.
Lehdistötukilautakunta tekee liikenne- ja viestintäministeriölle vuosittain esityksen harkinnanvaraisen lehdistötuen jakamisesta. Lisäksi lautakunta avustaa ministeriötä määrärahan jakoperusteiden ja hakuohjeiden muutosten valmistelussa.
Lehdistötukilautakunnan kokoonpano 1.3.2007–28.2.2010:
Puheenjohtaja
johtaja Matti Tukiainen (SDP)
Jäsenet
toimistopäällikkö Ritva Juva (SDP)
tiedotussihteeri Matti Hirvola (SDP)
emäntä Raili Myllylä (Kesk.)
vaalisuunnittelija Lasse Kontiola (Kesk.)
toimitusjohtaja Sauli Pyyluoma (Kesk.)
puoluesihteeri Taru Tujunen (Kok.)
järjestöpäällikkö Mikko Kortelainen (Kok.)
puoluesihteeri Aulis Ruuth (Vas.)
puoluesihteeri Ulla Achrén (RKP)
eduskuntasihteeri Tarja Parviainen (Vihr.)
asianajaja Ingrid Heickell (KD)
Lehdistötukilautakunnan kokoonpano perustuu poliittisiin voimasuhteisiin.
Lehdistötuen myöntämisestä päättää valtioneuvosto. Kuluvan vuoden talousarvioesityksessä sanomalehtien tukemiseen on varattu yhteensä 14 264 000 euroa. Harkinnanvaraiseen lehdistötukeen on käytettävissä 6 064 000 euroa.
Lisätietoja:
viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) 160 28462, 050 511 6601
JK. Yksi puoluee puuttuu joukosta. Miksiköhän?
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Arvatkaapa mikä puolue saa eniten suhteessa lehdistötukea"
Lehdistötukea jaetaan kansanedustajien määrän mukaan. 90 000 euroa per kansanedustaja eli yhteensä 18 miljoonaa euroa. Persujen osuus potista on siis 450 000 euroa.
Lainataan Uuden Suomen blogista:
http://markolilja.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/06/lehdistotuki-2007-sulle-mulle-ja-apupojille-lopuille-murut-poydan-alta/
"Vuodelle 2008 jakoperusteet muuttuivat ja tukea alettiin jakaa ”demokraattisemmin” eli parlamenttipaikkojen perusteella. Ilman EU:n puuttumista asiaan tähän ei olisi tullut muutosta, vaan ”lehdistötukilautakunta” olisi kähminyt rahat omilleen entiseen tapaan. EU ei salli suoraa tukea kustannusyhtiölle kilpailua vääristävänä. Itse uskon tämän olevan vaan tekosyy, koska lautakunnan päätökset ja kokoonpano eivät miellyttäneet kaikkia poliittisia ryhmiä"
http://www.lvm.fi/web/fi/viest…iew/818598
"Luonnollisesti ruotsinkieliselle (kaikille hallituksille uskolliselle) lehdistölle varattiin kassan ohi 500 000 euroa. Tässäkään ei ole mitään uutta. Kas kun tässä ei havaittu kilpailua vääristävää tukea??"
"SFP. Tässä ei liene kenellekkään mitään uutta. Poliittisten päättäjien lempilapsi sai leijonanosan tuesta itselleen eli n. 700 000 euroa. Se oli n. 11% koko potista, kun puolueen parlamenttaarinen kannatus oli 2007 vaaleissa 4,57%. Eli kannatukseen nähden reilusti yli kaksinkertainen tuki."
"SFP. Tässä ei liene kenellekkään mitään uutta. Poliittisten päättäjien lempilapsi sai leijonanosan tuesta itselleen eli n. 700 000 euroa. Se oli n. 11% koko potista, kun puolueen parlamenttaarinen kannatus oli 2007 vaaleissa 4,57%. Eli kannatukseen nähden reilusti yli kaksinkertainen tuki."
Tuki eli 'koko potti' oli siis 18 000 000 euroa. 11% siitä olisi 1 980 000 euroa kun taas tuo rkp:n saama tuki 700 000 on hieman alle 4 % eli pienempi kuin kannatus. Mutta tämä taisikin olla sitä netti fenno matematiikkaa?
Eihän perussuomalaisilla taida muuten olla lehteäkään, jota tukea?
Tämän lisäksi harkinnanvaraista lehdistötukea jaettiin Sfp:n lehdille varsinaisen lehdistötuen päälle 500 000 euroa.
"SFP. Tässä ei liene kenellekkään mitään uutta. Poliittisten päättäjien lempilapsi sai leijonanosan tuesta itselleen eli n. 700 000 euroa. Se oli n. 11% koko potista, kun puolueen parlamenttaarinen kannatus oli 2007 vaaleissa 4,57%. Eli kannatukseen nähden reilusti yli kaksinkertainen tuki."
http://markolilja.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/06/lehdistotuki-2007-sulle-mulle-ja-apupojille-lopuille-murut-poydan-alta/
500 000 + 700 000 = 1 200 000, joka olisi 18 000 000 miljoonasta 6,67 %, ei 11 %, mutta katsotaanpa eteenpäin:
"Tämän lisäksi harkinnanvaraista lehdistötukea jaettiin Sfp:n lehdille varsinaisen lehdistötuen päälle 500 000 euroa."
