Pelastusviranomaiset muistuttavat pitämään kotona varastossa riittävästi ruokaa ja juomaa pahan päivän varalle. Laajojen sähkökatkojen tai vesiongelmien varalle suositellaan elintarvikkeiden lisäksi varattavan muitakin välttämättömyystarvikkeita, jolla perhe pärjää viikon ajan.
Yhden ihmisen viikon kotivara
* 0,5 kg perunoita
* 0,5 kg riisiä ja makaronia
* 0,5 kg sokeria
* 16 l juomia ja vettä
* 1 kg herkkuja
* 1,5 kg leipää ja viljavalmisteita
* 1,3 kg maitoa ja maitotuotteita
* 1 kg hedelmiä ja marjoja
* 1,5 kg vihanneksia ja juureksia
* 1 kg lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia
* Juomavettä
Esimerkin lähde: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Kotivara ei ole uusi keksintö. Viranomaiset ovat kuitenkin muuttaneet suhtautumistaan kotivaraan maailman muuttuessa. Ennen suuriksi uhkiksi katsottiin ydinkatastrofit ja maailmansodat joditabletteineen, nyt todennäköisin varautumista vaativa kriisi on sähkönjakeluun liittyvä.
Nyky-yhteiskunta on sähköstä riippuvainen. Sähköttä ei hetken päästä ole vettäkään, kun pumput lakkaavat toimimasta. Radiolinkkien vara-akkujen tyhjennyttyä vaikenevat matkapuhelimet, eivätkä tietokoneetkaan ilman sähköä pitkään toimi, joten esimerkiksi maksaminen pankkikortilla muodostuu mahdottomaksi. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
- Pitäisi myös miettiä, että jos sähköä ei tule töpselistä tai vettä hanasta, mitä kotona voi sitten tehdä. Pitäisi miettiä myös, miten tällaisissa tilanteissa pärjää jokapäiväisessä elämässä näissäkin tilanteissa, muistuttaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen.
Mahdoton on aina mahdollista myös meillä
Suomalaiset tuudittautuvat helposti uskoon, että meillä ei voisi tapahtua suuria, kaiken lamauttavia kriisejä. Elokuussa 2003 Yhdysvaltain itärannikon ja osan Kanadaa lamauttanut sähkökatkos ei voinut myöskään olla mahdollinen. Silti se tapahtui.
- Täysin häiriötöntä sähköverkkoa ei pysty rakentamaan, eikä se ole edes tavoitekaan, koska silloin sähköverkon pitäisi olla niin moninkertainen. Siitä seuraisivat puolestaan hyvin korkeat sähkön siirtohinnat, ja se ei olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, toteaa Helsingin Energian verkkoyhtiön Helen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Risto Harjanne.
Onnettomuudet ja kriisit ovat usein onnettomien sattumien summa, jossa yksi asia laukaisee seuraavan. Mökkisaareen iskenyt rajuilma voi esimerkiksi upottaa veneen ja särkeä matkapuhelimen. Jos samalla rankkasade sotkee kaivon, ollaan jo hyvin lähellä perheellisen kriisiä.
Vaippoja, vessapaperia ja käteistä
Sähkökatkojen varalta käteistä kannattaa aina olla kotosalla. Sillä saa edes kioskista keksejä, jos muuta ei ole tarjolla. Kotona kotivara alkaakin yleensä sulavan pakastimen ja lämpenevän jääkaapin tyhjentämisellä, joten ihan heti nälkä ei välttämättä yllätä.
Ongelmaksi muodostuu usein juoma. Vettä ei löydy pulloista ja cola-juomalla on jo vaikea pestä hampaita.
- Voi olla tilanteita, että et pääsekään itse kauppaan ja silti pitää pärjätä. Aina ei ulkopuolista apua ole heti saatavilla, sanoo riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen.
Kriisi voi siis olla myös oma sairastuminen. Vessapaperin tai vauvanvaippojen puuttumisen huomaa viimeistään, kun ne ovat loppu. Taskulamppuja, patteriradio, lääkkeet ja muut tärkeimmät hyödykkeet kuuluvat peruselintarvikkeiden lisäksi jokaisen kotivaraan. Niilläkin pitää pärjätä ainakin viikon verran.
Tupakka ja alkoholi ei kiellettyjen listalla
Uutta ajattelua viranomaisilta edustavat elämän "pienien nautintojen" sisällyttäminen kotivaraan. Tupakoitsijalla olisi oltava varasavukkeita, lapsille karkkia, herkkusuille vaikka keksejä ja oluttakin saa olla, jos näitä normaalioloissakin nautitaan. Kriisin hetkellä hermot ovat tunnetusti muutenkin kireällä. Pakollinen tupakka- tai karkkilakko voisi olla niissä oloissa viranomaisten mukaan jo liikaa.
Varoituksen sana kuitenkin kaikille, jotka tämän varjolla täyttävät kaapit oluella ja perustelevat sen puolisolleen.
- Sillä tavalla, että mieliala säilyy kohtuullisena. Omat herkkyydet ja koko ympäristö pitää tietenkin ottaa huomioon, muotoilee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen.
