Olen vasta 31v mies, mutta olen jo kauan kärsinyt tietyn tyyppisestä erektio-ongelmasta. Naisseuraa löydettyäni on käynyt useamman kerran niin, että erektio on lopahtanut kesken. Joko ennen varsinaista yhdyntää, tai kun se on kestänyt vähän aikaa.
Tästä on tietysti seurannut sellainen häpeän ja epävarmuuden kierre. Joka kerta miettii, että onnistuuko tällä kertaa ja siinä vaiheessa kun ne ajatukset täyttävät pään, niin luultavimmin ei taaskaan onnistu. Jonkun baarista isketyn yhden illan jutun kohdallahan epäonnistumisen voi pistää kännin piikkiin, mutta jos jatkossakaan ei homma toimi, niin eipä siinä enää paljon selittelemistä ole.
Tiedän ongelman olevan pääasiassa oman pääni sisällä, koska erektion pystyn kyllä saamaan yksin ja esim. naista hyväillessä. Ja kyllä, olen hetero, joten kaikki homottelija- neropatit voivat jättää vastaamatta.
Pari lupaavaa suhdettakin lopetin siksi että sänkyhomman eivät vaan lähteneet toimimaan tuon helvetillisen kierteen takia ja aloin häpeämään sitä kun homma kerta toisensa jälkeen epäonnistui. Kyseiset naiset eivät mitenkään kritisoineet tai naureskelleet asialle.
No tässä on siis arvottu tuon ongelman kanssa jo muutama vuosi. Olen kokeillut erilaisia luontaistuotteita, mutta eivätpä ne ole ongelmaa ratkaisseet. Jonkinlaista vaikutusta olen huomannut, mutta ei mitään hurjia tehoja. Ainoa joka tehosi paremmin oli Sigra, jota ei enää taida mistään Suomesta saada.
Noh, eilen tein viimein päätöksen: Apua on haettava, jos on edes mahdollisuus päästä tästä helvetillisestä kierteestä ulos, eikä ole enää mitään tekosyytä odottaa.
Netistä en halunnut mitään tilailla, koska tabuissa voi olla ihan mitä vaan, tai voivat jäädä tulliin.
Aika yleislääkärille, heti aamusta. Eilen jännitti niin paljon, etten meinannut unta saada. Aamulla väänsin itseni väkisin vastaanotolle ja kerroin ongelmani. Lääkäri kyseli lähinnä seuraavat kysymykset:
- Kuinka kauan vaivaa on esiintynyt?
- Onko elämässä tapahtunut ihmissuhteisiin liittyviä "mullistuksia"?
- Onko paljon stressiä?
- Saako lainkaan erektiota, vai "lopahtaako" se kesken?
- Kuntoiletko, kuinka usein?
- Tupakoitko?
- Käytätkö paljon alkoholia?
- Onko vakiuinen suhde?
- Onko ollut sukupuolitauteja?
Tämän jälkeen lääkäri teki sellaisen perustarkastuksen, eli mittasi verenpaineet, hengitysäänet yms. Verenpaine vähän koholla, muuten kaikki ok.
Lisäksi tunnusteli alavatsan seudulta ja kyllä, pikaisesti myös kokeili että kivekset olivat "normaalin" tuntuiset, eikä ollut ulkoisia merkkejä sukupuolitaudeista.
Koko juttu kesti max 15min. Pahin hetki ei todellakaan ollut tuo fyysinen tarkastus, vaan se että sai ylipäätään hinattua itsensä sinne vastaanotolle ja kerrottua ongelman. Koko juttu hoitui kovin asiallisesti.
Lääkäri määräsi pienehkön annoksen Viagraa ja kehotti palaamaan asiaan jos ei tunnu auttavan, tai jos tarvitsee lisää.
Toinen jännityksen paikka oli tietysti se, että kehtasi mennä sen reseptin kanssa apteekkiin. Noh, kierona miehenä valitsin apteekin jossa tiskin takana oli vanhempi mieshenkilö. Nuorelle naisfarmaseutille olisi ollut suurempi kynnys näyttää se resepti, vaikka tiedänkin heidän olevan ammattilaisia työssään ja myyvän päivittäin ko. lääkkeitä miehille.
Noh, nyt se on tehty. Olo on todella helpottunut, vaikka en vielä edes tiedä auttavatko lääkkeet. Osa apua taitaa olla jo se, että tietää että taskussa on apua, jos pelkää ettei homma onnistu?
Noh, saas nähdä miten käy. Ensimmäinen askel on nyt otettu, vaikka se vaikeaa olikin ja kesti todella kauan.
Tästä on tietysti seurannut sellainen häpeän ja epävarmuuden kierre. Joka kerta miettii, että onnistuuko tällä kertaa ja siinä vaiheessa kun ne ajatukset täyttävät pään, niin luultavimmin ei taaskaan onnistu. Jonkun baarista isketyn yhden illan jutun kohdallahan epäonnistumisen voi pistää kännin piikkiin, mutta jos jatkossakaan ei homma toimi, niin eipä siinä enää paljon selittelemistä ole.
Tiedän ongelman olevan pääasiassa oman pääni sisällä, koska erektion pystyn kyllä saamaan yksin ja esim. naista hyväillessä. Ja kyllä, olen hetero, joten kaikki homottelija- neropatit voivat jättää vastaamatta.
