Universaali organisatoorinen käytäntö on erottaa siivooja silloin, kun organisaatio kohtaa ongelman, kysynnän vähentymisen, tulehtuneet ihmissuhteet tai muuten vain tilanteissa, joille pitää olla jokin syy. Asiat ja niiden tilat eivät voi olla olemassa ilman syytä. Siksi ihminen tarvitsee vähintäänkin luomiskertomuksen, syntipukin tai Jarmo Korhosen, jotta olemassaolevat asiaintilat olisivat järjellä ymmärrettäviä. Tosin, jos asiaintila saadaan kytketyksi esimerkiksi Jarmo Korhoseen, niin tuskin maailma siitä muuttuu yhtään ymmärrettävämmäksi. Pikemminkin päinvastoin.
Jokunen keskustalainen ministeri on jo ehtinyt vaatia Jarmo Korhosta tulemaan esiin, lähinnä kesälomaltaan, selvittämään niin sanottua vaalirahoituskohua. Vaatimus on ymmärrettävä siltä kannalta, jos Jarmo Korhonen puolueessa vastaa puolueen rahoituksesta ja on jopa organisoinut puolueen tulot. Vaikea sanoa, kun ei tiedä. Joka tapauksessa Jarmo Korhosesta kukaan puolueen ulkopuolinen ei tiedä yhtään mitään. Sen sijaan lasivaasi kytkeytyy aivan toiseen persoonaan, samoin lehtikuvat, joissa rikas väki poseeraa aivan muun henkilön kuin Jarmo Korhosen kupeessa.
Paavo Väyrynen on oikeassa siinä, ettei Jarmo Korhosen tarvitse sanoa yhtään mitään. Samoin Mauri Pekkarinen on oikeassa siinä, kun hän luottaa puolueen puheenjohtajaan asian selvittäjänä. Paavo on esittänyt myös sangen hyvän ehdotuksen, jonka mukaan jokainen puolue selvittäköön rahanlähteensä lain velvoittamana. Media puolestaan saa selvittää aikaisempaa perusteellisemmin, onko vaalirahoituksella ja ökyherrojen bisneksillä jokin pitävä ja ilmeinen yhteys. Nythän on niin, ettei poliittinen päätöksenteko voi olla talouselämän ökysakin ostama automaatti, joka tekee päätöksiä vain ökysakin intressien mukaisesti.
Ökysakki puolestaan voi lakata vikisemästä ajojahdista ja oikeusmurhista, jos kerran kaikki kerrottu on totta. Tämä yhteiskunta haisee muutenkin, joten jo ilmastopoliittisista syistä päästöjä pitäisi pikemminkin vähentää kuin lisätä.
Jokunen keskustalainen ministeri on jo ehtinyt vaatia Jarmo Korhosta tulemaan esiin, lähinnä kesälomaltaan, selvittämään niin sanottua vaalirahoituskohua. Vaatimus on ymmärrettävä siltä kannalta, jos Jarmo Korhonen puolueessa vastaa puolueen rahoituksesta ja on jopa organisoinut puolueen tulot. Vaikea sanoa, kun ei tiedä. Joka tapauksessa Jarmo Korhosesta kukaan puolueen ulkopuolinen ei tiedä yhtään mitään. Sen sijaan lasivaasi kytkeytyy aivan toiseen persoonaan, samoin lehtikuvat, joissa rikas väki poseeraa aivan muun henkilön kuin Jarmo Korhosen kupeessa.
Paavo Väyrynen on oikeassa siinä, ettei Jarmo Korhosen tarvitse sanoa yhtään mitään. Samoin Mauri Pekkarinen on oikeassa siinä, kun hän luottaa puolueen puheenjohtajaan asian selvittäjänä. Paavo on esittänyt myös sangen hyvän ehdotuksen, jonka mukaan jokainen puolue selvittäköön rahanlähteensä lain velvoittamana. Media puolestaan saa selvittää aikaisempaa perusteellisemmin, onko vaalirahoituksella ja ökyherrojen bisneksillä jokin pitävä ja ilmeinen yhteys. Nythän on niin, ettei poliittinen päätöksenteko voi olla talouselämän ökysakin ostama automaatti, joka tekee päätöksiä vain ökysakin intressien mukaisesti.
Ökysakki puolestaan voi lakata vikisemästä ajojahdista ja oikeusmurhista, jos kerran kaikki kerrottu on totta. Tämä yhteiskunta haisee muutenkin, joten jo ilmastopoliittisista syistä päästöjä pitäisi pikemminkin vähentää kuin lisätä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä ihmeen "ökysakki" vikisee muka ajojahdista? Vain Keskustapuolueen poliitikot ja kaskustalaisella mandaatilla istuvat virkamiehet vikisevät. Merisalo ja Yli-Saunamäki itsekin ovat pitäneet turpansa harvinaisen kiinni.
Itkijöitä ovat vain kepulaiset ja jossain määrin vasemmistolaiset lahjotut poliitikot. Aiemminhan vasemmisto sai rahaa Neuvostoliitosta. Nyt kun se rahanlähde on tyrehtynyt, niin rahaa nyhdetään salaa ammattiyhdistysliikkeelta.
Liittykää ihmiset hyvät loimaan kassaan!
Käytän tekstissäni termiä ökysakki synonyymina termille kapitalisti. Kapitalistihan on siis henkilö tai instituutio, joka omistaa tuotantovälineitä. Kapitalistin vastakohta on tuotantovälineitä omistamaton henkilö tai instituutio, joka on tavallisesti köyhä ja joutuu siitä syystä myymään työvoimaansa kapitalistille liian alhaista korvausta vastaan tai jää vallan työn ulkopuolelle. Tästä, siis riistosta, syntyy puolestaan maailman epäoikeudenmukaisuus.