Palstan stallarit väittävät erillissotaa myytiksi.
He eivät kuitenkaan pysty kumoamaan Jukka Seppisen esittämiä faktoja.
................................................................................................
HS - Mielipide - 9.11.2008
Suomi ei ollut Hitlerin Saksan liittolainen
Helsingin Sanomat julkaisi jokin aika sitten kirjoituksen jatkosodan erillisluonteen hautajaisista. Niitä ei kuitenkaan tule.
Väite liittolaisuudesta ei vastaa silloin vallinnutta todellisuutta - huolimatta olosuhteista johtuneesta riippuvuudesta Saksasta erityisesti elintarvikkeissa, mutta myös aseissa. Jatkosodan reaalimaailman argumentaatio pitää sen erillissotana.
Saksan liittolaisten (esimerkiksi Unkarin ja Romanian) joukot taistelivat Saksan ylijohdon alaisuudessa aina Stalingradia myöten. Suomella oli omat sodanpäämäärät, jotka eivät liittyneet Saksan sotatavoitteisiin. Saksa vaati Suomelta edes virallista poliittista julistusta. Sitä ei koskaan tullut.
Länsiliittoutuneet kohtelivat Suomea erillistapauksena kaiken aikaa, ja lopulta myös itse Stalin, vaikka neuvostopropaganda muuta toitottikin.
Suomen erillisasema vahvistui vuoden 1943 aikana. Liittoutuneiden ulkoministerit tapasivat Moskovassa lokakuussa ja huippujohtajat Teheranissa marras-joulukuun vaihteessa 1943.
Britannian ehdotuksesta liittoutuneet perustivat European Advisory Commission (EAC)-nimisen elimen laatimaan Saksan ja sen liittolaisten antautumispapereita. Suomea ei koskaan käsitelty tässä elimessä.
Roosevelt, Stalin ja Churchill käsittelivät eri maista Teheranissa vain Suomea ja Puolaa. Roosevelt otti Suomen esille heti Normandian maihinnousun tultua sovituksi. Stalin sitoutui jättämään Suomen valloittamatta, mutta vaati 1940 rajoja sekä eräitä muita ehtoja, kuten Petsamoa ja sotakorvauksia.
Churchill vastusti sotakorvauksia, mutta ei ottanut kantaa rajan sijaintiin. Churchill vaati Rooseveltin tapaan Neuvostoliittoa kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä. Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei keskusteltaisi. Niille jäi vain yksi mahdollisuus: antautua ehdoitta.
Ruotsi suostui välittämään Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Stalin vaati kuitenkin niin kovia ehtoja, että Suomi hylkäsi ne. Vain Paasikivi propagoi niiden hyväksymisen puolesta. Saksa valmistautui miehittämään Etelä-Suomen, mikäli Suomi hyväksyisi ehdot.
Stalin halusi osoittaa sotilaallista voimaansa Suomelle. Stalin pääsi yllättämään 9.6.1944 Suomen armeijan, jonka pääosa yhä päivysti turhaan Syvärillä. Rytin tunnettu sitoumus oli yksin Rytin, eikä sitonut edes seuraajaa.
On muistettava, että Suomi ei ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa toisin kuin Saksan liittolaiset, ja että Suomen armeija ei koskaan antautunut.
Suomi käytti Saksan aggressiota Neuvostoliittoa vastaan varmistaakseen Suomen kansan turvallisuuden ja elinmahdollisuudet länsimaisena kansakuntana.
JUKKA SEPPINEN
valtiotieteen tohtori, tutkija
Helsinki
He eivät kuitenkaan pysty kumoamaan Jukka Seppisen esittämiä faktoja.
................................................................................................
HS - Mielipide - 9.11.2008
Suomi ei ollut Hitlerin Saksan liittolainen
Helsingin Sanomat julkaisi jokin aika sitten kirjoituksen jatkosodan erillisluonteen hautajaisista. Niitä ei kuitenkaan tule.
Väite liittolaisuudesta ei vastaa silloin vallinnutta todellisuutta - huolimatta olosuhteista johtuneesta riippuvuudesta Saksasta erityisesti elintarvikkeissa, mutta myös aseissa. Jatkosodan reaalimaailman argumentaatio pitää sen erillissotana.
Saksan liittolaisten (esimerkiksi Unkarin ja Romanian) joukot taistelivat Saksan ylijohdon alaisuudessa aina Stalingradia myöten. Suomella oli omat sodanpäämäärät, jotka eivät liittyneet Saksan sotatavoitteisiin. Saksa vaati Suomelta edes virallista poliittista julistusta. Sitä ei koskaan tullut.