Yhden ihmisen viikon kotivara
* 0,5 kg perunoita
* 0,5 kg riisiä ja makaronia
* 0,5 kg sokeria
* 16 l juomia ja vettä
* 1 kg herkkuja
* 1,5 kg leipää ja viljavalmisteita
* 1,3 kg maitoa ja maitotuotteita
* 1 kg hedelmiä ja marjoja
* 1,5 kg vihanneksia ja juureksia
* 1 kg lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia
* Juomavettä
Esimerkin lähde: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Kotivara ei ole uusi keksintö. Viranomaiset ovat kuitenkin muuttaneet suhtautumistaan kotivaraan maailman muuttuessa. Ennen suuriksi uhkiksi katsottiin ydinkatastrofit ja maailmansodat joditabletteineen, nyt todennäköisin varautumista vaativa kriisi on sähkönjakeluun liittyvä.
Nyky-yhteiskunta on sähköstä riippuvainen. Sähköttä ei hetken päästä ole vettäkään, kun pumput lakkaavat toimimasta. Radiolinkkien vara-akkujen tyhjennyttyä vaikenevat matkapuhelimet, eivätkä tietokoneetkaan ilman sähköä pitkään toimi, joten esimerkiksi maksaminen pankkikortilla muodostuu mahdottomaksi. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
- Pitäisi myös miettiä, että jos sähköä ei tule töpselistä tai vettä hanasta, mitä kotona voi sitten tehdä. Pitäisi miettiä myös, miten tällaisissa tilanteissa pärjää jokapäiväisessä elämässä näissäkin tilanteissa, muistuttaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen.
Mahdoton on aina mahdollista myös meillä
Suomalaiset tuudittautuvat helposti uskoon, että meillä ei voisi tapahtua suuria, kaiken lamauttavia kriisejä. Elokuussa 2003 Yhdysvaltain itärannikon ja osan Kanadaa lamauttanut sähkökatkos ei voinut myöskään olla mahdollinen. Silti se tapahtui.
- Täysin häiriötöntä sähköverkkoa ei pysty rakentamaan, eikä se ole edes tavoitekaan, koska silloin sähköverkon pitäisi olla niin moninkertainen. Siitä seuraisivat puolestaan hyvin korkeat sähkön siirtohinnat, ja se ei olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, toteaa Helsingin Energian verkkoyhtiön Helen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Risto Harjanne.
Onnettomuudet ja kriisit ovat usein onnettomien sattumien summa, jossa yksi asia laukaisee seuraavan. Mökkisaareen iskenyt rajuilma voi esimerkiksi upottaa veneen ja särkeä matkapuhelimen. Jos samalla rankkasade sotkee kaivon, ollaan jo hyvin lähellä perheellisen kriisiä.
Vaippoja, vessapaperia ja käteistä
Sähkökatkojen varalta käteistä kannattaa aina olla kotosalla. Sillä saa edes kioskista keksejä, jos muuta ei ole tarjolla. Kotona kotivara alkaakin yleensä sulavan pakastimen ja lämpenevän jääkaapin tyhjentämisellä, joten ihan heti nälkä ei välttämättä yllätä.
Ongelmaksi muodostuu usein juoma. Vettä ei löydy pulloista ja cola-juomalla on jo vaikea pestä hampaita.
- Voi olla tilanteita, että et pääsekään itse kauppaan ja silti pitää pärjätä. Aina ei ulkopuolista apua ole heti saatavilla, sanoo riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen.
Kriisi voi siis olla myös oma sairastuminen. Vessapaperin tai vauvanvaippojen puuttumisen huomaa viimeistään, kun ne ovat loppu. Taskulamppuja, patteriradio, lääkkeet ja muut tärkeimmät hyödykkeet kuuluvat peruselintarvikkeiden lisäksi jokaisen kotivaraan. Niilläkin pitää pärjätä ainakin viikon verran.
Tupakka ja alkoholi ei kiellettyjen listalla
Uutta ajattelua viranomaisilta edustavat elämän "pienien nautintojen" sisällyttäminen kotivaraan. Tupakoitsijalla olisi oltava varasavukkeita, lapsille karkkia, herkkusuille vaikka keksejä ja oluttakin saa olla, jos näitä normaalioloissakin nautitaan. Kriisin hetkellä hermot ovat tunnetusti muutenkin kireällä. Pakollinen tupakka- tai karkkilakko voisi olla niissä oloissa viranomaisten mukaan jo liikaa.
Varoituksen sana kuitenkin kaikille, jotka tämän varjolla täyttävät kaapit oluella ja perustelevat sen puolisolleen.
- Sillä tavalla, että mieliala säilyy kohtuullisena. Omat herkkyydet ja koko ympäristö pitää tietenkin ottaa huomioon, muotoilee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kerrankin jotain kunnon luettavaa ja asiaa...jos näin kävisi tulisi monelle hätä käteen kannattaisi meidän kaikkien alata miettimään tälläisiä hetkiä...
Pitäisköhän sitä lämpöäkin hamstrata muutama säkillinen jos paukkupakkaset....
meillä on onneksi puita liiteris eikun pönttömuuriin valkiat ja vesikaivo pihas ja hädän päivälle pakastemessa ruokaa ja kaapeissa kuivatavaraa....
vai Polvijärvellä vai Tervolassa?
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos näyttää aktivoituneen aika laajasti.