Sain uskonnoista vapaan kasvatuksen (kiitos vanhemmilleni), enkä ole ikinä edes ollut kirkon jäsen.
Nyt en pääse nauttimaan kirkosta eroamistani, enkä pääse juhlimaan sitä perheeni ja tuttavieni kanssa.
No, ehkä parempi näin. Kiitos vielä vanhemmilleni jotka antoivat tämän mahdollisuuden minulle.
Nyt en pääse nauttimaan kirkosta eroamistani, enkä pääse juhlimaan sitä perheeni ja tuttavieni kanssa.
No, ehkä parempi näin. Kiitos vielä vanhemmilleni jotka antoivat tämän mahdollisuuden minulle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sehän on pelkkä ilmoitusasia, en tajua miten siitä voisi sen kummemmin nauttia. Saman fiiliksen saat kun irtisanot vaikka semmoisen lehden tilauksen mitä et lue.
Kirkosta eroaminen tuntui ainakin omalla kohdallani erittäin vapauttavalta. Jonkinlainen ylimääräinen painolasti tipahti harteilta.
Minulla oli sama tunne, kun aikoinaan astelin kirkkoherran virastosta kopio eroilmoituksestani kädessä. Ja kun parin viikon päästä sain vielä virallisen vahvistuksen, tunsin jälleen saman vapauden tunteen.
Tosin vielä enemmän minulle merkitsisi se, jos olisin koko elämäni ollut yhtä onnellisessa asemassa, kuin keskustelun aloittaja, joka ei koskaan ollut joutunut uskonnoille alistetuksi. Alkuperäiselle kirjoittajalle sanon vain että kannattaa iloita siitä enemmän, että ei ole koskaan kokenut uskontokasvatusta. Meidän kirkosta eronneiden ilo on pientä sen rinnalla, että olisi saanut koko ikänsä olla uskonnoista vapaa.
"Alkuperäiselle kirjoittajalle sanon vain että kannattaa iloita siitä enemmän, että ei ole koskaan kokenut uskontokasvatusta. Meidän kirkosta eronneiden ilo on pientä sen rinnalla, että olisi saanut koko ikänsä olla uskonnoista vapaa."
- Jos on aina ollut vapaa, niin ei siitä vapaudesta sellaista iloa saa kuten silloin, kun vapautuu.
tarvinnut maksaa kirkollisveroa ja olla rahoittamassa mm. sovinistista mainoskampanjaa.