Mannisen ja Jäätteenmäen tähtitodistjat ovat hilpeitä tapauksia.
Jäätteenmäen paras ystävä Ryynänen rientää itsensä kutsumana pelastamaan "siskoa", kuten hän itse sanoo. Ryynänen on yhtäkkiä muistanut ratkaisevan tärkeän keskustelun Jäätteenmäen kanssa. Ei nyt ihan tarkalleen muista mitä Jäätteenmäki sanoi, mutta kyllä varmasti sellaista joka osoittaa "siskon" syyttömyyden. Niin sitä pitää, Ryynänen.
Vuoren kutsuma professori Patomäki höpisee iät ja ajat omia näkemyksiään demokratiasta ja avoimuudesta. Mitään tekemistä tai merkitystä oikeudessa olevien tapausten kannalta tämän akateemisen sankarin "todistuksella" ei ole.
Kuvaavaa on, että syyttäjällä ei ollut näiltä henkilöiltä mitään kysyttävää.
Oma tapauksensa on sitten Jäätteenmäen entinen avustaja, 25 vuotias ylioppilas Kurttila, joka nyt toimii suunnittelijana opetusministeriössä. Snif snif... poliittinen nimityskö täällä nenään haisee.... Tämä ihmelapsi Kurttila lähettelee Jäättenmäen salaista faksinumeroa tuntemattomiin puhelinnumeroihin. Yeah, right.
Jäätteenmäen mahdolliseen tuomioon on vaikea ottaa kantaa, mutta puolustuksen todistajat ovat kyllä todellista pelleluokkaa.
Jäätteenmäen paras ystävä Ryynänen rientää itsensä kutsumana pelastamaan "siskoa", kuten hän itse sanoo. Ryynänen on yhtäkkiä muistanut ratkaisevan tärkeän keskustelun Jäätteenmäen kanssa. Ei nyt ihan tarkalleen muista mitä Jäätteenmäki sanoi, mutta kyllä varmasti sellaista joka osoittaa "siskon" syyttömyyden. Niin sitä pitää, Ryynänen.
Vuoren kutsuma professori Patomäki höpisee iät ja ajat omia näkemyksiään demokratiasta ja avoimuudesta. Mitään tekemistä tai merkitystä oikeudessa olevien tapausten kannalta tämän akateemisen sankarin "todistuksella" ei ole.
Kuvaavaa on, että syyttäjällä ei ollut näiltä henkilöiltä mitään kysyttävää.
Oma tapauksensa on sitten Jäätteenmäen entinen avustaja, 25 vuotias ylioppilas Kurttila, joka nyt toimii suunnittelijana opetusministeriössä. Snif snif... poliittinen nimityskö täällä nenään haisee.... Tämä ihmelapsi Kurttila lähettelee Jäättenmäen salaista faksinumeroa tuntemattomiin puhelinnumeroihin. Yeah, right.
Jäätteenmäen mahdolliseen tuomioon on vaikea ottaa kantaa, mutta puolustuksen todistajat ovat kyllä todellista pelleluokkaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
todistustaakka on syyttäjällä ja jos ei pysty vakuuttamaan, oikeus toteutuu syytetyn eduksi!
Katso Matlock lisää poliisisarjoja!
En millään tavalla kommentoinut syyttäjän suoritusta tai syytettyjen syyllisyttä, vaan arvostelin puolustuksen todistajien heikkoa tasoa.
Vaan niinkään ei saa tehdä ilman että kepufanaatikot riehaantuvat.
Heikkoa, der Alte, heikkoa.
>>Mitään tekemistä tai merkitystä oikeudessa olevien tapausten kannalta tämän akateemisen sankarin "todistuksella" ei ole.
Tuo on yksi niistä yleisimmistä ajatusharhoista, joita tähän kokonaisuuteen liittyy: kuvitellaan että se mitä todella tapahtui, eli Suomen sekava Irak-politiikka, olisi erotettavissa siitä mitä Manninen ja Jäätteenmäki ovat tehneet.
