Tulipa tänään kiukuteltua töissä työkavereille melko turhasta asiasta.Ja kyllä sitten kadutti,ajattelin että olet sinäkin uskovainen kun noin käyttäydyt.Kyllä kerroin kavereille,että nyt nolottaa aivan hirveästi ja he sanoivat:"Ei se haittaa,kyllä sitä välillä saa laskea höyryjä ulos."Mutta omassatunnossa oli silti pistos.Ei ole sädekehää pään päällä,mutta onneksi on Jumalan armo,muuten ei meistä yksikään olisi kelvollinen Herralle.
sädekehä puuttuu
marjo
13369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Amen....ihanaa saada lukea vilpitön kommenttisi...virtuaalinen luja halaus ja tsemppiä sulle runsaasti,sekä siunattua kevättä.
"Ei ole sädekehää pään päällä,mutta onneksi on Jumalan armo,muuten ei meistä yksikään olisi kelvollinen Herralle."
....
...oikeastihan tämä sinun aloituksesi oli juuri nimenomaan sen sädekehän olemassaolon varmistamista. Synninpäästön hakemista. Että "onhan minulla vielä se sädekehä pääni päällä, vaikka nyt meninkin kiukuttelemaan, onhan?" ;)
Vai oliko ehkä tarkoituksesi sittenkin tulla vain KIILLOTTAMAAN sitä sädekehää olemalla ikäänkuin esimerkki muille siitä, miten kunnon uskovaisen tulee käyttäytyä, kuinka kunnon uskovaisen täytyy aina tuntea syyllisyyttä ja katua kaikkea mahdollista, ja hakea "synninpäästöä" kaikenmaailman nettipalstoilta?
Miksi sinä muuten tuon olisit tänne kirjoittanut?
....
Mutta hei, älä välitä, uskovaisten yksi suurimmista ongelmista on juuri se, että te kuvittelette, että kunnon ihmisen tulee vain hymyillä koko ajan, eikä mitään kissoja saa koskaan nostaa pöydälle. Negatiiviset tunteet ja mielenilmaukset ovat pannassa ja aiheuttavat vain suurta hämmennystä ja pelkoa, eikä niitä osata ottaa edes vastaan. "Kiukuttelusi" oli siis pieni merkki siitä, että se joku terve ja normaali pieni ihminen sisälläsi yrittää antaa elonmerkkejä itsestään. Sinulla on siis vielä toivoa. Kyllä aiheesta saa suuttua. Ihan oikeesti. Minä annan sinulle luvan =)
Olen edelleenkin sitä mieltä,että minulla eikä kenelläkään muullakaan uskovaisella ole sädekehää.Oman raadollisuuteni myönnän,en voi kehua olevani maailman paras enkä toiseksikaan paras ihminen.Päinvastoin saan todeta riittämättömyyteni päivittäin.Onneksi kuitenkin omatuntoni muistuttaa minua,milloin on syytä pyytää anteeksi.Asiat voi käsittää väärinkin jos haluaa.Siunattua illan jatkoa!Olenkin juuri lähdössä yövuoroon töihin.
...olet sinä hyvä ihminen, kyllä me uskotaan! Ei sinun tarvitse sitä koko aikaa todistella.
Hyvä ihminenhän aina "myöntää oman raadollisuutensa", myöntää "ettei ole maailman paras eikä toiseksikaan paras", myöntää olevansa "riittämätön" mutta kehaisee kuitenkin aina "kuuntelevansa omaatuntoaan" koska hyvillä ihmisillähän sellainen vielä on, sekä muistaa kertoa kaikille, että osaa itse myös pyytää anteeksi. Vielä lopuksi hyvä ihminen, kunnon uskovainen, aina muistaa toivottaa "siunattua illan jatkoa" vaikka kuinka vituttaisi.
=)
Kannattaisi ehkä kuitenkin miettiä, MIKSI sinä kirjoitit tuon aloituksen tänne? Voisit muuten vielä vastatakin.
Kyllä sinä taidat sittenkin vähän tarvita vahvistusta muilta uskovaisilta sille, että olet hyvä ihminen, kunnon uskovainen, vai mitä? ;)
olen todella samaa mieltä kuin Pakana(f).
sinulla on KUSTA päässä.
niin kenen päästä mahdat puhua.
Sinulla ei ole oikeutta kiukutella kavereillesi varsinkaan jos he eivät ole syypäitä yhtään mihinkään! Turha sinun on tänne tulla mitään selittämään.
Oletko pyytänyt jo ystävältäsi anteeksi vai oletko sellaiseen liian ylpeä? Kaikki riippuu nyt sinusta.
