Kävin Lontoossa kesäkuun alussa ja minulla oli mukana kaksi korttia, Nordean Visa Electron ja Mastercard (molemmat magneettinauha-siru kortteja yhdellä tunnusluvulla). Tunnusluvut säilytin muistisäännön avulla mielessäni (kirjoitetussa muodossa ne olivat ainoastaan kotona lukkojen takana). Toinen Masterkard-kortti oli vain lentojen tunnistevälineenä, jota siis ei ollut tarkoitus käyttää. Maksoin Visa Electronilla lentokentän myyntipisteessä viikon metrolipun ja luotettavassa majapaikassani majoituksen. Mastercard korttia ei ole käytetty kertaakaan Oulussa ja Oulun eteläpuolella. Lompakkoni varastettiin, jossa kortit olivat (varastuspäivänä en ollut tehnyt mitään ostoja Visa Electronilla). Molemmilla korteilla nostettiin ja tehtiin ostoksia tunnuslukuja käyttäen aika nopeasti (½-1 h) varkauden jälkeen. Ainakaan Mastercard kortin tunnuslukuja varkaat eivät ole voineet saada minulta. Visa Electronilla on nuo kaksi ostospaikkaa, jossa tunnusluvut on voitu jollain laitteella saada.
Reklamoin nostoista NORDEA-pankkini. Selitin tilanteen tarkasti ja sanoin, että tunnusluvut olivat kirjoitetussa muodossa (Nordean kirje) ainoastaan lukollisessa laatikossa kotonani.
Nyt Nordea väittää: ” Tunnusluvut ovat voineet joutua varkaan käsiin ainoastaan siten, että ne on säilytetty korttien kanssa varastetussa lompakossa tunnistettavassa muodossa.” Asiansa Nordea perustelee:” Tunnuslukua ei siis ole talletettu kortille ja siten sen selville saaminen fyysiseltä kortilta ei ole mahdollista.”
Totta tuo on sikäli, että eihän sitä suoraan ole kirjoitettu, mutta se on laskennallisessa muodossa kortilla sekä lukuisissa kortinlukulaitteissa, niin kuin aiemmin samassa kirjeessä Nordea kertoo. Nyt tuon laskentakaavan tai muun pääsyn Nordean kortilla ovat varkaat pystyneet nujertamaan.
Nyt Nordea tuudittautuu hyvään tietoturvaansa ja sen pohjalta väittää tapahtuneita tosiasioita toisiksi.
Lainaan Petteri Järvisen kirjaa ”Tietoturva & yksityisyys”:
” Usko hyvästä tietoturvasta on vaarallisempaa kuin tieto huonosta
Hyvää tietoturvaa on vaikea saavuttaa. Perusteeton usko siihen, että oma tai yrityksen tietoturva olisi kunnossa, on vaarallisempaa kuin tietämys siitä, että turva on huono. Huonon tilanteen tiedostaminen tekee käyttäjistä varovaisia, kun taas tuudittautuminen uskoon hyvästä turvasta tekee käyttäjistä varomattomia.”
Järvinen varoittaa luottamasta liikaa tietoturvaansa. En tiedä mitä hän sanoisi tosiasioiden kieltämiseltä.
Kun Nordea käyttää päättelyä ”koska Nordean tietoturva pitää, niin tunnusluvut ovat olleet korttien mukana”, niin olipa nyt asiat miten tahansa maailmalla, niin Nordean mielestä sen tietoturva pitää. Tällaista kai sanotaan jonkinlaiseksi kehäpäättelyksi, jolla saa todistetuksi minkä tahansa asian sellaiseksi kuin haluaa.
Harmillista tässä on se, että Järvisen mukaan vaarallisemman tien maksun maksaa Nordean asiakkaat.
Rehdimpää ja kokonaisuuden kannalta halvempaa olisi pelätä tietoturvaa ja antaa oikea kuva korttien tunnuslukujen luotettavuudesta.
Reklamoin nostoista NORDEA-pankkini. Selitin tilanteen tarkasti ja sanoin, että tunnusluvut olivat kirjoitetussa muodossa (Nordean kirje) ainoastaan lukollisessa laatikossa kotonani.
Nyt Nordea väittää: ” Tunnusluvut ovat voineet joutua varkaan käsiin ainoastaan siten, että ne on säilytetty korttien kanssa varastetussa lompakossa tunnistettavassa muodossa.” Asiansa Nordea perustelee:” Tunnuslukua ei siis ole talletettu kortille ja siten sen selville saaminen fyysiseltä kortilta ei ole mahdollista.”
Totta tuo on sikäli, että eihän sitä suoraan ole kirjoitettu, mutta se on laskennallisessa muodossa kortilla sekä lukuisissa kortinlukulaitteissa, niin kuin aiemmin samassa kirjeessä Nordea kertoo. Nyt tuon laskentakaavan tai muun pääsyn Nordean kortilla ovat varkaat pystyneet nujertamaan.
Nyt Nordea tuudittautuu hyvään tietoturvaansa ja sen pohjalta väittää tapahtuneita tosiasioita toisiksi.
Lainaan Petteri Järvisen kirjaa ”Tietoturva & yksityisyys”:
” Usko hyvästä tietoturvasta on vaarallisempaa kuin tieto huonosta
Hyvää tietoturvaa on vaikea saavuttaa. Perusteeton usko siihen, että oma tai yrityksen tietoturva olisi kunnossa, on vaarallisempaa kuin tietämys siitä, että turva on huono. Huonon tilanteen tiedostaminen tekee käyttäjistä varovaisia, kun taas tuudittautuminen uskoon hyvästä turvasta tekee käyttäjistä varomattomia.”
Järvinen varoittaa luottamasta liikaa tietoturvaansa. En tiedä mitä hän sanoisi tosiasioiden kieltämiseltä.
Kun Nordea käyttää päättelyä ”koska Nordean tietoturva pitää, niin tunnusluvut ovat olleet korttien mukana”, niin olipa nyt asiat miten tahansa maailmalla, niin Nordean mielestä sen tietoturva pitää. Tällaista kai sanotaan jonkinlaiseksi kehäpäättelyksi, jolla saa todistetuksi minkä tahansa asian sellaiseksi kuin haluaa.
Harmillista tässä on se, että Järvisen mukaan vaarallisemman tien maksun maksaa Nordean asiakkaat.
Rehdimpää ja kokonaisuuden kannalta halvempaa olisi pelätä tietoturvaa ja antaa oikea kuva korttien tunnuslukujen luotettavuudesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.