Länsiliittoutuneet kohtelivat Suomea erillistapauksena kaiken aikaa, ja lopulta myös itse Stalin, vaikka neuvostopropaganda muuta toitottikin.
Suomen erillisasema vahvistui vuoden 1943 aikana. Liittoutuneiden ulkoministerit tapasivat Moskovassa lokakuussa ja huippujohtajat Teheranissa marras-joulukuun vaihteessa 1943.
Britannian ehdotuksesta liittoutuneet perustivat European Advisory Commission (EAC)-nimisen elimen laatimaan Saksan ja sen liittolaisten antautumispapereita. Suomea ei koskaan käsitelty tässä elimessä.
Roosevelt, Stalin ja Churchill käsittelivät eri maista Teheranissa vain Suomea ja Puolaa. Roosevelt otti Suomen esille heti Normandian maihinnousun tultua sovituksi. Stalin sitoutui jättämään Suomen valloittamatta, mutta vaati 1940 rajoja sekä eräitä muita ehtoja, kuten Petsamoa ja sotakorvauksia.
Churchill vastusti sotakorvauksia, mutta ei ottanut kantaa rajan sijaintiin. Churchill vaati Rooseveltin tapaan Neuvostoliittoa kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä. Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei keskusteltaisi. Niille jäi vain yksi mahdollisuus: antautua ehdoitta.
Ruotsi suostui välittämään Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Stalin vaati kuitenkin niin kovia ehtoja, että Suomi hylkäsi ne. Vain Paasikivi propagoi niiden hyväksymisen puolesta. Saksa valmistautui miehittämään Etelä-Suomen, mikäli Suomi hyväksyisi ehdot.
Stalin halusi osoittaa sotilaallista voimaansa Suomelle. Stalin pääsi yllättämään 9.6.1944 Suomen armeijan, jonka pääosa yhä päivysti turhaan Syvärillä. Rytin tunnettu sitoumus oli yksin Rytin, eikä sitonut edes seuraajaa.
On muistettava, että Suomi ei ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa toisin kuin Saksan liittolaiset, ja että Suomen armeija ei koskaan antautunut.
Suomi käytti Saksan aggressiota Neuvostoliittoa vastaan varmistaakseen Suomen kansan turvallisuuden ja elinmahdollisuudet länsimaisena kansakuntana.
JUKKA SEPPINEN
valtiotieteen tohtori, tutkija
Helsinki
Vastaukset 18
Vanhimmat
sodanpäämääriensä puolesta. Tietysti toiminta aluksi sopeutettiin Saksan toimiin. Muu olisi ollut järjetöntä. On myös selvää, että Suomi ei olisi voinut taistella suurvaltaa vastan ilman toisen tukea.
Siitä voi tietysti keskustella, oliko kyseessä puhdas erillissota vai sota, jossa oli erillissodan piiirteitä ajoittain enemmän, ajoittain vähemmän.
"Saksan liittolaisten (esimerkiksi Unkarin ja Romanian) joukot taistelivat Saksan ylijohdon alaisuudessa aina Stalingradia myöten. Suomella oli omat sodanpäämäärät, jotka eivät liittyneet Saksan sotatavoitteisiin. Saksa vaati Suomelta edes virallista poliittista julistusta. Sitä ei koskaan tullut."
tiukkaa shittiä tohtorilta. suomen joukkoja saksalaisille alistettuina ja päinvastoin. suomi oli sivurintama eikä joukot taistelleet päärintamalla niin kuin romanian ja unkarin tekivät. silloin sakut pystyivät elämään myös tuollaisen järjestelyn kanssa. todella huono yritys todistella tällä erillisodasta heh heh hee....
"Länsiliittoutuneet kohtelivat Suomea erillistapauksena kaiken aikaa, ja lopulta myös itse Stalin, vaikka neuvostopropaganda muuta toitottikin."
paksua shittiä tohtorilta. kukaan liittoutuneista ei missään kertonut suomen käyvän omaa erillistä sotaansa. kaikki nuo väitteet tulivat suomalaisten omasta propagandatuutista sillä erillissotateesi oli kehitettykin propagandistisista lähtökohdista käsin.
