Samalla kun rikkaat ovat rikastuneet, köyhien määrä on kasvanut. Köyhyys on mittauksissa suhteellista: köyhiksi määritellään ne, joiden tulot alittavat 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaanitulo merkitsee summaa, jonka sekä ala- että yläpuolelle sijoittuu puolet väestöstä. Kaikkein suurituloisimpien irtiotto ei näin ollen selitä köyhyyden lisääntymistä, koska he ovat jo aiemmin ylittäneet mediaanitulon reilusti.
Selitys on pikemminkin se, etteivät pienituloisimmat ole päässeet osallisiksi yleisestä elintason kasvusta.
Köyhyys vaivaa erityisesti työttömiä entistä useammin. Vaikka työttömyys on vähentynyt 1990-luvulta, entistä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat tippuneet ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien etuisuuksia on myös leikattu tai ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Merkittävimmät heikennykset teki Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus leikatessaan lapsilisiä, opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Sosiaaliturvan leikkaukset eivät tunnu isoilta, kun sitä on höylätty vähäsen sieltä täältä. Sen takia ne varmaan ovat menneetkin läpi. Kun tehdään paljon pieniä leikkauksia, kukaan ei oikein kiinnitä niihin edes huomiota, Riihelä sanoo.
Työttömien lisäksi köyhyydestä kärsivät erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat, mutta viime aikoina aiempaa enemmän myös työssäkäyvät. Köyhyysrajan alapuolella olevista noin neljännes oli vuonna 2006 työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Köyhissä lapsiperheissä näiden ryhmien osuus oli peräti puolet. Tämän syy lienee pätkätöiden yleistyminen.
Selitys on pikemminkin se, etteivät pienituloisimmat ole päässeet osallisiksi yleisestä elintason kasvusta.
Köyhyys vaivaa erityisesti työttömiä entistä useammin. Vaikka työttömyys on vähentynyt 1990-luvulta, entistä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat tippuneet ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien etuisuuksia on myös leikattu tai ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Merkittävimmät heikennykset teki Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus leikatessaan lapsilisiä, opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Sosiaaliturvan leikkaukset eivät tunnu isoilta, kun sitä on höylätty vähäsen sieltä täältä. Sen takia ne varmaan ovat menneetkin läpi. Kun tehdään paljon pieniä leikkauksia, kukaan ei oikein kiinnitä niihin edes huomiota, Riihelä sanoo.
Työttömien lisäksi köyhyydestä kärsivät erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat, mutta viime aikoina aiempaa enemmän myös työssäkäyvät. Köyhyysrajan alapuolella olevista noin neljännes oli vuonna 2006 työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Köyhissä lapsiperheissä näiden ryhmien osuus oli peräti puolet. Tämän syy lienee pätkätöiden yleistyminen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jo loppukirin. Viimeisen puolen vuoden aikana elämä on mennyt niin tiukalle, että raha loppuu työttömässä lapsiperheessä jo kaksi viikkoa ennen seuraavaa rahapäivää.
Koko ajan vain pahenee. Käytännössä kohta satasen kanssa ei kannata edes ulos lähteä. Kun pitää ajaa bensiiniaseman kautta kauppaan, ei viikonlopun ruokaa ja taloustarvikkeita tahdo saada riittävästi kolmelle hengelle. Lisäksi pitäisi aina maksaa joku laskukin.
Koskaan ei ole oltu näin tiukilla!
Toisaalta olen "mielissäni" että tämä lama päätti valita juuri tämän ajankohdan. Tietysti monelle muulle tämä oli varmasti pahin mahdollinen hetki, eikä tässä nyt juhlimaan pääse itsekään, mutta kuivilla vielä ollaan.
Taloudessamme on 2 henkilöä ja molemmat olemme nyt työttömiä. Nettotulot kuukaudessa yhteensä kai noin 1200€. Onneksi velkaa ei juuri ole, eikä asumiskustannukset ole kovin pahat, joten pikkuisen jää rahaa säästöönkin. Se kuitenkin vaatii elintason pitämisen melko vaatimattomana, vaikka nyt esimerkiksi 13 vuotta vanhaa autoa onkin varaa pitää. Kun sitä osaa itse korjata ja huoltaa.
Täällä ollaan vielä siis suoranaiselta ahdingolta vältytty kun ollaan tehty valinnat maltin kanssa (ja maailmantilaa seuraten), ja kun kumpikin on rahankäytöstään suhteellisen tarkka. Mutta jos asuttaisiin kaupungissa, tai olisi lapsia tai velkaa, niin ohraisestihan tässä kävisi.
Ei muutakuin tsemppiä muille työttömäksi joutuneille, ja toki muillekin keillä ei rahaa nyt liiaksi ole. Ja tietysti niillekin joilla elämä menee vielä hienosti, ainahan se mukavampi vaihtoehto on. Kyllä se tästä vielä helpottaa, vaikka aikaa se vie.
ja 500 päivää kohta loppumassa eikä hajuakaan mistä töitä voisisaada.Koko Kelan korvaus tulee menemään asuntolainoihin. Pakkomyydä tai laittaa vuokralle ja itse pitää muuttaa jonnekin metsään telttailemaan.
Tässä syy miksi työttömyyspäivärahaa verotetaan suuremmalla veroprosentilla.
Työhön kannustamisen takia tehdään näin.
Työtuloilla ja sosiaaliturvaetuuksilla eri verokohtelu:
• työnteon kannustamiseksi työtuloista useita vähennyksiä, joita ei tehdä mm.
päiväraha- ja eläketuloista, tämä lainattu täältä
http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/Ansiotulojen-verotus-SATA-TeemuLehtinen-130509-esitys.pdf
Kuka tuntee jonkun, joka menee töihin vain kannustettuna. Minä tunnen ihmisiä joille työttömäksi joutuminen on järkytys. Mitään erityistä kannustamista he eivät tarvitse töiden etsimiseen. Kannustaminen sanan käyttö on työttömien haukkumista ryhmänä laiskoiksi.
ei kannata osa-aikatyökään kun lopullisessa verotuksessa ei saa mitään vähennyksiä osasta maksettuja veroja. Ei ole tarkoituskaan kannustaa ketään mihinkään. Kyllä kaikkeen on muut syyt. Yhteiskunnalle edullisinta olisi maksaa ne työttömyyskorvaukset verottomina. Kun ajattelee kuntia joissa on paljon työttömiä ja kunnallisveron osuuttaa on helppo päätellä mihin se 20 % menee.
On hullua kuvitellakaan, että yhteiskunta rakastaisi yksittäistä työtöntä ja köyhää ihmistä niin paljon, että haluaisi hänelle hyvää tehdä.