Olen pyytänyt jo anteeksi ja minun syntini on sovittanut Jeesus Kristus Golgatan keskimmäisellä ristillä.Se joka teistä on synnitön heittäköön ensimmäisellä kivellä.Tänä päivänä kun kuulette Hänen äänensä älkää kovettako sydämiänne,sillä kyse on ikuisuudesta.Mistä kukaan meistä tietää milloin kohtaa loppunsa,sinä päivänä on oltava tilit selvät Jumalan kanssa.
En heittele sinua kivillä. Tärkeää on sensijaan ymmärtää että sen minkä teet lähimmäisellesi, sen teet Jeesukselle.
Vaikka Jeesus on sovittanut syntisi ei sen pitäisi estää sinua oppimasta. Jos olet pyytänyt anteeksi ystävältäsi, tärkein on tapahtunut.
Sen sijaan jos teet kaltoin kaverillesi, vetoat mielessäsi Jeesuksen sovitustyöhön ja tulet tänne palstalle hakemaan ymmärrystä ja anteeksiantoa teoillesi kohtaamatta todellisuutta kasvokkain loukkaamasi lähimmäisesi kanssa, toimit yksinkertaisesti kuten narsisti toimii.
Tulet hakemaan täältä ymmärrystä synneillesi. Syntejä voi ymmärtää, mutta niitä ei pidä hyväksyä. Enkö muka ole oikeassa sanoessani, että teit väärin? Rankaisenko minä nyt mielestäni sinua kun en hyväksy syntistä tekoasi?
Kiitos,nyt ymmärsin tarkoituksesi.Kyllä Raamattukin opettaa kuinka tulee ojentaa veljiä ja sisaria.Ymmärrän täysin Jeeuksen sovitustyön merkityksen ja Hänen verensä on voimallinen vielä tänäänkin.Meidän ei tarvitse hakea toisten ihmisten hyväksyntää,mutta Jumalan edessä on oltava rehellinen,Häntä ei voi pettää.Tämä aloitukseni opetti minulle sen,että voi olla parempi etten aloita keskusteluita tällä palstalla.Mieluummin olen rukouksessa ja Sanan ääressä tämänkin ajan.Siunausta sinulle toivoen!!
>>Tämä aloitukseni opetti minulle sen,että voi olla parempi etten aloita keskusteluita tällä palstalla.Mieluummin olen rukouksessa ja Sanan ääressä tämänkin ajan.>>
Älä nyt loukkaannu! Loukkaantuminen on ainoastaan merkki siitä että itsetärkeyttäsi on hieman tölväisty, ei sen pahempaa.
Kun on uskossa vahva voi kasvojaan menettämättä myös mokailla, ottaa opikseen ja nauraa omille mokilleen. Itse olen täällä mokaillakseni, mutta myös koetellakseni omaa uskoani ja käsitystäni Jeesuksen opetuksista. Voin hyvillä mielin todeta, että tämä palsta on saanut omalta osaltaan minut tajuamaan että tie jota kuljen on oikea! ;-D
On hyvä että olet rukouksessa ja Sanan ääressä, mutta sulkeutuminen omaan pikku komeroon johtaa sinut tilanteeseen, jossa olet uskoinesi kehäpäätelmien allikossa. Uudet vaikutteet joita väistämättä tämänkin palstan kautta saat antavat uusia näkökulmia, oivalluksia ja kysymyksiä joihin etsiä vastauksia.
Pakenemalla Raamatun ääreen et opi mitään elämästä ja kuitenkin se mihin Jeesus meitä kehottaa on eläminen! Elämä on Jumalan lahja ja on väärin tuhlata sitä kirjanoppineiden tulkintoihin. Ainoa joka tulee ymmärtää on että Jumala on Rakkaus. Toimimalla kaikissa elämänvalinnoissasi rakkaudellisessa hengessä toimit Jumalan tahdon mukaan. Se ei ole sen monimutkaisempaa.
Sanon tämän nyt sinullekin: kumpaan Jeesus mielestäsi meitä kehottaa, tutkimaan kirjoituksia vai seuraamaan itseään?
No oli ihan pakko vielä vastata.Raamattu sanoo että siksi te eksytte kun ette tunne kirjoituksia.Raamattu on elävää Jumalan Sanaa ja Jumala puhuu meille Sanansa kautta.Enkä minä ihan yksin mihinkään vetäydy,koska olen mukana seurakuntani toiminnassa.Koen uskovien yhteyttä myös ystävieni kautta.Uskonelämä on kasvamista Kristuksen kaltaisuuteen.
Meitä kehoitetaan rukoilemaan lakkaamatta ja se tarkoittaa että Jumala kuulee myös sydämemme pienimmätkin huokaukset Hänen puoleensa.
Haluan kasvaa uskossani ja otan myös rakentavan kritiikin vastaan.Joten kiitos sinulle ojennuksestasi!Sinua siunaten!