"Churchill vaati Rooseveltin tapaan Neuvostoliittoa kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä. Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei keskusteltaisi. Niille jäi vain yksi mahdollisuus: antautua ehdoitta."
taas vankkaa shittiä tohtorilta. suomen maantieteellinen asema oli ehkä hieman toinen kuin muilla natsien liittolaisilla. suomi oli sivussa, haloo tohtori.... olisikohan tuo ehkä voinut hieman helpottaa suomalaisten asemaa ja säästää neukkujen vaivaa kun suomea ei sovittu väkisin laitettavaksi polvilleen. jotain järkeä noilla liittoutuneiden johtajillakin näemmä oli kun päävihollinen kuitenkin oli natsit ja muut liittolaiset siinä matkalla päävihulaisen luokse.
"Rytin tunnettu sitoumus oli yksin Rytin, eikä sitonut edes seuraajaa."
voi voi. pienellä sivulauseella kuitataan se tärkein erillissotateesin kumonnut tapahtuma. tämähän aiheutti jopa jenkkien diplomaattisuhteiden katkaisun kun katsoivat että suomi oli täysin natsien hallinnassa. olkoon sopimus vaikka kuinka rydin henkilökohtainen niin se oli sentään pressa ja teki sopimuksen pressana.
"On muistettava, että Suomi ei ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa toisin kuin Saksan liittolaiset, ja että Suomen armeija ei koskaan antautunut."
kun jenkit ei meille julistanut sotaa niin me käytiin erillissotaa. voi pyhä sylvi näitä juttuja. jenkit kylläkin tekivät erittäin selväksi jo hyökkäysvaiheen aikana että mitä mieltä ne olivat suomen touhuista eikä siinä puhuttu mitään erillissodasta vaan saksalaisten kanssa yhteisestä hyökkäyksestä.
"Suomi käytti Saksan aggressiota Neuvostoliittoa vastaan varmistaakseen Suomen kansan turvallisuuden ja elinmahdollisuudet länsimaisena kansakuntana."
heh heh hee ja suomihan suunnitteli jo toukokuusta alkaen sotilaallisesti yhdessä natsien kanssa mukaan lähtöä ja havitteli rehellisesti sanoen suur-suomea vaikka sitä nyt tietysti tappion tullessa ei sitten enää huudeltukaan.
ei vakuuttavaa tohtorilta, takaisin ala-asteelle mars mars...
"suomen maantieteellinen asema oli ehkä hieman toinen kuin muilla natsien liittolaisilla. suomi oli sivussa, "
Mitäpä tarkoitat lauseellasi? Missä oli pääsuurhyökkäysrintama tuolloin?
Olisiko sinulta viisasta laittaa hiukan lähteitäsi kaiken kaikiaan väitteittäsi tukemaan.
Ethän tahdo tuoda esiin sellaista seikkaa, että omasta päästäsi latelet propagandaa?
Suomi ei siis koskaan tehnyt poliittista sopimusta Saksan kanssa. Rytin sitoumus koski aseiden saantia kesällä -44.
Mannerheim veti systemaattisesti suomalaisia joukkoja pois Saksan alaisuudesta ja lähetti esim saksalaisen 163. D:n näille takaisin. M. ei antanut suomalaisia joukkoja sen enmpää Leningradin vallotiukseen kuin kädenlyöntiin Syvärille, kuin hyökkäykseen Sorokkaan. Nämä olivat kaikki vastoin Saksan toiveita.
USA ja Iso-Britannia eivät puuttuneet hyökkäykseen Tarton rauhan rajalle, mutta huolestuivat hyökkäyksen jatkosta Itä-Karjalaan.
NL katsoi Suomen hyökkäyksen erillissodaksi esittäessään elokuussa -41 rauhaa Tarton rauhan rajoin.
Suomi taisteli yksinomaan NL:a vastaan ja lopuksi hieman Saksankin kanssa. Kerro Suomen taisteluista länsimaita vastaan, Hehee.
Kyllähän Itä-Karjalan valtaus oli alun alkaen suunnitelmissa. Senhän todistaa ylipäällikön päiväkäsky 29.6. 41 ja samana päivänä annettu tehtävä Karjalan armeijalle tavoitteina Syväri ja Ääninen.
Siinä asiassa ruvettiin vetämään sordiinoa päälle jo syksyllä -41, kun sota ei äkkiä loppunutkaan.
Oleellista on myös, että NL tarjosi Suomelle rauhaa, eikä vaatinut lopullista antautumista miehityksineen kuten Saksalle ja sen liittolaisille.
KYllä "heheen" olisi hyvä yrittää suorittaa peruskoulu loppuun vaikka nyt kesällä. Tuo lukutaito kun näkyy pahasti ontuvan.