Nämä teot nimittäin saavat sisältönsä ja selityksensä vain siltä pohjalta mitä ulkopolitiikassa tapahtui. Kun salaaminen on politiikkaa, eikä mitään muuta, myös salailujen paljastaminen on politiikkaa, ei mitään muuta. Salailu ja politiikka voidaan pitää käsitteellisesti ja juridisesti toisistaan erossa, mutta asiallisesti ei. Ja juuri siksi tässä on kyseessä oikeudenkäynti, jollaista ei pitäisi oikeastaan olla olemassakaan: tässä käsitellään juridisesti poliittisia asiasisältöjä.
Kysymys siitä mistä oikeudenkäynnissä on kyse ei ratkea käsitteellisellä kikkailulla.
>>Kuvaavaa on, että syyttäjällä ei ollut näiltä henkilöiltä mitään kysyttävää.
Tuossa, arvoidessasi syyttäjän toimia, olet jo oikeilla jäljillä. Syyttäjällä ei todellakaan tässä tapauksessa ole resursseja lähteä arvioimaan tekojen tosiasiallisia sisältöjä, hänen on viisainta pysyä vain salaamisen "teknisessä" käsitteessä.
"Tuo on yksi niistä yleisimmistä ajatusharhoista, joita tähän kokonaisuuteen liittyy: kuvitellaan että se mitä todella tapahtui, eli Suomen sekava Irak-politiikka, olisi erotettavissa siitä mitä Manninen ja Jäätteenmäki ovat tehneet."
Ei kysymys ole ajatusharhasta, vaan siitä ettei anna itsensä hämääntyä poliittisesta savuverhosta, jota puolustus yrittää puhaltaa syyttäjän silmille.
"Nämä teot nimittäin saavat sisältönsä ja selityksensä vain siltä pohjalta mitä ulkopolitiikassa tapahtui. Kun salaaminen on politiikkaa, eikä mitään muuta, myös salailujen paljastaminen on politiikkaa, ei mitään muuta. Salailu ja politiikka voidaan pitää käsitteellisesti ja juridisesti toisistaan erossa, mutta asiallisesti ei. Ja juuri siksi tässä on kyseessä oikeudenkäynti, jollaista ei pitäisi oikeastaan olla olemassakaan: tässä käsitellään juridisesti poliittisia asiasisältöjä."
Tuo logiikkaa voitaisiin teoriassa hyväksyä, mikäli asiakirjat olisivat poikkeuksellisesti tai peräti laittomasti salattu. Näinhän ei ollut, minkä Tuomioja viimeeksi tänään Lauantaiseurassa totesi. Kenelläkään ulkopuolisella, esimerkiksi minulla, sinulla tai vaikkapa Mannisella&Jäätteenmäellä, ei voi olla omin päin mahdollisuutta tulkita, minkä salaisen asiakirjan ottaa käyttöönsä.
Mikäli asiakirja on salainen, sen vuotaminen ja siihen tekoon yllyttäminen ovat rikoksia.
Mahdollisen salassapitosäädösten lieventämisen tarpella ei ole mitään tekemistä Mannisen&Jäätteenmäen tekojen kanssa.
kysymys on de facto politiikasta, eikä poliittista osuutta voida irrottaa juridisesta. Nimenomaan näissä kysymyksissä poliittinen osuus on elimellisesti kutoutunut salailuun. Tuomioja ei enää vähään aikaan ole voinut ääneen sanoa sitä, minkän hän sanoi taannoin faktista asiasisältöä käsitelleen utvan kokouksen jälkeen: että ulkopoliittista linjaa täsmennettiin.
Tämä on asian poliittinen puoli, ja kaikki mitä salailun ja vuotamisen suhteen tapahtui, pitää nähdä tältä tosiasialliselta sisällölliseltä pohjalta. Jos - ajatusharjoituksena - kuviteltaisiin, että salassa pidettäisiin asiakirjoja joista kävisi ilmi ei maalle vahingollinen taitamaton menettely ja virhe, vaan suoranainen rikos, sanottakoon nyt vaikka esimerkiksi ääritapauksessa maanpetos - tällöin salaisen asiakirjan julkituominen ei olisi vain moraalista ja viisasta, vaan suoranainen kansalaisvelvollisuus. Tällaisissa tapauksissa kukaan ei voisi tai tuskin haluaisikaan kiistää sitä etteikö salaisuuksia pitäisi paljastaa.
