Monilla aloilla (varsinkin julk.sek) on vaatimuksia koulutuspohjasta
jolla ei ole välttämättä yhteyttä työn tulokseen. Ainahan vaatia voidaan.
Lukemalla ruotsalaisen teoksen "Yrke och framtid" huomaa eron.
Tietoa löytyy myös : www.ams.se ja sieltä valikosta SYO tms
niin alkaa selvitä.
jolla ei ole välttämättä yhteyttä työn tulokseen. Ainahan vaatia voidaan.
Lukemalla ruotsalaisen teoksen "Yrke och framtid" huomaa eron.
Tietoa löytyy myös : www.ams.se ja sieltä valikosta SYO tms
niin alkaa selvitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Akateeminen massa työttömyys! Kun ensi talvi koittaa on kymmeniä tuhansia lukeneita työttömänä. Työllistyminen ei tule olemaan jatkossakaan helppoa.
Työnantajatkaan eivät huoli noita liukuhihna kandeja.
Suomalaisen koulutuspolitiikan pohjanoteeraus oli aikoinaan
yo-siivojan opintolinja amiksessa, ja kyllä taisi olla yo-autonkuljettajankin.
Alunperin ylioppilastutkinto oli sitä varten että todetaan korkekoulukelpoisuus ja
ylioppilastutkinnon järjesti yliopisto. Ruotsissa ei ole yo-tutkintoa ja hyvin maa
on pärjännyt. Kaikki lukiokoulun läpäisseet saavat kyllä jonkinlaisen lakin.
Yliopistokelpoisuus testataan alakohtaisesti jolloin jos testin läpäisee niin se on
voimassa aina eikä sitä tarvitse joka vuosi uusia (vert. suomen pääsykoesimputus)
Myös aikuisen mahdollisuudet ovat ruotsissa paremmat ns. 25 : 4 regel :llä,
joka tarkoitta ikää ja vähintään neljän vuoden työkokemusta, lisäksi lukiokoulua vastaava taso ruotsin ja englannin kielissä.