On makuasia, miten Suomen sotimista kuvataan. Yhdestä kulmasta voidaan sanoa meidän olleen aseveljiä tai suorasytaan liittolaisia Saksan kanssa. Toisesta kulmasta Suomi todella tähtäsi vain omiin päämäärriinsä tietysti yhteistoiminnassa Saksan kanssa ja siihen tukeutuen.
Suosittelen rehellisyyttä niin "heheelle" kuin muille asiasta kiinnostuneille.
"Oleellista on myös, että NL tarjosi Suomelle rauhaa, eikä vaatinut lopullista antautumista miehityksineen kuten Saksalle ja sen liittolaisille."
Myös muiden "Saksan satelliittien" (Churchillin ilmaus Suomesta ja muista Saksan kumppaneista), kuten Unkarin ja Bulgarian kanssa neuvoteltiin aselevosta ehtoineen ehdottoman antautumisen sijaan. Mutta noin ylipäätään, ei sotaa erilliseksi tee se että siitä pyritään mahdollisuuksien mukaan irrottamaan osapuolia. Ja mitä tulee osapuolten liittosuhteisiin ja siihen ketä vastaan ne kävivät sotaa, voidaan todeta että Suomi oli jokatapauksessa mukana antikominternissa joka oli selkeän ideologinen ja poliittinen sopimus, mutta Suomi ei tosiaan ollut Yhdysvaltojen kanssa sodassa, kuten ei myöskään Unkari. Britit julistivat Unkarille sodan samaan aikaan kuin Suomellekin. Unkari neuvotteli erillisrauhasta sekä länsiliittoutuneitten että NL:on kanssa useaan otteeseen. Kannattanee myös muistaa että ei Unkari eikä Bulgaria lähteneet Barbarossaan välittömästi mukaan. Seppisen todistelun perusongelma onkin siinä, että se olettaa jotain kummallista yksiniittisyyttä Saksan liittolaisilta kun todellisuudessa kaikilla oli oma tahto ja omia tavoitteita ja ne ajoivat omaa politiikkaansa Saksan kanssa liitossa. Seppisen kriteereillä Saksalla ei olisi ollut liittolaisia lainkaan.
"suomen maantieteellinen asema oli ehkä hieman toinen kuin muilla natsien liittolaisilla. suomi oli sivussa, "
Mitäpä tarkoitat lauseellasi? Missä oli pääsuurhyökkäysrintama tuolloin?"
tunnetko edes auttavasti neukkulan päärintaman tapahtumia ajankohtana? ilemisesti et kun et tuonut esiin 22.06.1944 alkanutta operaatio Bagrationia heh heh hee....
joukkojahan alettiin siirtamään tuolle päärintaman hyökkäysalueelle täältäkin varsin pian.
sulle harmillisena tietona suomen rintamaosuus oli pieni sivurintama neukuille eikä pääsotanäyttämö kuten sä asiaan perehtymätön näytät luulevan heh heh hee....
"Olisiko sinulta viisasta laittaa hiukan lähteitäsi kaiken kaikiaan väitteittäsi tukemaan.
Ethän tahdo tuoda esiin sellaista seikkaa, että omasta päästäsi latelet propagandaa?"
enpä nähnyt sultakaan mitään lähteitä epätietoisuuttasi vahvistamassa mutta ehkä parempi niin heh heh hee....
"Suomi ei siis koskaan tehnyt poliittista sopimusta Saksan kanssa. Rytin sitoumus koski aseiden saantia kesällä -44."
kukin tulkitseen tuon näköjään kuten haluaa. natsien mielestä suomi teki poliittisen sitovan sopimuksen ja niin näytti liitoutuneidenkin reaktioista päätellen tapahtuneen. suomen katsottiin olevan natsien veneessä lopullisesti tuon sopimuksen jälkeen.
"Mannerheim veti systemaattisesti suomalaisia joukkoja pois Saksan alaisuudesta ja lähetti esim saksalaisen 163. D:n näille takaisin. M. ei antanut suomalaisia joukkoja sen enmpää Leningradin vallotiukseen kuin kädenlyöntiin Syvärille, kuin hyökkäykseen Sorokkaan. Nämä olivat kaikki vastoin Saksan toiveita."
tottakai ruvettiin yrittämään etäisyyttä kun jo vuoden 1941 loppuun mennessä paljastui että natsit eivät voitakaan sotaa tai ainakaan pikaisesti kuten uhottu etukäteisarvio oli.
kädenlyönti syvärillä taas oli saksalaisista riippuvainen epäonnistuminen. mannerheim olisi hyökännyt jos saksalaiset olisivat pitäneet oman osuutensa. leningradin osalta asia oli selvä jo neuvotteluvaiheessa touko-kesäkuussa 1941 että suomalaiset eivät halua hyökätä kaupunkiin. barbarossasuunnitelman mukaan kaupunki piti ottaa natsien suoralla hyökkäyksellä eikä sitä pitänyt piirittää mutta hitlerin käytännön mokat aiheuttivat piiritysvaihtoehdon oton käyttöön.