Nyt tapahtuneet mahdolliset salatut rikokset on jätetty syrjään, ja operoidaan vain eriävillä poliittisilla näkemyksillä siitä miten tapahtunutta vuotamista olisi sisällöllisesti arvioitava. Sillä tätä sisällöllistä arviointia ei tosiasiassa voida jättää huomiotta, se on erottamaton osa itse tekoa.
Oikeuden on myös muodostettava itselleen käsitys siitä miten sen periaatteessa täytyy suhtautua sille nyt tuodon jutun kaltaisiin tapauksiin. Tämä kannanotto suuntaa tulevia oikeuskäytäntöjä. Siinä mielessä oikeuden on otettava kantaa myös siihen mikä on politiikkaa mikä juridiikkaa. Jotta tällaisia arvioita olisi mahdollista tehdä, voidaan todistajina kuulla myös asiantuntijoita, jotka katselevat tapahtuneiden tekojen periaatteellisia puolia.
Se että jutussa asianomistajan edustaja toimii puolustuksen todistajana, ei ole vailla merkitystä. Tuomiojan lausuntoja voidaan punnita tätä linjavalintaa vasten.
Taitaa olla Patomäki itse koneen äärellä. No, työnnänpä minäkin lusikkani soppaan.
Mikäli Manninen olisi havainnut Lipposen toimineen tai sanoneen jotakin Suomen linjan vastaista, olisi hänen tullut tehdä siitä ilmoitus. Sama pätee Jäätteenmäkeen, mikäli (toisin kuin uskon) kyseiset muistiot todellakin tulivat yllättäen ja pyytämättä. Vaan mitä teki Jäätteenmäki? Tulkitsi, (ilmeisesti kaiken lisäksi päin peppua), vihjaili, irrotti asiayhteyksistä lauseita, tavoitteena maksimoida poliittinen hyöty. Joten on aika hölmöä sanoa tämän kaksikon toimineen maan edun mukaisesti.
Teoreettisessa fantasiamaailmassa kaikilla on oikeus tietää kaikki, ainakin melkein. Reaalimaailmassa on itsestään selvää, että pääministerin neuvottelut USA:n presidentin kanssa ovat salattuja muistioita, joita ei faksailla tai käytetä omien poliitisten tarkoituperiensä mukaisesti.
Jäätteenmäellä olisi ollut mahdollisuus nähdä paperit laillisesti ja sitten avoimen demokraattisesti haastaa Lipposen ulkopoliittinen linja.
Hän valitsi toisin ja istuu nyt oikeudessa vastaamassa teoistaan, kuten oikein ja perusteltua onkin.
ei teoriassa eikä varsinkaan käytännössä ole siitä miten minkäkinsisältöisen vanhingollisen salailun suhteen menetellä. Se joka kuvittelee että on, elää fantasiamaailmassa. Reaalitodellisuudessa kaikki on juuri niin tapauskohtaista ja raadollista kuin nyt esillä oleva esimerkki kertoo.
>>Teoreettisessa fantasiamaailmassa kaikilla on oikeus tietää kaikki, ainakin melkein
Eikä vain teoreettisessa fantasiamaailmassa, vaan myös niissä ihanteissa joita meillä on demokratiasta ja avoimuudesta. Se miten paljon nämä ihanteet käytänössä realisoituvat, on nimenomaan kiinni tällaisista nyt esillä olevan kaltaisista tapauksista. Viittaaminen fantasiamaailmaan saattaa tuottaa kyynistä tyydystystä, mutta tosiasia on että demokratia on olemassa ja että sitä voidaan joko vahvistaa tai sen edellytyksiä heikentää. Kaikki vaikutukset, joita tällaisilla jutuilla on, toimivat jompaan kuntaan suuntaan. Todellisuudessa, reaalimaailmassa, ei fantasioissa.
Siksi myös asian näitä periaatteellisia puolia on otettava huomioon. Ne eivät ole mitenkään vähemmän "reaalisia".