Pari lupaavaa suhdettakin lopetin siksi että sänkyhomman eivät vaan lähteneet toimimaan tuon helvetillisen kierteen takia ja aloin häpeämään sitä kun homma kerta toisensa jälkeen epäonnistui. Kyseiset naiset eivät mitenkään kritisoineet tai naureskelleet asialle.
No tässä on siis arvottu tuon ongelman kanssa jo muutama vuosi. Olen kokeillut erilaisia luontaistuotteita, mutta eivätpä ne ole ongelmaa ratkaisseet. Jonkinlaista vaikutusta olen huomannut, mutta ei mitään hurjia tehoja. Ainoa joka tehosi paremmin oli Sigra, jota ei enää taida mistään Suomesta saada.
Noh, eilen tein viimein päätöksen: Apua on haettava, jos on edes mahdollisuus päästä tästä helvetillisestä kierteestä ulos, eikä ole enää mitään tekosyytä odottaa.
Netistä en halunnut mitään tilailla, koska tabuissa voi olla ihan mitä vaan, tai voivat jäädä tulliin.
Aika yleislääkärille, heti aamusta. Eilen jännitti niin paljon, etten meinannut unta saada. Aamulla väänsin itseni väkisin vastaanotolle ja kerroin ongelmani. Lääkäri kyseli lähinnä seuraavat kysymykset:
- Kuinka kauan vaivaa on esiintynyt?
- Onko elämässä tapahtunut ihmissuhteisiin liittyviä "mullistuksia"?
- Onko paljon stressiä?
- Saako lainkaan erektiota, vai "lopahtaako" se kesken?
- Kuntoiletko, kuinka usein?
- Tupakoitko?
- Käytätkö paljon alkoholia?
- Onko vakiuinen suhde?
- Onko ollut sukupuolitauteja?
Tämän jälkeen lääkäri teki sellaisen perustarkastuksen, eli mittasi verenpaineet, hengitysäänet yms. Verenpaine vähän koholla, muuten kaikki ok.
Lisäksi tunnusteli alavatsan seudulta ja kyllä, pikaisesti myös kokeili että kivekset olivat "normaalin" tuntuiset, eikä ollut ulkoisia merkkejä sukupuolitaudeista.
Koko juttu kesti max 15min. Pahin hetki ei todellakaan ollut tuo fyysinen tarkastus, vaan se että sai ylipäätään hinattua itsensä sinne vastaanotolle ja kerrottua ongelman. Koko juttu hoitui kovin asiallisesti.
Lääkäri määräsi pienehkön annoksen Viagraa ja kehotti palaamaan asiaan jos ei tunnu auttavan, tai jos tarvitsee lisää.
Toinen jännityksen paikka oli tietysti se, että kehtasi mennä sen reseptin kanssa apteekkiin. Noh, kierona miehenä valitsin apteekin jossa tiskin takana oli vanhempi mieshenkilö. Nuorelle naisfarmaseutille olisi ollut suurempi kynnys näyttää se resepti, vaikka tiedänkin heidän olevan ammattilaisia työssään ja myyvän päivittäin ko. lääkkeitä miehille.
Noh, nyt se on tehty. Olo on todella helpottunut, vaikka en vielä edes tiedä auttavatko lääkkeet. Osa apua taitaa olla jo se, että tietää että taskussa on apua, jos pelkää ettei homma onnistu?
Noh, saas nähdä miten käy. Ensimmäinen askel on nyt otettu, vaikka se vaikeaa olikin ja kesti todella kauan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uskon kanssa, että se avun hakeminen on vaikeinta, kun syy on noin arka. Minä aikoinaan kans sain sen paketin Viagraa kouraan masennuksen takia, mutta koin enemmän siitä olevan haittaa, kun nyt 4 vuotta tuosta kuluneena vika on ollut korvien välissä. Nykyään pelittää keppi kun aikoo harrastaa seksiä aina.
Se pieni pelko siellä korvien välissä yleensä paisuu niin suureksi, että se vaikuttaa erektioon. Ei auta muutakuin käsitellä se asia ja puhua siitä. Kun sanoo ääneen jollekin asian niin huomaakin, että asia ei välttämättä ole ollut iso asia. Saa näkökulmaa toisinsanoen omiin ongelmiin. Tämä pätee kaikkiin muihinkin.
Tilanne on naiselle yhtä hämmentävä. Vaikka miehellä olisi kuinka kova potenssi, hän voi olla silti hirveän epäeroottinen, ettei osaa sytyttää naista.
Olin joskus nuorena tuollaisessa tilanteessa, en loukannut mielestäni häntä, olin vain kiusaantunut, kuten kaverikin, hän ei halunnut edes puhua asiasta.
Mielestäni teit väärin, jos tuon tähden lopetit suhteen.
Tämä kaveri varmisti, ettei kukaan pääse loukkaamaan häntä, selitti vain, ettei halua olla kenenkään kanssa.
Joku oli loukannut häntä, ja se oli koko naissukukunnan syytä.
Ehdotan, ettet juo olutta, ja alat harrastaa liikuntaa. Häiriö lienee tilapäinen.
Sinulla voi olla alitajuinen stressi jostain siihen liittymättömästä syystä.