Helsingin Sanomien NYT lehdessä on pitkä juttu otsikolla Karjala on meidän. Siinä toimittaja Sanna Kangasniemi matkusti menetettyyn Karjalaan etsimään isomumminsa kotia.
Karjala-nostalgia lisääntyy, palautusvaatimukset tulevat kasvamaan.
Karjala-nostalgia lisääntyy, palautusvaatimukset tulevat kasvamaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mutta HS:han on palautuksen jyrkkä vastustaja -- näinhän meille on matkakirjailija kertonut. Tuon artikkelin täytyy siis olla russofiilien uusin pirullinen salajuoni. Sitä ei saa lukea, muuten russofiilit pääsevät turmelemaan ajatuksenne.
Putkipelle se jaksaa käydä epätoivoita taistelua, kuten Bäckman, Molari, Tammi, Red Räsänen ja monet muut umpihullut. Sinun kirjoittelusi saa ýhä naurettavampia piirteitä, johtuen paniikista ja vitutuksesta, kun ETYJ:ssäkin rinnastettiin natsismi ja totalitaarinen kommunismi samanlaiksi ihmisoikeusrikoksiksi. Karjalan palalutuksesta on selvästi puhuttyu enemmän kuin koskaan.
Ei teitä suomettuneita kusipäitä kukaan enää ota vakavissaan. Mitä sinäkin elämälläsi enää teet, kun vakaumuksesi sortuvat?
Olet oikeassa! Kuten tässä muutama aika sitten varoititkin kommentissa jonka poistatit sen koomillisuuden takia, painnikk on iskenyt minuun ja elämälläni ei ole enää mitään merkitystä! Apua! Painnikk! Tarvitsen syanidikapsulin!
Vakavammin ottaen, nostagiakirjoittelu ei johda venäläisen Karjalan liittämiseen Suomeen -- paremminkin päin vastoin. Nostalgia on tunnetta kadotettua kohtaan, kaipausta menneeseen, jota emme enää voi tavoittaa. Nostagia suomalaista Karjalaa kohtaan sisältää lähtökohtaisesti ymmärryksen siitä, ettemme koskaan voi saada sitä takaisin.
Kirjoitteluasi on kuitenkin hauska seurata, sillä Karjalan palauttajien ajatusmaailma on kaikessa sekavuudessaan ja tunnekuohussaan sangen mielenkiintoinen ilmiö. Etenkin olen kiinnostunut siitä tavasta, jolla palauttajat projisoivat itsensä kanssaan eri mieltä oleviin.
Nykyinen kirjoittaja ilmiselvästi seuraa uutisia ennen muuta tunteidensa pohjalta -- hän ei kykene rationaaliseeesn analyysiin, vaan reagoi puhtaan emotionaalisesti, hänen omia sanojaan lainatakseni, "panikoituen" ja "vittuuntuen". Kirjoittaja ei ilmesestikään tunne muuta kuin oman tapansa koettaa hallita todellisuutta ja tämän takia hupsuin tuloksin soveltaa sitä kaikkiin ihmisiin.
"Olet oikeassa! Kuten tässä muutama aika sitten varoititkin kommentissa jonka poistatit sen koomillisuuden takia, painnikk on iskenyt minuun ja elämälläni ei ole enää mitään merkitystä! Apua! Painnikk! Tarvitsen syanidikapsulin!"
Taitaa paniikki kasvaa edelleen. Mitään en ole poistattanut.
"Vakavammin ottaen, nostagiakirjoittelu ei johda venäläisen Karjalan liittämiseen Suomeen -- paremminkin päin vastoin. Nostalgia on tunnetta kadotettua kohtaan, kaipausta menneeseen, jota emme enää voi tavoittaa. Nostagia suomalaista Karjalaa kohtaan sisältää lähtökohtaisesti ymmärryksen siitä, ettemme koskaan voi saada sitä takaisin."
Sinua ei kukaan ota vakavasti, joten älä edes yritä teeskennellä vakavaa. Se näyttää niin koomiselta. Kuten jo moneen kertaan on todettu, kukaan ei ole tavoittelemassa 1939 luvun Karjalaa, jatkat vain saman mantran toistamista aina vaan.
"Kirjoitteluasi on kuitenkin hauska seurata, sillä Karjalan palauttajien ajatusmaailma on kaikessa sekavuudessaan ja tunnekuohussaan sangen mielenkiintoinen ilmiö. Etenkin olen kiinnostunut siitä tavasta, jolla palauttajat projisoivat itsensä kanssaan eri mieltä oleviin"
Ja vielä yrität laittaa sivistyssanoja joukkoon, jotta kuulostaisit järkevältä. Ei kuule sivistyssanat auta yhtään, jos sinulle ei ole asian tynkääkään sanottavanasi.
"Nykyinen kirjoittaja ilmiselvästi seuraa uutisia ennen muuta tunteidensa pohjalta -- hän ei kykene rationaaliseeesn analyysiin, vaan reagoi puhtaan emotionaalisesti, hänen omia sanojaan lainatakseni, "panikoituen" ja "vittuuntuen". Kirjoittaja ei ilmesestikään tunne muuta kuin oman tapansa koettaa hallita todellisuutta ja tämän takia hupsuin tuloksin soveltaa sitä kaikkiin ihmisiin."
