Mistä mahtaa johtua että 1 % seos tenttua (Masinol-i-KAT) tankissa teki moottorista tuntuvasti normaalia räyhäkkäämmän? Voisiko olla niin että etanolin lisäys muuttaa pakokaasuarvoja jotenkin siten että Lambda luulee muuttorin käyvän laihemmalla ja moottorinohjaus ryhtyy syöttämään rikkaampaa seosta?
Masinolin poistuttua tankista moottori käytös palasi normaalille (vaisulle) tasolleen. Moottorina Toyota 3ZZ-Fe (1,6/110 hv).
Masinolin poistuttua tankista moottori käytös palasi normaalille (vaisulle) tasolleen. Moottorina Toyota 3ZZ-Fe (1,6/110 hv).
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kokeile millainen vaikutus on jos tankkaat 95E:n sijasta 98E:tä. Jos vaikutus on sama niin sitten se masinol varmaan lisäsi oktaanilukua ja Toyotan puristukset ovat sen verran isot että siitä on hyötyä.
Monessa bensassa, varsinkin 98-oktaanisissa, on jo itsessään muutama prosentti etanolia että ei luulisi pelkän etanolin olemassaolon vaikuttavan havaittavasti, varsinkin kun sitä on noin vähän.
Tai sitten Masinol on vaan niin älyttömän hyvä lisäaine?
Oktaaniluvun korottamisessa voisi piillä eräs mahdollinen vaikutusmekanismi. Toisaalta tojotan moottori on tehty toimimaan E95:llä, joten korkeampioktaanisen käyttämisestä ei pitäisi koitua mitään hyötyä. Parisen vuotta takaperin TM tai TL vertaili "formulabensoja" ja sattumoisin myös corolla verson 1,8 moottorissa. Lopputulemana oli se ettei vapaasti hengittävässä korkeampioktaaninen lisännyt moottorista saatavaa tehoa. Muutaman vuoden takaisessa mallistossa toyotalla 1,6 ja 1,8 moottorit ovat hyvin samankaltaisia ominaisuuksiltaan.
Se että tentut tankissa oma 1,6 tuntui selvästi normaaliolosuhteita tehokkaamlta koko tankillisen ajan voisi tietysti ajatella johtuvan viallisesta (liian herkkätoimisesta) nakutussensorista. Olen havainnut uudesta lähtien että veto on toisinaan ikään kuin katkonaista siten että katkot ovat äärimmäisen lyhyitä. Tentut tankissa moottori kiersi jotenkin puhtaamminen ja irtonaisemmin. Pitääpä yrittää paikallistaa josko löydän nakutussensorin ja tutkailla josko sensorin voi irrottaa lohkosta testailun ajaksi. Varsinainen syy tentun käyttämiselle oli poistaa kondenssivedet tankista sikäli jos sellaisia tankkiin on kertynyt.
Mielenkiinnon vuoksi kokeilin tenttua myös toisessa katalysaattoriautossamme. Toisessa autossa en havainnut muutoksia suorituskyvyssä tentut tankissa.
Itse ajan etanolilla, eikä sen oktaaniluku vaikuta tavallisessa moottorissa tuon taivaallista. Ensivaikutus sillä on kyllä puhdistava, eli ns. karstoittuminen poistuu moottorista, eli efekti on sama kuin kiihdyttäminen mummon autolla moottoritiellä; auto ikäänkuin ampaisee liikkeelle karstan palaessa sylintereistä.
Mitä tuohon oktaanisuuteen tulee, sillä ei ole merkitystä tavallisessa vapaasti hengittävässä moottorissa, ainoa lisäteho moottoriin tulee käytettäessä ahdinta. Lopettakaa jo höpinät "formulabensasta", se on vain tapa myydä löpöä kalliimmalla :)
Oktaanitarve vapaastihengittävässä moottorissa riippuu pursitussuhteesta. Ahdetussa se korostuu koska puristusta tapahtuu jo imusarjan (oliskohan oikeampi termi tässä tapauksessa ahtosaja;) puolella.
Esim. minulla on mummomallin astra, 8 venttiiliä, 71hp, oktaanitarve 98 ja tämä lukee myös käyttöohjekirjassa. 95E:lläkin voi ajaa mutta vääntö alakierroksilla on heikompi. Sitä, miten aloittajan Toyotan moottorin suhteen on, en tiedä.
Karstanpoiston vaikutukseen en oikein usko. Ei karstaa koko tankillisen poltettavaksi riitä, se on se yksi kiihdytys kun se lähtee. Ja tuskinpa kone heti uudestaan karstoittui kun masinol lähti.
Puristussuhde 10,5:1. Korkeaoktaanisemman bensan käytöllä on hyvin todennäköisesti jonkinlainen vaikutus tehoon.
1% etanolin lisäys nostaa 95 oktaanisen bensan oktaaniluvun lukemaan 95,15.
No hyvä että joku osasi laskeakin sen, aika merkityksettömältä erolta kyllä vaikuttaa joten joku parempi syy pitäisi kai keksiä.