Tuossa ryyti ihan suoraan juksaa. Raha jaettiin viime vuonna seuraavasti: Suomen tietotoimisto Oy:n (STT) tytäryhtiö Nyhetsbyrån FNB Ab sai määrärahoista 400 000 euroa ja Nya Ålands Tidningsaktiebolag 100 000 euroa. Tänä vuonna FNB sai 450 000 euroa ja Ålands Tidnings-Tryckeri 50 000 euroa.
Nyhetsbyrån FNB perustettiin vuonna 2006 STT:n ruotsinkielistä uutistoimintaa varten. Pienen lukumääränsä vuoksi ruotsinkieliset lehdet joutuisivat maksamaan uutispalvelusta 30 prosenttia enemmän kuin suomenkieliset lehdet. Avustuksen turvin lehdet voivat saada palvelun samaan hintaan kuin suomenkieliset lehdet.
Onhan persuilla toki lehti, jolle lehdistötuki kanavoituu. Ja persujen tukihan oli siis viime vuonna 447 750 euroa eli 89 550 euroa kansanedustajaa kohti.
Perussuomalainen-lehden ilmestymiskertoja on itseasiassa lisättykin.
”Tuki on viisinkertaistunut. Olemme valoisalla mielellä, vallankin kun lama ei parlamentaarista tukea hetkauta”, kehuskeli Perussuomalaisen päätoimittaja Harri Lindell Journalisti-lehden numerossa 12/2009.
lehti? Eikö tuen tulisi mahdollistaa oman lehden perustaminen?
"Pitäisikö muka ensin olla
lehti? Eikö tuen tulisi mahdollistaa oman lehden perustaminen?"
Onhan persuilla toki lehti, jolle lehdistötuki kanavoituu. Ja persujen tukihan oli siis viime vuonna 447 750 euroa eli 89 550 euroa kansanedustajaa kohti.
Perussuomalainen-lehden ilmestymiskertoja on itseasiassa lisättykin. Nykyään se ilmestyy kolmen viikon välein.
”Tuki on viisinkertaistunut. Olemme valoisalla mielellä, vallankin kun lama ei parlamentaarista tukea hetkauta”, kehuskeli Perussuomalaisen päätoimittaja Harri Lindell Journalisti-lehden numerossa 12/2009.
" Kuluvan vuoden talousarvioesityksessä sanomalehtien tukemiseen on varattu yhteensä 14 264 000 euroa. Harkinnanvaraiseen lehdistötukeen on käytettävissä 6 064 000 euroa."
Niin mihinkähän sitä mediamaksua tarvitaan?
wallin on tyypillinen rasti-ruutuun-ruotsinkielinen. Toinen vanhemmista on suomenkielinen (äiti=äidinkieli) Vaimo on myös suomenkielinen. Silti Wallin leikkii "ruotsinkielistä". Opportunistisista syistä.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on puolikielisiä ja puhuvat jonkinlaista ruotsin ja suomen sekamelskaa. Rappakalja-kieltä.
"wallin on tyypillinen rasti-ruutuun-ruotsinkielinen. Toinen vanhemmista on suomenkielinen (äiti=äidinkieli)"
Jos toinen vanhemmista on muu kuin suomenkielinen niin onko silloin itse rasti-ruutuun-suomenkielinen?
"Jos toinen vanhemmista on muu kuin suomenkielinen niin onko silloin itse rasti-ruutuun-suomenkielinen?"
Totta kai on jos ei ole suomenkielinen todellisuudessa. Tiedän yhden rasti-ruutuun-saamenkielisenkin. Mies on syntyperäinen englantilainen.
On ilmoittanut itsensä saamelaiseksi;) Ehkä kysessä on kieliongelmakin, koska saamelainen/suomalainen voi näyttää huonosti suomea osaavasta samalta.
"Totta kai on jos ei ole suomenkielinen todellisuudessa."
Siis 'jos'. Wallinin tapauksessa ryytille riitti kuitenkin 'rasti-ruutuun-ruotsinkieliseksi' nimittämisen perusteluksi se, että toinen vanhemmista ei ollut ruotsinkielinen eikä mitään jossitteluja esitetty. Rasti-ruutuun-suomenkielinen on vasta, jos ei ole suomenkielinen todellisuudessa. Aika erikoista.
Samoin kyllä on tuo ryytin 'matematiikkakin'.
"Tiedän yhden rasti-ruutuun-saamenkielisenkin. Mies on syntyperäinen englantilainen."
Outoa. Väestötietojärjestelmään kysytään äidinkieltä. Siinä kohdassa englantilainen voi ilmoittaa äidinkielekseen englannin. Toki myös saamen. Miksi ilmoittaa saame äidinkieleksi ellei ole saamenkielinen? Jos äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi, väestötietojärjestelmään voi halutessaan merkitä asiointikielen, joka voi siis olla suomi tai ruotsi. Asiointikielen ilmoittaminen on vapaaehtoista, mutta sillä varmistaa saavansa mahdolliset viranomaisten yhteydenotot sillä kielellä, jota hallitsee paremmin.
Tuet tulee Höblälle tarpeen ny kovemmin ku koskaan.
Sytykkeeksikö ne sitä lehteään painaa?
Sotien jälkeen luetut lehdet käytettiin vessapapereina, kun pulaa oli kaikesta, mutta se Kansan Tahto oli huono siitä, että siitä irtosi musteet persnahkaan.