Ilman mitään tunnekuohua voidaan sanoa, että SINUN kirjoittelustasi kuvastuu aito VITUTUS. Alat heti muka älykkäästi sanailla, kun tulee uutisia neuvostojärjestelmän asettamisesta samaan ruotuun natsisimin kanssa ja suuntauksesta palautukseen liittyvän kirjoittelun lisääntymisestä.
Kerropa nyt, mikä ihme siinä oikein kismittää, kun neuvostovallan rikokset tuomitaan yhteismitallisesti natsisimin kanssa? Ja siinä, että Venäjä voisi ehkä joskus luopua NL:n ryöstösaaliista? Onko se niin mahdottoman epämieluisaa?
Kuvitelmasi siitä, että minua "vituttaa" ja "kismittää" kommunismin ja natsismin asettaminen yhteismitalliseksi ovat oivallinen esimerkki mainitsemastani projisoinnista -- tai, jos tuo sana on sinulle liian vaikea, heijastamisesta.
Totta kai kommunismi ja natsismi tulee rinnastaa. En ole koskaan väittänyt, etteikö näin tulisi tehdä.
Päinvastaiset luulosi ovat oman mielikuvituksesi tuotetta. Koska olet kyvytön hahmottamaan omasta tunnekuohuisesta lähestymistavasti poikkeavia ajatusmalleja, heijastat omat reaktioisi ihmisiin, joille ne ovat vallan vieraita.
Jos vastustaa Suomelle vahingollista aluepalauttelua niin se ei todellakaan ole mitään omaan pesään kuseskelua, korkeintaan essuluiden kintuille siinä päässee lorottamaan :D
"Sinua ei kukaan ota vakavasti, joten älä edes yritä teeskennellä vakavaa."
Putkipuun analyysit teikäläisistä ovat terävää ja osuu oikeaan, senhän todistaa jo kyrpiintynyt reaktiosikin ;) Kuka nämä essulut ottaa vakavasti? Hmmm...
"Ja vielä yrität laittaa sivistyssanoja joukkoon, jotta kuulostaisit järkevältä"
Eli kirjoita sellaista yksinkertaista tekstiä mitä essulutkin ymmärtäisivät :D
Vähitellen entistä useampi kallistuu palautuksen kannalle, Hesarikin.
Nostaligia ei ole yhtä kuin halu palauttaa Karjalaa.
Voi Jeesus kun teikäläiset on yksinkertaista porrukkaa :)
Olen minäkin pannut merkille sen, että suuren yleisön kiinnostus Karjalan palautusta kohtaan on suuresti lisääntynyt. Monet ihmiset ovat jo vapautuneet suomettuneisuuden ikeestä ja uskaltavat ajatella niin kuin suomalaisen kuuluukin ajatella. Ilahduttavan monet uskaltavat jo myöntää sen, että Karjala kuuluu palauttaa tyhjänä takaisin Suomelle.
Hesarikin on muuttanut linjaansa Karjalan suhteen, joten jotakin on todella tapahtumassa. Sanoma Oy:llä on paljon liiketoimintaa Venäjällä, ja siksi Hesari on aiemmin välttänyt Karjala-uutisointia. Ilmeisesti nyt Venäjältä on satu sellaista tietoa, että Karjalasta kirjoittaminen ei ole enää kielletty aihe, ja siksi Hesarikin uskaltaa jo kirjoittaa asioista.
Myöss YLE on alkanut suhtautua ilahduttavan myönteisesti Karjalan palauttamiseen. Hyvin usein TV:stä tulee hyvää Karjala-tietoutta, eikä Karjalan palauttamisesta puhumista pidetä enää syntinä. Tämäkin on erittäin hyvä ennusmerkki tulevalle Karjalan palauttamiselle.
Kuten yllä jo Essululle jouduin toteamaan, nostalgia on menneen ja kadotetun kaipuuta. Se on voimakas tunne juuri siitä syystä että sen kohde tiedetään saavuttamattomaksi.
Niinpä Evakkopojan ja kumppaneiden tänäiset profetiat ovat, kuten aina ennenkin, pelkästään väärinkäsityksille ja toiveajattelulle rakentuvia.
Sitten alkaa nimittely, kun asia loppuu. Taaskin samaa mantraa, kun muuta et keksi. Kukaa ei kaipaa sitä samaa 1939 luvun Karjalaa, koska sitä ei tietenkään voi saada.
Halutaan vain NL:n Suomelta ryöstämä alue takaisin ja kunnostaa se ryöstäjien jäljilta taas suomalaiseksi alueeksi.
Mitä nimittelyä se on, että selittää nostalgian olevan kaipuuta kadonneeseen ja täten jotain joka ei voi vahvistaa Karjalaan kohdistuvia aluevaatimuksia? Mennyttä Karjalaa kaipaava ei nimittäinen voi haluta takaisin umpivenäläistä maakunta.
Nimittelyä on sen sijaan kiihkomielinen huutaminen siitä, kuinka venäläisten alueiden Suomeen liittämistä vastustavat ovat RUSSOFIILEJÄ, joiden koko olemuksesta paistaa läviste hirmuinen VITTUUNTUMINEN.
joo obama vai mikä bukama on luvannu meille atoomipommit valamihiksi jos lährätehän hakee suvun kartanoota viiputista.