"USA ja Iso-Britannia eivät puuttuneet hyökkäykseen Tarton rauhan rajalle, mutta huolestuivat hyökkäyksen jatkosta Itä-Karjalaan."
kyllä ne tuomitsivat suomen hyökkäyksen alusta alkaen ja churchill olisi halunnut julistaa sodan suomelle jo syyskuussa mutta sotakabinetti oli vielä tuolloin sen verran epätietoinen että sodanjulistus jäi neukkujen vaatimana joulukuuhun.
"NL katsoi Suomen hyökkäyksen erillissodaksi esittäessään elokuussa -41 rauhaa Tarton rauhan rajoin."
heh heh hee mitä paskaa. neukut halusivat jenkkien ja brittien tukemana suomen irti hyökkäyssodasta ja natsien rintamasta eivätkä puhuneet kylläkään sanallakaan suomen erillissodasta tai erityisasemasta. suomen ainoa erityispiirre länsivaltojen mielestä oli maan niinsanottu demokraattisuus kun muut natsien liittolaiset olivat lähinnä diktatuureja mutta tuossa seurassa olohan oli suomalaisille lähinnä häpeällistä ulkoapäin katsottaessa.
"Suomi taisteli yksinomaan NL:a vastaan ja lopuksi hieman Saksankin kanssa. Kerro Suomen taisteluista länsimaita vastaan, Hehee."
niin suomi otti osaa natsien barbarossaan jonka tavoitteena oli tuhota kommunismi ja neukkula. sattuneesta syystä länsivallat sotivat natseja ja sen liittolaisia vastaan tuolla rintamalla vain aseavulla. aika onneton erillissodan puolusteluargumentti heh heh hee....
"Kyllähän Itä-Karjalan valtaus oli alun alkaen suunnitelmissa. Senhän todistaa ylipäällikön päiväkäsky 29.6. 41 ja samana päivänä annettu tehtävä Karjalan armeijalle tavoitteina Syväri ja Ääninen."
niin oli kun pressaa myöden oli tehty tutkimuksia joilla yritettiin todistella itä-karjalan suomensukuisien heimojen kuulumisesta suomelle heh heh hee...
suur-suomen tekemistä ja natsien tavoitteiden tukemista tuo oli, ei muuta ja romuttaa sun haaveitasi erillissodasta entistä enemmän heh heh hee....
"Oleellista on myös, että NL tarjosi Suomelle rauhaa, eikä vaatinut lopullista antautumista miehityksineen kuten Saksalle ja sen liittolaisille."
tarkemmin sanottuna välirauhaa koska suomi sattui olemaan sivussa päärintamalta ja suomi piti saada pois aiheuttamasta sivustauhkaa. rauha suomen kanssa tehtiin samaan aikaan muiden natsien liittolaisten kanssa pariisissa eli suomi kylläkin rinnastettiin natsien liittolaiseksi vaikka se vähemmän kärsikin maantieteellisistä seikoista johtuen kuin vaikkapa romania tai unkari.
"KYllä "heheen" olisi hyvä yrittää suorittaa peruskoulu loppuun vaikka nyt kesällä. Tuo lukutaito kun näkyy pahasti ontuvan."
sulla tuntuu toi ymmärrys historiasta olevan sen verran huonoa että yritä nyt ensin käydä ala-aste läpi ja yritä sitten uudestaan paremmin tiedoin heh heh hee...
"On makuasia, miten Suomen sotimista kuvataan. Yhdestä kulmasta voidaan sanoa meidän olleen aseveljiä tai suorasytaan liittolaisia Saksan kanssa. Toisesta kulmasta Suomi todella tähtäsi vain omiin päämäärriinsä tietysti yhteistoiminnassa Saksan kanssa ja siihen tukeutuen."
ulospäin katsoen suomi oli natsien liittolainen. se on yksi ja hailee mitä täällä sisäsiittolassa itse asiasta väännetään kun se on vaan meidän mielipide heh heh hee...
