Ydinvoima on ollut kaupallisessa käytössä noin 50 vuotta, ja tulee olemaan vielä ainakin saman verran.
Aikanaan ydinvoimasta luovutaan. 100 vuoden päästä? No, eipä sen paljon väliä, kun katsotaan, mitä noin sadan vuoden aikana olemme antaneet omille jälkeläisillemme ydinjätteiden muodossa:
- hirvittävät määrät lähes ikuisesti myrkyllistä materiaalia
- hirvittävät määrät erittäin kallista metallia kätkettynä syvälle kallioon
Ja tuo kaikki tietenkin sivistyneesti ja laillisesti. Laittomuudet ja onnettomuudet vielä tuohobn lisäksi.
Ydinjätteet ja niiden kapselit sisältävät metallia, joiden arvo jo nykyisellään voisi olla taisteluiden kohde. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa niistä käydään vielä sotia.
Tuollainen on perintömme omille jälkeläisillemme. 50-100 vuoden ajalta. Oliko elämämme niin arvokasta, että tuo tuntuu oikeutetulta?
Ydinvoima on kestävän kehityksen vihollinen #1.
Aikanaan ydinvoimasta luovutaan. 100 vuoden päästä? No, eipä sen paljon väliä, kun katsotaan, mitä noin sadan vuoden aikana olemme antaneet omille jälkeläisillemme ydinjätteiden muodossa:
- hirvittävät määrät lähes ikuisesti myrkyllistä materiaalia
- hirvittävät määrät erittäin kallista metallia kätkettynä syvälle kallioon
Ja tuo kaikki tietenkin sivistyneesti ja laillisesti. Laittomuudet ja onnettomuudet vielä tuohobn lisäksi.
Ydinjätteet ja niiden kapselit sisältävät metallia, joiden arvo jo nykyisellään voisi olla taisteluiden kohde. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa niistä käydään vielä sotia.
Tuollainen on perintömme omille jälkeläisillemme. 50-100 vuoden ajalta. Oliko elämämme niin arvokasta, että tuo tuntuu oikeutetulta?
Ydinvoima on kestävän kehityksen vihollinen #1.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kysymykseen voi vastata vain jälkeläisemme. Epäilen suuresti, että he eivät tule erikoisen paljon arvostamaan aikaansaannoksiamme ja olisi suoranainen ihme, jos he eivät liittäisi ärräpäitä 1900-luvun energiantuotantoa kuvaillessaan. Aiheuttamiemme ydinvoimaan liittyvien ongelmien lisäksi he tulevat kohtaamaan ongelmia fossiilisten polttoaineiden loppumisen johdosta, koska mm. pian loppuva öljy on mitä erinomaisin raaka-aine esineiden tuotantoon, muovin muodossa, ja me poltamme sitä ekologisesti jätteenä. Tuota sanotaan tyhmyydeksi tai itsepetokseksi.
Ainoa, mitä voimme enää tehdä jälkeläistemme po. ongelmien vähentämiseksi, on valmistaa tietä puhtaampien energioiden käytölle. Ydinjätteistä eroon pääsemiseksi ei meillä vielä ole mitään keinoja.
Et kysynyt syyllisiä, tai suoraan esittänyt ketään syylliseksi. Ei sellaisia olekaan, sillä ihminen on mikä on ja tekee mitä tekee. Aina on niin, että jälkeenpäin asioita katsovat ovat viisaampia.
"Ydinvoima on kestävän kehityksen vihollinen #1."
Vaikka olen eri mieltä sun kanssasi niin ainaskin tää pitäisi muuttaa
"Fissiovoima on kestävän kehityksen vihollinen #1."
Mitä pahaa sun mielestä mahdollisessa fuusiovoimassa on?
>...mahdollisessa fuusiovoimassa on?
Onko se mahdollista? Yhtään toimivaa, edes protoa, ei ole olemassa joka tuottaisi enemmän sähköä kuin kuluttaa.
Ja entäs hinta? Fissiovoimakin on osoittautunut niin kalliiksi että markkinalähtöiset sähköntuottajat eivät pysty sitä rakentamaan vaan vaaditaan valtion tuki mikä vapauttaa ne vakuutusmaksuista. Onko fuusiovoima, jos se joskus saadaan toimimaan, vieläkin kalliimpaa?
Heti, kun kehittävät kestävän kehityksen mukaisen ydinvoimalan, peruutan kantani. Emme vielä tiedä onko fuusivoimalat sellaisia. Kestävän kehityksen mukaisia ydinvoimaloita voi odotella valmistuvan vuoden 2030 paikkeilla. Kestävää kehitystä niillä tavoitellaan ydinjätteiden määrän huomattavalla pienentämisellä (mm. moninkertainen kierrätys) ja ydinasemateriaaliksi soveltumattoman tekniikan käyttö polttoainekierrossa. Nythän mm. Suomen ydinvoimaloissa voi valmistaa asekelpoista plutoniumia.
Fuusiosta vielä: en ole varma siitä, että "rajaton energialähde" on hyväksi ihmiskunnalle. Sehän merkitsee myös mm. rajattoman tavaratuotannon ja liikenteen mahdollistamista. Jo nyt tiedämme, että (kerska)kulutuksemme on suurin maapallon saastuttaja.
Ilmasto muuttuu joka tapaukseessa, ja meidän olisi syytä pohtia, mitä voisimme tehdä omien jälkeläistemme hyväksi. niin että heillä olisi paremmat mahdollisuudet selvitä ilmastonmuutoksesta.
Yksityinen ihminen ei voi tehdä paljoa, mutta kun on monia, jotka tekevät jotain, ja ennenkaikkea painostavat päättäjiä tekemään jotain, voidaan saada paljon aikaan.
Oma tekemiseni on aika vaatiimatonta. Olen asteittain siirtynyt aina vain puhtaimmin tuotetun sähkön ostajaksl - nyt ostan sähköä yhtiöltä, joka myy vain tuuli- ja vedivoimaa. Jälkeläistemme osalta se tarkoittaa sitä, että ostamastani sähköstä ei tule juuri mitään päästöjä, eikä varsinkaan ydinjätettä, edes mikrogramman vertaa. Kelpaa näyttää sellaista laskua jälkeläisilleen - no, olen tietenkin jo näyttänytkin. Hekin ostavat vihreää sähköä.
Sähköä säästän, vaikka ostankin maailman puhtainta sähköä, mikä vähän vähentää intoa säästaa. Autoilun olen jättänyt minimiin, tuntuu että siitä kohta vois luopua autosta, koska ajokilometrihinnat alkaa olla korkeita.
Yksi kerrostaloasukin perisyntikin alkaa jo jäädä pois: astioiden pasu juoksevalla vedellä.
En voi pelastaa maailmaa. siihen tarvitaan sinunkin panoksesi.