Jäätteenmäen menettelyjä voidaan arvostella, mutta asian periaatteellisia puolia ne eivät miksikään muuta. Arvostelijoiden pitäisi pystyä myös näkemään, että asiat tapahtuessaan eivät jäsenny minkään jälkiviisauden valossa, vaan kyse on nimenomaan rajallisia edellytyksiä omaavien, motiiveiltaan selkiytymättömien, kyvyiltään ja toimintamahdollisuuksilta rajoittuneiden ihmisten toiminnasta. Jäätteenmäki oli tällainen - mutta pitää myös muistaa, että asia, jota jäljitettiin, oli myös mitä epämääräisin, mahdollisesti mitä epäjärkevin ja kenellekään selkiytymätön.
Sinä olet tavallaan itsekin koko tämän surullisen näytelmän uhri. Poliittisten toimittajien parissa olet yleinen naurunaihe, liittyen todistukseesi oikeudenkäynnissä.
Varmasti uskot siihen mitä sanot. Maailma ei vain toimi niinkuin tahdot, etkä ole ainakaan minua saanut vakuuttuneeksi Mannisen&Jäätteenmäen toimien oikeellisuudesta.
Sinänsä Jäätteenmäen kohdalla itse tuomio on sivuseikka. Hänen syntinsä eivät ole pääosin rikosoikeudellisia, vaan poliitismoraalisia ja -eettisiä.
Ihanteita pitää olla. Kuitenkaan ei voida hyväksyä mitä tahansa, varsinkaan jos vaikuttimet ovat kaikkea muuta kuin yleelliset. Jäätteenmäki tähtäsi Lipposen mustamaalaamiseen, tavoitteena Keskustan nostaminen pääministeripuolueeksi keinolla millä hyvänsä.
Tavoite saattoi olla perusteltu, menetelmät eivät. Siksi Jäätteenmäki istuu nyt oikeudessa.
sijoitat minut kuitenkin väärin, kuulun pikemminkin niiden poliittisten toimittajien leiriin, ja kunnioitan Patomäen mielipiteitä ehdottomasti.
Jäätteenmäen kohdalla itse tuomio todellakin on sivuseikka, ja hänen ansionsa ovat poliittismoraalisia ja eettisiä. Suomen ei todellakaan pitänyt mennä mukaan USA:n sotarintamaan, kun Bush otti itselleen oikeudet toteuttaa kaikkien kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden tuomitsemaa oppiaan, jonka mukaan USA:lla on oikeus suorittaa ennalta ehkäisevä isku mihin maahan tanhansa jonka se kokee uhkaavan turvallisuuttaan. Tällaiseen Suomen ei pidä mennä mukaan, vaan muun kansainvälistä oikeutta kunnioittavan sivistyneen maailman mukana ottaa tällaiseen menettelyyn etäisyyttä.
Jäätteenmäellä ei ole ansioita Irak-sotkussa. Hän osoitti sen sijaan olevansa totaalisen sopimaton pääministerin virkaan. Siltä osin hänen fiaskonsa ei ollut yllätys asioita seuraaville.
Parempi olisi ettei saisi tuomiota. Turha antaa hänelle enemmän marttyyrin sädekehää, kyllä hän jo tälläkin europarlamenttiin pääsee. Kolikon toinen puoli on kuitenkin, että toisesta reunasta Keskusta menettää äänestäjiä.
Monet eivät voi hyväksyä hänen menettelyään, ei sitten millään.
professorilla riittää itseluottamusta.
Vuosikymmenen typerimmät ja poliittisimmat (maalaisliittolaiset) puheenvuorot käyttäneellä professorilla ei nimittäin ole jäljellä muiden, kuin maalaisliittolaisten kunnioitus.
Että voi mies olla isolla palkalla ihan pihalla! Ja minä joudun vielä osallistumaan tuollaisen palkanmaksuun. Mutta ilman maalaisliittolaisia tv-reporttereita en olisi ikinä kuullutkaan tuollaisesta räikkö-räähkästä. Ja siitäkin joutuu maksamaan.
Voi ristus, kun nyt olis rouninki . . .