"Suosittelen rehellisyyttä niin "heheelle" kuin muille asiasta kiinnostuneille."
mutta et itsellesi kuten odottaa sopikin heh heh hee.....
alkaen. Bagration alkoi 22.6. Siihen mnennessä Suomen piti olla antautumiskypsä, mutta eipä ollutkaan!
Stalinin luovuttua Suomen tuhoamisesta 12.7., hän antoi käskyn, jonka perusteella osa voimista siirrettiin vähitellen itärintamalle 15.7. alkaen.
Suomi saavutti torjuntavoiton ja säilytti itsenäisyyden taistelullaan. Asia ei muutu miksikään näiden heehettelijöiden vääristelyillä.
Kyllähän Suomen suunnan operaatiot tulisi nähdä osana Bagrationin kehittelyä, samoin kuin esimerkiksi sitä juuri edeltävä operaatio Romanian suunnalla (jossa itseasiassa käytettiin paljon suurempaa miesmäärää mutta tuloksetta. Romanian suunnalla olevat saksalaiset, toisin kuin suomalaiset, olivat valmiina ottamaan hyökkäyksen vastaan). Päähyökkäykseen valmistauduttaessa sivurintamien maat ja armeijat pyrittiin pudottamaan pois sodasta. Kannattanee myös muistaa että luonnollisesti jo ennen Bagrationia joukkoja oli sitä varten keskitettynä valtaisa määrä, osa jo hyvinkin varhain hämäysoperaatioissa.
Suomen syyllisyydesta jatkoaotaan voidaan sanoa, että NL:n armeija oli operoinut Suomen maaperällä 30.11.1939 lähtien jatkosotaan asti ennen yhdenkään saksalaisen tuloa !
Sotiimme oli syyllinen Stalinin johtama Neuvostoliitto, ei Suomi eikä yksikään Suomen kansalainen !
Sotasyyllisyystuomiot tulee ehdottomasti purkaa julkisesti - tarvittava prosessi käyntiin ja täytäntöön vielä tänä vuonna 2009.
vastoin loogista järkeä ja asiatietoa että Suomi kävi erillissotaa 1941-44.
Tämmöistä tietoa
OKW's Directive No. 21: Operation Barbarossa
1. On the flanks of our operations we can count on the active support of Romania and Finland in the war against Soviet Russia.
ja tämä siis löytyy täältä
http://www.battle-fleet.com/pw/his/barbarossa.htm
jälkinassukat sopii myös kun nää tyypit on kuiteskin myös vähän jälkeenjääneitäkin.
"jälkinassukat sopii myös kun nää tyypit on kuiteskin myös vähän jälkeenjääneitäkin."
Mikä nimitys sopii punanatsille? Hehän ovat PALJON jälkeenjääneitä.
Tiedot perustuvat vieläkin Neukku-propagandaan. Eivät ole reppanat huomanneet, että Neuvostoliitto kaatui jo 1991.
missä mainitaan ja jälkeenjäänein tiedoin jälleen kerran!
"Britannian ehdotuksesta liittoutuneet perustivat European Advisory Commission (EAC)-nimisen elimen laatimaan Saksan ja sen liittolaisten antautumispapereita. Suomea ei koskaan käsitelty tässä elimessä."
Tuokin on taas aika mielenkiintoinen lausuma sikäli kun ei myöskään Unkarin tai Romaniankaan antautumispapereita käsitelty tuossa elimessä.
http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/FRUS/FRUS-idx?type=turn&entity=FRUS.FRUS1944v01.p0049&id=FRUS.FRUS1944v01&isize=M
se ei näe muuta kuin sen mitä se haluaa nähdä. tuo on tuttua tämän palstan teinihistorioitsijoillekin jotka huutavat naama punaisena tai valkoisena omaa poliittista historiaansa.
seppinen on aikuinen esimerkki tuollaisesta ja siitä että jotkut eivät koskaan näe laajemmin mitään tai sitten saavat ison summan rahaa jostain kirjoittaakseen tuollaista shittiä.
"se ei näe muuta kuin sen mitä se haluaa nähdä. tuo on tuttua tämän palstan teinihistorioitsijoillekin jotka huutavat naama punaisena tai valkoisena omaa poliittista historiaansa."
Palstan teinihistorioitsijat ovat desantti Bätmanin opetuslapsia.
Tiedot perustuvat Bätmanin kertomiin tarinoihin ja Комсомольская правда lehden "totuuksiin".
on näitä suomalaisen asenteellisen historiankirjoituksen uhreja.